Outi Alanko-Kahiluoto

  • Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää.
  • Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa.
  • Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin.
  • Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä.
"Energiankulutuksen kasvun hillitseminen edellyttää monipuolista keinovalikoimaa, joista taloudellinen ohjaus lienee kaikkein tehokkain. Energiaverot myös kannustaisivat ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen. Muita keinoja olisivat mm. autoilun vähentäminen järkevällä yhdyskuntasuunnittelulla sekä tukemalla etätyön tekemistä, ruuhkamaksujen käyttöönotto isoissa kaupungeissa sekä joukkoliikenteen nykyistä merkittävämpi tukeminen. "
  • Täysin samaa mieltä.
  • Jokseenkin samaa mieltä.
  • Jokseenkin eri mieltä.
  • Täysin eri mieltä.
"Lisäydinvoimaa ei Suomessa tarvita, koska meillä on erinomaiset mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä ja lisätä uusiutuvien kotimaisten energianlähteiden käyttöä. Ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu: nykyteknologialla uraani loppuu joka tapauksessa lähivuosikymmeninä emmekä ole pystyneet ratkaisemaan ydinjätteen loppusijoitusongelmaa tai eliminoimaan ydinonnettomuuden mahdollisuutta. "
  • Kyllä, heille tulisi sallia samat oikeudet kuin avioliitossa oleville.
  • Perheen sisäinen adoptio, jossa toinen puolisoista voi adoptoida kumppaninsa lapsen, tulisi sallia.
  • Samaa sukupuolta oleville ei tule sallia adoptiota.
"Hyvä perhe ja vanhemmuus ei ole riippuvainen perheen koosta tai vanhempien sukupuolesta. Tärkeintä lapselle on tuntea olevansa rakastettu ja toivottu. Asiaa voi katsoa myös realistisesti: rajoittamalla lapsensaantia lainsäädännöllä teemme siitä turvattomampaa, mutta emme pysty sitä estämään. "
  • Kyllä.
  • Ei.
  • Nykyinenkin veroetu pitää poistaa.
"Taloudellinen liikkumavara pitää kohdistaa niiden tukemiseen, joilla ei jää rahaa osakkeiden ostamiseen, rahastoihin tai sijoittamiseen. Esimerkiksi apurahansaaja tai kotiäiti jäävät lakisääteisen eläketurvan ulkopuolelle, joten näiden veroetu ei ole keneltäkään pois. Kuitenkin kaikilla yhteiskunnan jäsenillä pitäisi olla eläketurva sekä luottamus siihen, että eläketurvasysteemi kantaa vielä sittenkin, kun itse on elkeiässä. "
  • Ruoan arvonlisäveroa tulisi nostaa.
  • Nykyinen taso on hyvä.
  • Ruoan arvonlisäveroa tulisi alentaa.
"En vastusta ruoan arvonlisäveron laskemista, mutta en pidä sitä parhaana tapana autttaa nimenomaan kaikkein pienituloisimpia, koska ruoan alv:n laskemisesta hyötyisivät nekin jotka eivät tätä tukea tarvitse. Mieluummin nostaisin esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä sekä kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Voisin kannattaa ympäristöystävällisesti tuotetun luomuruuan alv:n laskemista. "
  • Korkeakouluopetuksen tulee olla vastaisuudessakin maksutonta.
  • EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoille tulisi säätää lukukausimaksu.
  • Korkeakouluihin tulisi säätää kaikille lukukausimaksu.
"Maksuton opetus peruskoulusta yliopistoon on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Se on sosiaalisen tasa-arvoisuuden avaintekijöitä eikä siitä pidä luopua jatkossakaan. Maksujen periminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta laajenisi hyvin pian koskemaan muitakin ryhmiä. Kuten HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) on kannanotossaan huomauttanut, kaavaillut lukukausimaksut ja tavoitteet ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän voimakkaasta lisäämisestä Suomessa ovat ristiriidassa keskenään."
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Kreikan päästäminen velkasaneerauksen olisi voinut aiheuttaa massatyöttömyyden myös Suomessa. Kreikka oli hoitanut raha-asiansa huonosti, mutta jos EU-maat eivät olisi yhteisillä toimilla pelastaneet tilannetta, koko EU olisi joutunut kärsimään. En kuitenkaan pidä mahdollisena takuiden ja avun kasvattamista enää nykytilanteesta. Tähän asti on keskusteltu lähinnä siitä, mitä lyhyellä aikavälillä piti tehdä markkinoiden rauhoittamiseksi ja sammuteltu näillä päätöksillä tulipaloja. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin laatia mahdollisimman nopeasti yhteiset sopimukset koko finanssijärjestelmän säätelemiseksi myös EU:n alueen ulkopuolella. Valuutanvaihtovero kannattaisi ottaa käyttöön kaikissa maailman suurissa pörssikeskuksissa yhtaikaa. On tärkeää laatia sellaiset säännöt, jotka estävät uusien kriisien syntymisen ja velvoittavat pankit kantamaan oman vastuunsa rahamarkkinoiden heilahduksista. On väärin maksattaa kuluja kansalaisilla, kun pankkiirit ja monikansalliset yritykset korjaavat voitot taskuihinsa."
  • Valtion on annettava kunnille lisää rahaa.
  • Kuntien tulisi kattaa lisärahoituksen tarve kiristämällä verotusta tai nostamalla asiakasmaksuja.
  • Kuntien tulisi tehostaa omaa palvelutuotantoaan.
  • Kunnissa tulisi hyödyntää selvästi nykyistä enemmän ostopalveluita.
"Kuntien osuus kansantaloudesta on viime vuosina supistunut voimakkaasti. Kuntien rahoitusta pitäisi helpottaa perumalla valtionosuuksien leikkaukset. Palveluiden turvaaminen asiakasmaksuja nostamalla osuisi kipeimmin niihin, jotka eniten tarvitsevat julkisia palveluita. Palveluita ei pidä tehostaa työntekijöiden tai palvelun tarvitsijoiden kustannuksella. Kannattaa mieluummin panostaa julkisiin palveluihin kuin lisätä ostopalveluita. Omia palveluita ei tarvitse alistaa kilpailutukselle."
  • Noin 400 kuntaa.
  • Noin 300 kuntaa.
  • Noin 200 kuntaa.
  • Noin 100 kuntaa.
"Tärkeintä on kunnan toimivuus. Ihmisten tarpeet eivät saa jäädä rakenteiden kehittämisen jalkoihin. Hyvinvointipalveluiden pitää olla kaikkien kuntalaisten saatavilla. Terveyspalvelun täytyy olla niin lähellä, että hätätilanteessa hoitoon ehtii ajoissa, ja ettei matkasta tule sairaalle tai lapsen kanssa matkustavalle kohtuuton. "
  • Täysin samaa mieltä.
  • Jokseenkin samaa mieltä.
  • Jokseenkin eri mieltä.
