Nyt kun 2013 vuoden alusta astuu tämä nuorten yhteiskuntatakuu voimaan, niin sen kautta pitää saada myös tälle puolelle rahoitus ja siitä meidän pitää yhdessä, sekä nuorisosta vastaavan kulttuuriministerin että toisaalta eduskunnan, pitää huolta, että tämä on niitä tärkeimpiä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa, että yhtään nuorta ei enää päästetä syrjäytymään, ja minusta on tärkeätä, että me teemme yhdessä tämän yhteiskuntatakuun kautta töitä sen eteen.

Edustaja Palm nosti esiin lainauskorvaukset. Tietenkään niiden taso ei vastaa edelleenkään pohjoismaista tasoa, mutta kaiken kaikkiaan ensin budjettiesityksessä oli jo 10 prosentin korotus, ja ilolla panin merkille, että eduskunta oli myös tehnyt toisen noin 10 prosentin korotuksen, pikkuisen reilun, eli 20 prosenttia. Jos tällainen tahti jatkuu, niin lainauskorvauksissa päästään kohti sitä pohjoismaista tasoa, ja siinä on oikein hyvä painotus ollut.

Edustaja Uotila kysyi Olympiastadionin kunnostuksesta. Aivan niin kuin edustaja Uotila totesi, niin se on sekä arkkitehtonisesti, historiallisesti että urheilullisesti tärkeä rakennus. Se pitää laittaa kuntoon. Me emme voi jättää Olympiastadionia ulkomuseoksi, ja Berliinin olympiastadion on esimerkki siitä, miten on vanha stadion voitu kunnostaa sellaiseen kuntoon, että vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelu pelattiin siellä.

On varauduttu niin, että Veikkauksen tästä rahastosta, josta tämmöisiä suuria hankkeita kuten aikaisemmin esimerkiksi Oopperataloa on rahoitettu, löytyisi niin, että se ei leikkaannu pois muualta, ja tällä pystyttäisiin tämä perusparannus nyt tekemään, ja odotetaan niitä hankesuunnitelmia ja laskelmia siitä. Perusparannushan on ensimmäinen askel, joka pystytään tällä nelivuotiskaudella hoitamaan, mutta sen jälkeen pitää vielä kehittää eteenpäin, jotta siitä tulee entistä modernimpi urheilun ja kulttuurin keskus. Usein unohtuu, että Olympiastadion on myös merkittävässä määrin kulttuuriareena, ei pelkästään urheilun areena. Tietysti erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että jalkapallomaajoukkue pystyy jatkossakin pitämään sitä kotiareenana ja nurmikko on kunnossa.

Otetaan tästä nuorisopuolesta. Edustaja Tolppanen oli huolestunut nuorten röökinpoltosta ja keskikaljan kittaamisesta, ja kyllä yksi selkeä viesti on se, että mieluummin sporttia kuin norttia, eli pitää huolehtia siitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus harrastaa urheilua, harrastaa kulttuuria. Yksi keino tähän on se, että me pyrimme jatkossa entistä selkeämmin ohjaamaan tukea seuratasolle, seurataan sitä kautta, että sinne saadaan hyviä valmentajia, ammattimaisia valmentajia, ja toisaalta, jos seurat saavat tukea, niin edellytetään näissä tukikriteereissä sitä, että se huomioidaan myös kuukausi- ja kausimaksuissa, jotka ovat nousseet monille perheille kohtuuttoman korkeiksi ja voivat olla este urheiluharrastukselle. (Matti Saarinen: Hyvä!) Samalla tavalla kulttuurin puolella pitää lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia lisätä. Minä lähtisin siitä, että lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita ja innostuneita; kun annetaan mahdollisuuksia, he kyllä käyttävät niitä hyväksi.

Miten kunnat pystytään saamaan tähän mukaan - meillä on tämä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma hyväksytty. Se pyrittiin tekemään mahdollisimman konkreettiseksi niin, että siellä on suoria ohjeistuksia siitä, miten kuntienkin pitää tehdä lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, ja kun nyt määrärahat ovat kohtuulliset tässä tilanteessa - voi sanoa, että oikein hyvässä kunnossa siihen nähden, mikä on talouden tilanne - tällä pyritään ohjaamaan kuntia niin, että lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja nuorisotyöhön todella panostetaan.