  • Täysin eri mieltä.
"Mikään ei takaisi, ettei työttömyysturvaa taas taloudellisen laman sattuessa heikennettäisi, siksi en lähtisi helpottamaan myöskään irtisanomista. Jos työllisyyttä halutaan parantaa, vihreillä on siihen parempi lääke: perustulo. Perustulo parantaisi pätkätyöläisten sosiaaliturvaa, mutta tekisi myös keikkatyön vastaanottamisen kannattavammaksi, tukisi pienyrittäjyyttä ja loisi samalla uusia työpaikkoja. "
  • Kyllä.
  • Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen.
  • Nykyinen käytäntö on hyvä.
  • Ei, vaan nykyistä käytäntöä tulisi tiukentaa.
"Työperusteista maahanmuuttoa pitää helpottaa, mutta tärkeintä on huolehtia nykyisten työttömien työllistymisestä. Laajamittaiseen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin en vielä lähtisi. Kysymys ei ole vain työvoimapoliittinen. Suomen pitäisi myös paremmin kantaa vastuuta siirtolaiskiintiöstään. Lisäksi Suomeen työhön tuleville (ja heidän perheilleen) on voitava tarjota kunnolliset työehdot, sosiaali- ja oikeusturva, terveydenhuolto ja tarpeellinen koulutus. "
  • Lasten päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa.
  • Päivähoito-oikeutta tulee rajoittaa, jos toinen vanhemmista on kotona.
  • Jokaiselle automaattisesti kuuluvasta, niin sanotusta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tulisi luopua.
"Päivähoitopaikka on ensisijassa lapsen eikä vanhemman oikeus. Laadukas päivähoito ja varhaiskasvatus edistävät lasten tasa-arvoa. Laadukas kaikille kuuluva päivähoito edistää toisaalta myös perheiden tasa-arvoa. Työttömällä tai pätkätöiden varassa olevalla vanhemmalla on oltava mahdollisuus etsiä töitä ja ottaa myös väliaikainen työ vastaan."
  • Liittymällä Natoon ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta.
  • Liittymällä Natoon ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus.
  • Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus.
  • Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta.
"Nato-jäsenyys kaventaisi Suomen mahdollisuuksia päättää itse sodasta ja rauhasta. Nato on aivan liian tiukasti USA:n talutushihnassa ja sen terrorisminvastaisen sodan pelinappula. Mielestäni Suomella pitää olla oma armeija. Palveluksen sisältöä voitaisiin kuitenkin muuttaa paremmin nykyisiä turvallisuusuhkia vastaavaksi. Palvelukseen kutsuttavien määrää voitaisiin pienentää, jos keksittäisiin oikeudenmukainen tapa toteuttaa se. Siviilipalvelusajan pitäisi paremmin vastata asevelvollisuutta."
  • Kyllä.
  • Ei.
"Turkki pitää ottaa EU:n jäseneksi mutta vasta sitten, kun sen ihmisoikeustilanne paranee ja Turkin perusoikeuslainsäädäntö täyttää EU:n jäsenyyskriteerit."
  • Täysin samaa mieltä.
  • Jokseenkin samaa mieltä.
  • Jokseenkin eri mieltä.
  • Täysin eri mieltä.
"Rikosten torjumiseen auttaa parhaiten ennaltaehkäisevä sosiaalityö ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen. "
  • Kyllä.
  • Ei.
"Kustannuksissa pitäisi valtion tulla vastaan pienituloisten ihmisten kohdalla."
  • Täysin samaa mieltä.
  • Jokseenkin samaa mieltä.
  • Jokseenkin eri mieltä.
  • Täysin eri mieltä.
"Potilasmaksujen käyttöönotto ohjaisi varakkaammat ennen pitkää yksityisvastaanotolle, jolloin terveyspalvelut jakautuisivat tavallisen kansan palveluihin ja varakkaiden palveluihin. On parempi pitää terveyspalvelut maksuttomina, koska silloin kaikki varallisuudesta riippumatta käyttävät samoja terveyspalveluita, mikä takaa myös poliittisen tahdon pitää terveyspalvelut oikeasti laadukkaina. "
  • Täysin samaa mieltä.
  • Jokseenkin samaa mieltä.
  • Jokseenkin eri mieltä.
  • Täysin eri mieltä.
"Uuden valtiollisen yhtiön perustamista on perusteltu sillä, että se tekisi sähkömarkkinat nykyistä toimivammiksi. Mikäli uusi valtiollinen energiayhtiö perustettaisiin, olisi se valtiolle hyvä tilaisuus investoida uusiutuvaan energiaan. Yhtiö voisi siis keskittyä kokonaan uusiutuvan energian tuottamiseen ja kehittämiseen. Valtion pitäisi antaa tukea uusille bioenergiaa tuottaville yrityksille. "
  • EU.n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita.
  • Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat.
  • Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista.
"Ilmastonmuuoksesta kertovat merkit ovat niin vakavia, ettei meillä ole varaa odotella ympäristötekoja muilta, vaan EU:n on itse näytettävä esimerkkiä. EU:n päästöt ovat joka tapauksessa valtavat. Meidän pitää kehittää uutta ympäristöystävällistä teknologiaa ja viedä sitä kehittyviin maihin. "
  • Liian pieni.
  • Sopiva.
  • Liian suuri.
  • Sdp ja kokoomus.
  • Keskusta ja Sdp.
  • Kokoomus ja keskusta
"Näistäkö pitäisi valita? Minun mielestäni paras hallituspohja olisi sdp, vihreät ja vasemmistoliitto. "
  • Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa.
  • Nostaa painottaen vähälapsisia perheitä.
  • Nostaa painottaen monilapsisia perheitä.
  • Korotukset eivät ole tarpeen.
"Lapsilisä on jäänyt jälkeen elinkustannusten noususta, siksi lapsilisää on korotettava. Se on myös sidottava indeksiin. Lisäksi yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä on tuettava enemmän. Suomessa nämä perheet ovat nyt kaikkein heikoimmassa asemassa: tilastojen mukaan näissä perheissä on eniten suhteellista köyhyyttä. Ulottaisin lapsilisän myös 17-vuotiaisiin. Lainkin mukaan 17-vuotias on vielä alaikäinen eli virallisesti vanhempiensa elätettävänä. "
  • Keventää reilusti.
  • Keventää jonkin verran.
  • Pitää nykyisellään.
  • Kiristää.
"Veroja ei tule keventää hyvinvointipalveluiden kustannuksella. Jos kuitenkin verotuksen painopiste siirrettäisiin ympäristöhaittojen verottamiseen (ns. ekologinen verouudistus), voitaisiin palkkaveroa vastaavasti laskea (palkkaveron progressiosta en kuitenkaan luopuisi). Ekologisen verouudistuksen myötä työpaikat lisääntyisivät, koska työn teettämisestä tulisi halvempaa ja ympäristön tuhoamisesta vastaavasti "
  • Kiristää.
  • Pitää nykyisellään.
  • Keventää vain yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä.
  • Keventää kauttaaltaan.
  • Perintövero tulisi poistaa kokonaan.
"Perintöveron poistaminen jättäisi verotuloihin puolen miljardin euron loven, joten sen poistamiseen meillä ei ole varaa. Kuitenkin esim. asuntovero voisi tulla maksettavaksi vasta kun perittyä asuntoa myydään. Ei ole oikein, että leski/alaikäiset lapset joutuvat myymään kotinsa voidakseen maksaa sen perimisestä aiheutuvat verot. Myös pienten perintöjen verotuksen alarajaa voisi nostaa. Jotta verotulot säilyisivät ennallaan, pitäisi painopistettä samalla siirtää ympäristöhaittojen verottamiseen. "
  • Presidentin ulkopoliittista valtaa tulisi vähentää valtioneuvoston hyväksi.
  • Presidentin tulisi johtaa ulkopolitiikkaa vastakin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta ei osallistua enää EU:n huippukokouksiin.
  • Presidentin valtaoikeudet tulee säilyttää nykyisinä.
  • Presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä nykyisestä.
"Demokratia toteutuisi nykyistä peremmin, jos valta jakautuisi enenmmän presidentin ja valtioneuvoston kesken. Olen samaa mieltä kuin Heidi Hautala, joka presidentinvaalikampanjassaan puolusti presidentin valtaoikeuksien kaventamista sillä perusteella, että EU-politiikka on hallituksen ja eduskunnan asia. On demokraattista ajatella, että ulkopolitiikan johtaminen kuuluu hallitukselle, joka on siitä vastuunalainen eduskunnalle. "
  • Täysin samaa mieltä.
  • Jokseenkin samaa mieltä.
  • Jokseenkin eri mieltä.
  • Täysin eri mieltä.
"Globalisaatio on lähentänyt kulttuureita toisiinsa. Talouden globalisaation varjopuolia ovat maiden välinen verokilpailu, massairtisanomiset, työn keskittyminen kasvukeskuksiin ja kilpailutusideologian ulottaminen alueille joille se ei kuulu (koulutus-, terveys- ja muihin hyvinvointipalveluihin). Globalisaatiota pitäisi pyrkiä hallitsemaan tekemällä maiden välisiä sopimuksia, oli sitten kyse taloudesta tai ympäristönsuojelusta. Hyvinvointivaltio ei saa muuttua kilpailuvaltioksi. "
  • Korottamalla opintorahaa.
  • Kannustamalla opiskelijoita rahoittamaan opintonsa nykyistä enemmän opintolainalla.
  • Kannustamalla opiskelijoita entistä enemmän työntekoon opintojen ohella nostamalla tulorajaa, jonka verran opiskelija voi ansaita menettämättä opintorahaansa.
"Opintorahaa ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä tässä maassa jotka pakotetaan elämään lainalla. Tämä on eriarvoistavaa ja johtaa ennen pitkää takaisin luokkayhteiskuntaan, jos ei asiaan puututa. Hyvinvointi-Suomessa kaikilla nuorilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun vanhempien varallisuudesta huolimatta. Opintorahaa pitää korottaa seuraavalla vaalikaudella 15 prosentilla ja korotus tulee kohdistaa sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoille."
  • Veroa tulisi edelleen keventää.
  • Nykyinen taso on sopiva.
  • Väkevien juomien verotusta tulisi kiristää.
  • Alkoholin verotusta tulisi kiristää kauttaaltaan.
"Alkoholipolitiikalla tulisi ohjata kulutusta mietoihin alkoholijuomiin, jotta väkevien juomien kulutus vähenisi. Väkevien juomien alkoholiveron alentaminen on tutkitusti lisännyt päihdeongelmia, alkoholikuolemia, törkeitä pahoinpitelyitä, rattijuopumusta ja lasten huostaanottoja, joten mitään syytä olla korottamatta veroa ei ole - ei edes taloudellisia. Veronalennukset on maksettu kalliisti sosiaali- ja terveyspuolella."
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Täysin eri mieltä
  • Jokseenkin eri mieltä
  • Hieman eri mieltä
  • Ei eri eikä samaa mieltä
  • Hieman samaa mieltä
  • Jokseenkin samaa mieltä
  • Täysin samaa mieltä
  • Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
  • Tuloeroja on kavennettava lievästi.
  • Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
  • Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
  • Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
"Köyhistään huolta pitävä yhteiskunta on hyvä myös kaikille muille. Tasaisen tulonjaon yhteiskunnissa ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin maissa, joissa tuloerot ovat suuret. Tuloerojen kaventaminen pienentää myös terveys- ja hyvinvointieroja ja säästää yhteiskunnan kuluja. Tuloeroja voidaan kaventaa oikeudenmukaisella verotuksella: verot on säädettävä maksukyvyn mukaan. Tulonsiirroilla on autettava niitä, jotka eivät pysty työllä hankkimaan riittävää toimeentuloa."
  • Kyllä.
  • Ei.
"Yhdenvertaisuus ja ihmisten tasa-arvo lain edessä ovat olennaisia asioita. Ei myöskään ole oikein, että lapset asetetaan lain edessä eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa sukupuolen perusteella. Nykylain mukaan samaa sukupuolta olevat puolisot voivat hakeutua adoptioprosessiin yksin, mutta he eivät voi hakea lasta yhdessä, pariskuntana ja tulevina vanhempina. Kuitenkin lapsen edun mukaista tuntuisi olevan, että molemmat vanhemmat voisivat alusta saakka sitoutua adoptioprosessiin yhdessä."
  • Kyllä.
  • Ei.
"Ydinvoimasta pitää luopua. Uusia ydinvoimaloita ei tarvita ja vanhat on korvattava uusiutuvalla energialla. Japanin tilanne on osoittanut jälleen kerran sen, ettei ydinvoima ole riskitön energiamuoto. Ydinvoima on korvattava turvallisella, uusiutuvalla, riskittömällä energialla. Äänestin eduskunnassa viime keväänä ydinvoimaa vastaan - kuten kaikki muutkin Vihreät kansanedustajat - enkä koskaan tule kannattamaan ydinvoimaa. Ydinvoiman riskit ovat toteutuessaan katastrofaaliset. Ydinvoimalat eivät ole täysin turvallisia eikä ydinjätteen loppusijoitusongelmaa ole vieläkään täysin ratkaistu. Uraanin louhiminen saastuttaa ympäristöä ja lisäksi uraani on ehtyvä luonnonvara. Panostamalla uusiutuvaan, hajautettuun ja kotimaiseen energiaan luomme pysyviä työpaikkoja Suomeen ja luomme näin hyvinvointia koko maahan."
  • Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
  • Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
  • Säilytetään nykytilanne.
  • Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
"Yhteiskunnan tukia on suunnattava aina ensin niille, joiden asema on heikoin. Köyhimmät lapsiperheet tarvitsevat lapsilisää kipeimmin. Siksi nimenomaan toimeentulotukea saavien perheiden lapsilisää olisi parannettava. Lapsiperheköyhyys on Suomessa kasvanut tasaisesti 90-luvulta lähtien mm. siksi, että lapsilisä on jäänyt jälkeen hintojen noususta. Viime laman aikana, 90-luvulla, köyhimpien perheiden tilannetta heikennettiin siten, että lapsilisä alettiin laskea tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Tämä on epäoikeudenmukaista. Olen tehnyt asian muuttamiseksi eduskunnassa monta aloitetta, mutta valitettavasti vastuullinen ministeri ei ole ymmärtänyt asian merkitystä. Köyhimpien lapsiperheiden lapsilisän partantaminen on ehdottomasti sovittava vaalienjälkeisissä hallitusneuvotteluissa."
  • Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
  • Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
  • Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
"Vanhuksilla pitää olla oikeus hyvään, ihmisarvoiseen vanhuuteen. Vanhukset ovat haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä samalla tavoin kuin esimerkiksi lapset, etenkin jos vanhuksella ei ole lähellä omaisia huolehtimassa asioistaan. Lain säätäminen ei silti yksin riitä – lakia pitää myös noudattaa! Tämän vuoksi on huolehdittava kuntien resursseista ja tehostettava palvelujen valvontaa. Lisäksi hoitotyön tekijöiden saatavuudesta on huolehdittava. Jo nykyisin on olemassa vanhusten palvelujen laatusuositukset, joiden avulla on pyritty ohjeistamaan kuntia vanhusten palvelujen vähimmäistasosta. Kunnat ovat kuitenkin noudattaneet ohjeistusta vaihtelevasti, ja paikoin on todettu hoidossa suoranaisia puutteita. Erityisesti henkilökuntamitoituksia on tulkittu tavalla, joka ei ole hoidettavien edun mukaista. Suosituksia on tulkittu löyhästi, koska kyse ei ole lain tasoisesta velvoittavasta säädöksestä. Lakiin kirjattu hoivatakuu vähentäisi virkamiesten ja kuntapäättäjien mahdollisuuksia sulkea silmiään vanhusten palveluiden laiminlyönneiltä."
  • laskea.
  • pitää nykyisellään.
  • nostaa vuodella.
  • nostaa usealla vuodella.
"En kannata eläkeiän mekaanista nostamista. Sopiva eäkeikä riippuu esimerkiksi työn kuluttavuudesta. Raskasta siivoustyötä tekevän eläkeikää ei voi tuosta vain nostaa. Mielekkäämpää kuin pakottaa ikääntyneet jatkamaan työssä on parantaa työhyvinvointia ja panostaa julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt joka vuosi jää 4000 suomalaista varhaiseläkkeelle yksin masennuksen takia! Työelämän joustoja pitää lisätä niin, että myös osatyökykyiset voivat antaa oman panoksensa työelämään. Työelämä toimii nykyisin on/off-periaatteella: ne, jotka ovat työelämässä, tekevät työtä enemmän kuin jaksaisivat, ja työttömille taas ei työtä riitä. Eri keinoin on mahdollista nostaa työllisyysastetta kaikissa ikäryhmissä, mutta se voi onnistua ainoastaan ihmisten hyvinvointiin panostamalla. Myös työelämän tulee joustaa, jos halutaan, että ihmiset jaksavat töissä pidempään. Opiskelijat pääsevät nopeammin työelämään, jos parannetaan opinto-ohjausta ja opiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä opintoihinsa."
  • Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
  • Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
  • Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
  • Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
  • En käyttäisi mitään näistä.
"Ks. edellistä vastausta. En poistaisi mahdollisuutta osa-aikaeläkkeeseen, koska moni ikääntynyt jatkaa mielellään työssäkäyntiä jaksamisensa mukaan. Työttömyysputki ei auta työuran pidentämisessä sillä kyse on työttömälle maksettavasta etuudesta, ei porkkanasta työelämään. Eläkeputkeen liittyy monenlaisia ongelmia, mutta eläkeputken poistaminen ei välttämättä pidentäisi työuria mitenkään. Emme esimerkiksi voi olla varmoja siitä, että työnantajat lakkaisivat irtisanomasta ikääntyneitä työntekijöitä, vaikka työttömyysputki poistettaisiin."
  • Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
  • Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
  • Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
  • Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
  • Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
"On ensisijaisesti parannettava kaikkein pienintä eläkettä saavien eläkeläisten asemaa. Parhaita tämän hallituksen aikaansaannoksia on ollut pienimpien eläkkeiden nostaminen yli sadalla eurolla kuukaudessa 680 euroon. Tämän ns. takuueläkkeen käyttöönotto auttaa juuri pienituloisimpien eläkeläisten asemaa, joista suurin osa on kansaneläkkeellä olevia naisia. Myös eläkeläisten verotusta on tällä hallituskaudella korjattu oikeudenmukaisemmaksi siten, että että eläkkeen verotus ei voi olla tiukempaa kuin samansuuruisen ansiotulon verotus."
  • Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
  • Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
  • Maataloustukien leikkaaminen
  • Yritystukien leikkaaminen
  • Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
  • Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
  • Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
  • Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
  • Jokin muu
  • Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
"Suomessa ollaan sitouduttu puolustusmenojen pysyvään vuosittaiseen kasvuun, mikä nykyisessä maailmantilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista. Jos tästä automaatista luovuttaisiin, sataisiin pitkällä aikavälillä merkittävät säästöt. Puolustuksen vuosibudjetti on tällä hetkellä jo 2,3 miljardia. Myös eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä on ollut yksimielisesti sitä mieltä, että puolustusmenoja voidaan leikata. Säästöjä tulee vähentämällä asehankintoja sekä varuskuntien määrää ja lyhentämällä asevelvollisuusaikaa. Sosiaalietuuksista ei pidä leikata. Jos harmaa talous laitettaisiin kuriin, saataisiin valtiolle 4-5 miljardin säästöt! Silloin ei leikkauslistojakaan tarvittaisi."
  • Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
  • Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
  • Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
  • Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
  • Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
  • Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
"Kreikan päästäminen velkasaneerauksen olisi voinut aiheuttaa massatyöttömyyden myös Suomessa. Solidaarisuudesta ei ole kyse. Kreikka oli hoitanut raha-asiansa huonosti, mutta jos EU-maat eivät olisi yhteisillä toimilla pelastaneet tilannetta, koko EU olisi joutunut kärsimään. En kuitenkaan pidä mahdollisena takuiden kasvattamista nykytilanteesta. Nyt on keskusteltu lähinnä siitä, mitä lyhyellä aikavälillä piti tehdä markkinoiden rauhoittamiseksi ja sammuteltu näillä päätöksillä tulipaloja. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin laatia mahdollisimman nopeasti yhteiset sopimukset koko finanssijärjestelmän säätelemiseksi myös EU:n alueen ulkopuolella. Valuutanvaihtovero kannattaisi ottaa käyttöön kaikissa maailman suurissa pörssikeskuksissa yhtaikaa. On tärkeää laatia sellaiset säännöt, jotka estävät uusien kriisien syntymisen ja velvoittavat pankit kantamaan oman vastuunsa rahamarkkinoiden heilahduksista. On väärin maksattaa kuluja kansalaisilla, kun pankkiirit ja monikansalliset yritykset korjaavat voitot taskuihinsa."
  • Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
  • Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
  • EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
"Olen eduskunnassa tehnyt aloitteen valuutanvaihtoveron edistämisestä kansainvälisissä neuvotteluissa. Tein aloitteeni jo pari vuotta sitten. Valuutanvaihtovero olisi konkreettinen ja käyttövalmis keino, jolla markkinoiden läpinäkyvyyttä voitaisiin lisätä. Kaikkien maailman maiden ei tarvitsisi olla verossa mukana verotuksen toiminnan takaamiseksi, koska veron ensisijainen päämäärä ei ole valuuttakaupan merkittävä vähentäminen, vaan täydentävien rahoituslähteiden luominen, kansainvälisten rahavirtojen läpinäkyvyyden parantaminen ja valtioiden valuuttareservien tarpeen vähentäminen. Tarvittaessa vero voidaan toteuttaa myös yhdellä valuutta-alueella, ja se onkin ollut käytössä kansallisesti esimerkiksi Perussa ja Brasiliassa. Tiedonvaihdon kannalta useamman maan mukanaolo on kuitenkin toivottavaa. Euroalueella Ranskassa ja Belgiassa on säädetty laki, joka mahdollistaa veron toteuttamisen heti, kun se unionin puitteissa muuten on mahdollista. Itävalta ehdotti puheenjohtajuuskaudellaan veron käyttöönottoa Euroopan unionin toiminnan rahoittamiseksi. Löydät aloitteeni eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_35_2009_p.shtml"
  • Ansiotuloveroa.
  • Pääomatuloveroa.
  • Yritysveroa.
  • Arvonlisäveroa.
  • Energiaveroja.
  • Kiinteistöveroa.
  • Palauttaisin varallisuusveron.
  • Ei mitään näistä.
  • Ei ylipäätään verojen korotuksia.
"Pääomatulojen verotusta pitää oikeudenmukaisuuden vuoksi korottaa. Kahden prosenttiyksikön korotus nostaisi veron 30 prosenttiin, mikä olisi samaa tasoa keskituloisen palkansaajan verotuksen kanssa. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että pääomaverolla on pienempi veroprosentti kuin palkkaverolla. Kannatan myös pääomaverojen säätämistä progressiivisiksi, eli niidenkin on määräydyttävä suuruuden mukaan."
  • Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
  • Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
  • Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
  • Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
  • Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
  • Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
  • En mitään näistä.
"Asunnon myyntivoiton verovapaus on altis keinottelulle ja suosii niitä, joilla on varaa ostaa suurempia asuntoja. Verovapauteen voitaisiin kohdistaa edes jonkinasteinen leikkaus, vaikka sitä ei poistettaisi kokonaan. Tuloa valtiolle tulisi joka tapauksessa! Harmaan talouden kuriin laittaminen toisi valtiolle 4-5 miljardin vuositulot."
  • Poistaa kokonaan.
  • Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
  • Säilyttää nykyisellään.
  • Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
"Asuntolainojen korkovähennysoikeus tukee niitä, joilla on varaa ostaa asunto. Tämä on siis tulonsiirtoa valtiolta niille, jotka asuntomarkkinoilla ovat vahvemmassa asemassa kuin vuokra-asujat. Asuntolainojen korkojen verovähennys on eriarvoistava käytäntö. Siksi sitä tulee tarkastella kriittisesti. Kaikkein heikoimmassa asemassa asuntomarkkinoilla ovat ne, jotka eivät saa pankista asutnolainaa joko sen vuoksi, ettei säästöjä tai takaajia löydy tai tulot ovat liian pienet ja epäsäännölliset. Mielestäni asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta voidaan oikeudenmukaisuuden nimissä vähentää, vaikka sitä ei kokonaan poistettaisikaan. Poistaminen voisi tapahtua pidemmällä siirtymäajalla."
  • Kyllä.
  • Ei.
"En halua että metsänomistajat joutuvat maksamaan kiinteistöveroa metsistään, sillä se saattaisi johtaa lisääntyvään metsien kaatamiseen. Metsiä on tarpeen myös suojella. Maanviljelyn kannattavuus vähenisi, jos pelloille tulisi kiinteistövero. On kuitenkin tärkeää tukea kotimaista maataloutta, ettei esimerkiksi kaikkea leipäviljaa tarvitse tuoda ulkomailta."
  • Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
  • Nykykäytäntö on hyvä.
  • Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
  • Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
  • Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
"Valikoiva järjestelmä olisi hyvä, jos keksittäisiin oikeudenmukainen keino valikoida asevelvolliset. Luultavasti asevelvollisia saataisiin riittävästi rekrytoitua, jos asevelvollisuus olisi vapaaehtoista, sillä nyt 70% ikäluokasta haluaa suorittaa asevelvollisuuden. Mutta miten asevelvolliset valikoitaisiin, jos asevelvollisuus olisi nykyistö valikoivampaa? En esimerkiksi pysty kannattamaan arvontaa keinona valita asevelvolliset. En kannata naisten asevelvollisuutta niin kauan kuin naiset ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla kuin miehet. Vanhemmuuden kustannuksia ei olla edelleenkään saatu jaettua, naisen euro on 80 senttiä ja naisten eläke pienempi kuin miesten. Heti, kun yhteiskunta saa korjattua tämän epäsuhdan, voin alkaa kannattaa yleisen asevelvollisuuden ulottamista naisiin. Kannatan yleistä asevelvollisuutta toisaalta siksi, että en kannata palkka-armeijaa enkä myöskään Natoon liittymistä. Pidän laajaa asevelvollisuutta perusteltuna ja demokraattisena tapana taata riittävä asevelvollisten määrä. Sen sijaan asepalveluksen aikaa voitaisiin lyhentää ja armeijan tehtäviä modernisoida nykyajan uhkia - esimerkiksi ympäristöuhkia - vastaaviksi."
  • Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
  • Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
  • Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
  • Ei alkavalla vaalikaudella.
  • Ei koskaan.
"En näe tällä hetkellä enkä tulevaisuudessa mitään syytä Natoon liittymiselle. Nykyisessä asemassaan Suomella on paremmat mahdollisuudet itse päättää sodasta ja rauhasta kuin Naton jäsenenä. Naton jäsenmaana Suomi voisi ajautua liikaa toisen suurvallan pelinappulaksi."
  • Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
  • Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
  • Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
  • Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
"Kyllä, ilman muuta. Ihmisoikeuksia kunnioittava Venäjä on Suomenkin etu. Ulkopolitiikkaa pitäisi ylipäätään tehdä enemmän lähtien ihmisoikeuksista, ei vain taloudesta käsin.Esiemrkiksi romanien epätoivoisen asema EU:ssa osoittaa, että talousliitossa olisi pitänyt korostaa alun perin enemmän ihmisoikeuksia eikä kehittää EU:ta yksinomaan kapeasta talousnäkökulmasta."
  • Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
  • Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
  • Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
"Vastavuoroisuutta on täysin asiallista vaatia, mutta lainsäädännöllisesti ei ole mahdollista rajoittaa yksinomaan venäläisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä Suomesta."
  • Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
  • Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
  • Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
  • Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
  • Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
"Ilmastonmuutoksen torjuminen ja köyhyyden vähentäminen ovat nykyisen politiikan tärkeimmät tehtävät. Vaikka maailma vaurastuu, edelleen suuri osa maailman väestöstä elää köyhyydessä ja nälässä. Vauraiden maiden eettinen velvollisuus on auttaa näitä ihmisiä. Yhtä aikaa 0,7% tavoitteen kanssa on kuitenkin tehostettava kehitysyhteistyövarojen käytön valvontaa ja avun läpinäkyvyyttä. Suomen pitää myös aktiivisesti edistää EU:ssa ns. innovatiivisten kehitysrahoitusmekanismien käyttöön ottamista. Esimerkiksi valuutanvaihtovero voisi olla mekanismi, jolla kerättäisiin rahaa kehitysmaille ja samalla säädeltäisiin markkinoita. Uskon että tällaisten vaihtoehtoisten kehitysrahoitusmuotojen kehittäminen on tulevaisuudessa hyvin tärkeää, jotta itse talousvaikeuksissa kamppailevat maat pystyvät osallistumaan vastuullisesti kehitysmaiden auttamiseen. Kaikki voittavat, jos näillä rahoitusmuodoilla voidaan samaan aikaan hillitä markkinoiden heilahduksia ja estää fianssikriisejä."
  • Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
  • Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
  • Aselaki on nyt hyvä.
  • Aselakia pitäisi lieventää.
"On mahdotonta ajatella, että joukkosurmat saataisiin estettyä yksin lääkärintarkastuksilla tai poliisikuulusteluilla. Eivätkä ihmiset tarvitse koteihin omia käsiaseita. Pienasepolitiikkaa tulee kiristää, ei vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa. Varastetut ja vääriin käsiin joutuneet aseet aiheuttavat vuosittaain lukemattomia turhia kuolemia. Myös ns. Kauhajoen työryhmä suositteli puoliautomaattiaseiden kieltämistä."
  • Kyllä.
  • Ei.
"Ruotsinkielellä on Suomessa vähemmistökielen asema ja perustuslakiin on kirjattu ruotsinkielisten oikeus saada palveluita omalla äidinkielellään. Mielestäni ruotsin kielen alkamista voidaan hyvin lykätä, mutta en kannata ruotsin aseman heikentämistä."
  • Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
  • Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
  • Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
  • Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
"Suvivirsi kuuluu suomalaiseen kulttuuriin."
  • Liian tiukkaa.
  • Sopivaa.
  • Liian löysää.
"Ns. isoäitikysymys on toisaalta osoittanut, ettei lainsäädäntö aina toimi kohtuullisella ja oikeudenmukaisuuden tajua vastaavalla tavalla. Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia, eli maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa edelleen pieni. Tärkeää on huolehtia Suomeen tulevista maahanmuuttajista niin, että heillä on aidot mahdollisuudet kotoutua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. On myös Suomen eettinen velvollisuus ottaa vastaan kohtuullinen määrä kiintiöpakolaisia. Pakolaisuus on aina seuraus akuutista ja vakavasta kriisistä, jonka hoitaminen vaatii kansainvälistä vastuunottoa."
  • Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
  • Nykyinen suojelu on riittävää.
  • Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
  • Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
  • Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
"Mielestäni rantarakentamista voitaisiin tiukentaa. Rantarakentamisen lupakäytännöt (viimeinen vaihtoehto) ovat kuitenkin eri asia eivätkä niinkään liity norppakysymykseen. On tärkeää säilyttää myös rakentamattomia vapaita rantoja."
  • Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
  • Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
  • Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
  • Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
  • Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
  • Ei mikään näistä.
"Palveluita voidaan ulkoistaa, jos on todellista näyttöä siitä, että ulkoistaminen tuottaa merkittäviä säästöjä ja palveluiden laadun paranemista eikä palveluiden saatavuus asukkaiden kannalta heikkene esimerkiksi palveluiden hinnan noustessa. Ideologisista syistä ja vastuuttomasti ei pidä ulkoistaa, sillä se johtaa helposti palveluiden huonontumiseen ja kallistumiseen. Kansalaisten pitää saada yhdenvertaisesti heille kuuluvat hyvinvointipalvelut. Mielestäni terveydenhoidossa rahoituksen painopiste on siirtynyt liikaa yksityisten palveluiden rahoittamisen kela-korvausten kautta. Julkisen rahoituksen painopisteen pitäisi olla julkisesti tuotetuissa terveyspalveluissa. Terveyspalveluita pitäisi palauttaa kuntien hoidettavaksi, sillä se toisi tasa-arvoa terveydenhoitoon."
  • Alle 170
  • 170–229
  • 230–289
  • 290–339
  • 340–400
  • Yli 400
"Kuntien määrää on edelleen varaa vähentää, mutta vähentämisessä ei pidä toimia hätiköiden, ettei palveluiden laatu ja saatavuus vaarannu. Kuntien määrä vähenee taatusti, kun harvaanasutuilla seuduilla on pakko tiivistää yhteistyötä palveluiden järjestämiseksi. Kuntien määrä ei siis ole itsetarkoitus vaan se, miten palvelut saadaan järjestettyä kaikkialla Suomessa."
  • Nykytilanne on hyvä.
  • Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
  • Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
  • Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
"Yhteistyölle on kova tarve, sillä mm. kuntien maankäyttöä olisi järkevintä pitää suunnitella yhdessä. Kuntien yhdistyminen ei kuitenkaan vielä sinänsä pysäytä alueellisen eriarvoisuuden kasvua, ellei sille ole poliittista halua. Vantaan, Espoon ja Kauniaisen vastustus on huono lähtökohta liitokselle - nythän Helsinki on pääkaupunkiseudun kunnista ainoa, jonka päättäjistä enemmistö on liitoksen kannalla. Yhteistyötä on mahdollista lisätä ja hallintoa selkeyttää ilman pakotettua yhdistämistäkin. Vaaleilla valittu seutuvaltuusto olisi kehittämisen arvoinen idea: olisi hyvä, että suorilla kansanvaaleilla valitut henkilöt olisivat päättämässä ihmisille tärkeistä palveluista kuten sairaanhoidosta, joukkoliikenteestä ja koulutuspaikoista. Etenkin kokoomuslaiset päättäjät ovat vaatineet, että pääkaupunkiseudun pakkoliitos pitäisi kirjata vaalien jälkeen hallitusohjelmaan. Itse en kannata tätä. Mielestäni pääkaupunkiseutua pitää kehittää seudullisena kokonaisuutena, "metropolina", ja luoda sille seudullinen hallinto. Tämä pitää kirjata hallitusohjelmaan, sillä pääkaupunkiseudun kehittäminen on koko Suomen kannalta tärkeää."
  • Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
  • Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
  • Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
  • Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
"Verotulojen tasausta tarvitaan aivan ehdottomasti, sillä harvaanasuttujen alueiden verotulot eivät ilman sitä yksinkertaisesti riitä peruspalveluiden tuottamiseen. On tärkeää huolehtia siitä että esimerkiksi terveyspalvelut ovat jollakin tavalla kaikkien kansalaisten saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Samaan aikaan on myönnettävä, että pääkaupunkiseudun taakka on tällä hetkellä ainakin joiltain osin jo kohtuuton ja tarvitsemme lisää verotuloja varsinkin sosiaali- ja koulutuspalveluiden järjestämiseen. Pääkaupunkina Helsinki tarjoaa asukkaille sellaisia palveluita, joista tullaan nauttimaan myös Helsingin ulkopuolelta, kuten korkealaatuista lukio-opetusta ja kulttuuria. Myös sosiaaliset tarpeet ja ongelmat kasautuvat aina maan suurimman kaupungin kannettavaksi. Helsingin alueella on esimerkiksi enemmän asunnottomia ja asuu enemmän maahanmuuttajia kuin muualla maassa. Helsinkiin jäävien verotulojen määrän kasvattaminen kuitenkin edellyttää, että kuntaliitoksia pystytään tekemään vielä lisää ja palvelut järjestämään nykyistä edullisemmin. Veroprosenttia on monissa kunnissa mahdoton enää nykyisestä kasvattaa."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Keskustan ja kokoomuksen vaalirahatsotkut anatavat ymmärtää, että rahalla on ollut merkitystä kyseisten puolueiden päättäjien toimintaan politiikassa."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Kasvisten määrän lisääminen ihmisten ruokavaliossa on tarpeellista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Koululaisille ei ole kasvisruokapäivästä mitään haittaa."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Yhdenvertaisuus ja ihmisten tasa-arvo lain edessä ovat olennaisia asioita. Ei myöskään ole oikein, että lapset asetetaan lain edessä eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa sukupuolen perusteella. Nykylain mukaan samaa sukupuolta olevat puolisot voivat hakeutua adoptioprosessiin yksin, mutta he eivät voi hakea lasta yhdessä, pariskuntana ja tulevina vanhempina. Kuitenkin lapsen edun mukaista tuntuisi olevan, että molemmat vanhemmat voisivat alusta saakka sitoutua adoptioprosessiin yhdessä. Kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa edelleen pieni, 2,5 %. Tärkeää on huolehtia Suomeen tulevista maahanmuuttajista niin, että heillä on aidot mahdollisuudet kotoutua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Riittävä kielikoulutus on a ja o maahanmuuttajan työllistymiselle, ja vastaavasti peruskoulussa on huolehdittava maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen oppimisesta. On myös nykyistä paremmin paneuduttava asuntopolitiikan keinoin siihen, etteivät esim. koulut jakaudu maahanmuuttajavaltaisiin ja kantaväestövaltaisiin."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"En näe tällä hetkellä enkä tulevaisuudessa mitään syytä Natoon liittymiselle enkä usko, että se "vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa". . Nykyisessä asemassaan Suomella on paremmat mahdollisuudet itse päättää sodasta ja rauhasta kuin Naton jäsenenä. Naton jäsenmaana Suomi voisi ajautua liikaa toisen suurvallan pelinappulaksi."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Afganistan on yksi maailman pahimmista kriisialueista. On hyvin vaikea sanoa, mikä tilanne Afganistanissa olisi ilman Suomen apua. Sotilaallista osallistumista on punnittu sen parhaan tiedon valossa, joka meillä on ollut. Nyt on kuitenkin selvää, että Afganistanista on vetäydyttävä mahdollisimman nopeasti."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Itse en kannata presidentin valtaoikeuksien täydellistä riisumista. Minusta on hyvä, että hallituksella on presidentissä tietynlainen vastavoimansa. Presidentti on kuitenkin kansalaisten suoraan valitsema, toisin kuin pääministeri. VM sanelee aivan liikaa hallituksen politiikkaa Suomessa."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Kun yhteiskunta tukee kansalaisten yhdenvertaisia edellytyksiä hyvinvointiin, on myös kansalaisilla suurempi halu "kantaa vastuuta" itsestään ja läheisistään."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Ruotsin kielellä on virallinen asema Suomen perustuslaissa. Niin kauan kuin tämä on tilanne, on erittäin vaikea perustella sellaisia koulutuspoliittisia päätöksiä, jotka heikentäisivät ruotsinkielisten tosiasiallisia mahdollisuksia saada palveluita omalla kielellään."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Kiintiöt edistävät tasa-arvoa."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Asuntolainojen korkovähennysoikeus tukee niitä, joilla on varaa ostaa asunto. Kaikkein heikoimmassa asemassa asuntomarkkinoilla ovat ne, jotka eivät saa pankista asutnolainaa joko sen vuoksi, ettei säästöjä tai takaajia löydy tai tulot ovat liian pienet ja epäsäännölliset. Mielestäni asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta voidaan siirtymäajalla oikeudenmukaisuuden nimissä aivan hyvin vähentää, vaikka sitä ei kokonaan poistettaisikaan."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Vanhuksilla pitää olla oikeus hyvään, ihmisarvoiseen vanhuuteen. Vanhukset ovat haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä samalla tavoin kuin esimerkiksi lapset, etenkin jos vanhuksella ei ole lähellä omaisia huolehtimassa asioistaan. Lain säätäminen ei silti yksin riitä – lakia pitää myös noudattaa! Tämän vuoksi on huolehdittava kuntien resursseista ja tehostettava palvelujen valvontaa. Lisäksi hoitotyön tekijöiden saatavuudesta on huolehdittava. Jo nykyisin on olemassa vanhusten palvelujen laatusuositukset, joiden avulla on pyritty ohjeistamaan kuntia vanhusten palvelujen vähimmäistasosta. Kunnat ovat kuitenkin noudattaneet ohjeistusta vaihtelevasti, ja paikoin on todettu hoidossa suoranaisia puutteita. Erityisesti henkilökuntamitoituksia on tulkittu tavalla, joka ei ole hoidettavien edun mukaista. Suosituksia on tulkittu löyhästi, koska kyse ei ole lain tasoisesta velvoittavasta säädöksestä. Lakiin kirjattu hoivatakuu vähentäisi virkamiesten ja kuntapäättäjien mahdollisuuksia sulkea silmiään vanhusten palveluiden laiminlyönneiltä."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Palveluita voidaan ulkoistaa, jos on todellista näyttöä siitä, että ulkoistaminen tuottaa merkittäviä säästöjä ja palveluiden laadun paranemista eikä palveluiden saatavuus asukkaiden kannalta heikkene esimerkiksi palveluiden hinnan noustessa. Ideologisista syistä ja vastuuttomasti ei pidä ulkoistaa, sillä se johtaa helposti palveluiden huonontumiseen ja kallistumiseen. Kansalaisten pitää saada yhdenvertaisesti heille kuuluvat hyvinvointipalvelut. Mielestäni terveydenhoidossa rahoituksen painopiste on siirtynyt liikaa yksityisten palveluiden rahoittamisen Kela-korvausten kautta. Julkisen rahoituksen painopisteen pitäisi olla julkisesti tuotetuissa terveyspalveluissa. Terveyspalveluita pitäisi palauttaa kuntien hoidettavaksi, sillä se toisi tasa-arvoa terveydenhoitoon."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Päivähoito on lapsen oikeus. Pitää lisätä erilaisia hoitovaihtoehtoja osapäivähoidostya avoimiin leikkipuiitoihin, mutta päivähoito-oikeuteen ei kannata pätkätyöyhteiskunnassa puuttua. Perheet osaavat itse arvioida, mikä on perheen todellinen päivähoidon tarve."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Luomutuotannon lisääminen edellyttää, että sen tukia kasvatetaan. Maanviljelystä kannattaa myös tuilla ohjata kestävämpää ja ympäristöystävällisempään suuntaan."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Yrityksiltä voidaan vaatia jonkinlaista yhteiskuntavastuuta, vaikka ne globaalisti toimisivatkin. Miksi yrityksiä tuettaisiin Suomessa, jos ne samaan aikaan teettävät työn siellä, missä se on kaikkein halvinta?"
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Tätä mieltä ovat olleet useimmat asiantuntijat. Varuskuntia on nykyisellään liikaa. Suomea ei puolusteta varuskunnista käsin."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"En kannata eläkeiän mekaanista nostamista. Sopiva eäkeikä riippuu esimerkiksi työn kuluttavuudesta. Raskasta siivoustyötä tekevän eläkeikää ei voi tuosta vain nostaa. Mielekkäämpää kuin pakottaa ikääntyneet jatkamaan työssä on parantaa työhyvinvointia ja panostaa julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt joka vuosi jää 4000 suomalaista varhaiseläkkeelle yksin masennuksen takia! Työelämän joustoja pitää lisätä niin, että myös osatyökykyiset voivat antaa oman panoksensa työelämään. Työelämä toimii nykyisin on/off-periaatteella: ne, jotka ovat työelämässä, tekevät työtä enemmän kuin jaksaisivat, ja työttömille taas ei työtä riitä. Eri keinoin on mahdollista nostaa työllisyysastetta kaikissa ikäryhmissä, mutta se voi onnistua ainoastaan ihmisten hyvinvointiin panostamalla. Myös työelämän tulee joustaa, jos halutaan, että ihmiset jaksavat töissä pidempään. Opiskelijat pääsevät nopeammin työelämään, jos parannetaan opinto-ohjausta ja opiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä opintoihinsa."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Turvesoiden hyväksikäyttö vapauttaa mittavia määriä hiiltä ilmakehään ja kiihdyttää näin ilmaston lämpenemistä. Turvesoiden kuivatuksesta on myös haittaa vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Työttömiä on kannustettava töihin helpottamalla sosiaaliturvan ja pienten työtulojen yhteensovittamista. Nykyisellään sosiaaliturva suorastaan syrjäyttää, kun työttömyysturvan ja satunnaisten tulojen yhdistäminen on tehty vaikeaksi ellei mahdottomaksi."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Vihreät ovat ehdottaneet, että osinkojen verotusta voidaan kiristää ja luopua nykyisestä nettovarallisuuteen sidotusta osinkojen verovapaudesta. Vastapainoksi yritysten voitosta perittävää veroa voitaisiin laskea. Vihreä puolue on ehdottanut yhteisöveron alentamista 2%:lla. Tämä on yritystoimintaa tukeva linjaus.Ylipäätään on oikeudenmukaisempaa verottaa tuloja siinä vaiheessa, kun niitä nostetaan yrityksestä ulos, eli toisaalta vastaava pääomatuloveroprosentin korotus on kannatettava."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Sinänsä kyllä, mutta ei taida onnistua niin kauan kuin on pienipalkkaista tuntitaksaista työtä jolla ei tule toimeen. Jos meillä olisi perustulo, riittäisi 35 tunnintyöaika elämiseen. Yhdistettynä perustuloon 35 tunnin työaika kaikilla toimisi todennäköisesti hyvin."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Eläkemaksuihin kohdistuu kovat nousupaineet. Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä. On pidettävä huolta siitä, että eläkemaksut jakautuvat oikeudenmukaisesti. Puuttuvat tulot on oikeudenmukaisinta maksaa korottamalla eläkemaksuja. Niitä ei toisaalta voi korottaa niin paljon, että se heikentää yritysten toimintakykyä ja mahdollisuutta työllistää ihmisiä."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on välttämätöntä, koska muuten emme saa tuloeroja riittävästi kavennettua."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Veronkorotukset eivät yksin riitä tasapainottamaan taloutta ja estämään Suomea velkaantumasta. Harmaan talouden kitkeminen toisi 4-5 miljardin vuositulot. Silloin ei leikkaulistojakaan tarvittaisi! Palveluista ei pidä leikata. Voimme säästää esim. puolustusmenoista."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"On ammattikorkeakouluja, joissa koulutetaan taiteilijoita ilman toiveita työllistymisestä. Ihmisten kouluttaminen aloille joilla työllisyysnäkymät ovat heikot on eräänlainen koulutuspetos. Taiteilijoiden koulutuksesta esim. Teatterikorkeakoulussa, Kuvataideakatemiassa ja Sibeliusakatemiassa ei pidä tinkiä."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Lainapainotteisuus lisäisi erioarvoisuutta. Kaikilla aloilla työllistyminen valmistumisen jälkeen ei ole yhtä varmaa."
  • täysin samaa mieltä
  • jokseenkin samaa mieltä
  • jokseenkin eri mieltä
  • täysin eri mieltä
  • en osaa sanoa
"Ei todellakaan. Suomi tarvitsee uusiutuvaa energiaa, ei ydinvoimaa."
  • Mari Kiviniemi
  • Jyrki Katainen
  • Jutta Urpilainen
  • Paavo Arhinmäki
  • Anni Sinnemäki
  • Stefan Wallin
  • Päivi Räsänen
  • Timo Soini
  • Joku muu