Edustaja Pelkonen nosti esille, annetaanko yhteiskuntatakuussa jotain keppiä. Tämä kuuluu ennen muuta tietysti ministeri Ihalaisen alueelle, ja sitä työryhmä pohtii, mutta kyllä täytyy sanoa, että ei syrjäytyneiden nuorten toimeentulo niin hyvä ole, että sillä herroiksi eletään, ja varsinkin kun viime kaudella vielä tehtiin leikkauksia tähän. Se on harhakuvitelma, että meillä olisi suuri joukko nuoria, jotka elelisivät leveästi leikatulla toimeentulotuella. Kyllä kysymys on siitä, että heillä, jotka on syrjäytetty, ongelma on elämänhallinnassa, siinä, että ei löydetä elämälle suuntaa, ja silloin tarvitaan esimerkiksi tätä etsivää nuorisotyötä. Pitää räätälöidä henkilökohtaisesti uria, joilla pääsee opiskelun, työpajojen, työpaikkojen kautta kiinni siihen elämään. Jos näitä aletaan kepillä entistä enemmän murjomaan, niin siinä mennään ojasta allikkoon, siinä entisestään käpertyvät nämä nuoret sisäänpäin. Jos me haluamme aidosti huolehtia syrjäytetyistä nuorista, silloin pitää henkilökohtaisesti rakentaa niitä mahdollisuuksia.

Urheilun puolelta. Jotta me tulevaisuudessa pärjäisimme huippu-urheilussa, tärkeintä on ruohonjuuritason työ, että meillä on laajasti harrastavat ja osallistuvat lapset ja nuoret, sieltä niitä huippuja tulee. Mutta, totta kai, tarvitaan myös sitten sitä, että ne, jotka ovat innokkaita, ovat lahjakkaita, miten heitä pystytään tukemaan, ja tämä huippu-urheilun muutostyöryhmä, jonka edustaja Heinonen mainitsi, on jättänyt väliraporttinsa, ja ideanahan on se, että luodaan tämmöisiä alueakatemioita. Eli ympäri Suomea tehdään sellaisia keskuksia, joissa pystytään antamaan tukea heille, jotka haluavat panostaa erityisesti urheiluun eri tavoin eri lajeissa. Tämä ajattelun lähtökohta on minusta hyvä, että tällä tuodaan alueellista tasa-arvoa ja tuodaan mahdollisuuksia eri lajeihin.

Mutta tietenkin on niin, että urheilurahoituksesta, mitä valtio antaa, aivan valtaosa, lähes kaikki, tulee veikkausvoittovarojen kautta, ja siellä ei mitään suuria nousuja ole nähtävissä. Jonkun verran pystytään varmasti nostamaan urheilurahoitusta, niin kuin ensi vuoden budjetissakin on, niin kyllä se pitää etsiä sitten myös sieltä urheilun sisältä ja ihan vakavasti arvioida näitä rakenteita, ovatko meidän rakenteemme sellaiset, että ne rahat, joita urheiluun laitetaan, menevät todella toisaalta huippu-urheilun tukemiseen mutta ennen muuta näiden lasten ja nuorten harrastamiseen. Minä olen ilolla laittanut merkille, että esimerkiksi on Nuoren Suomen, SLU:n yhdistymistä, toivon mukaan Kunto on mukana, ollaan näitä viemässä, eli ei niin paljon rakenteisiin vaan nimenomaan suoraan seuroille ja suoraan toimintaan sitä rahoitusta.

Kulttuurin osalta edustaja Savola pohti kulttuuritapahtumien rahoitusta. Siinä on selkeästi se, että pitää arvioida kulttuuritapahtumien alueellinen merkitys ja toisaalta sitten laatu, kuinka hyviä ne ovat. Sitten tietysti on niitä painotuksia, joita me haluamme nostaa: nimenomaan se, että mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan niihin, miten näissä tapahtumissa huomioidaan se, onko maksuttomia osuuksia, miten mennään ihmisten lähelle, ja tällä tavalla yritetään rakentaa niin, että monipuolisesti kaikkialla Suomessa tuetaan kulttuuria, kulttuuritapahtumia, joihin osallistumisen kynnys on mahdollisimman matala.

Edustaja Tiainen nosti esille nämä museot ja edustaja Vehkaperä teatterit ja orkesterit, ja tämä on ongelma, se myönnetään ihan reilusti, että nyt on tässä tilanteessa jouduttu sieltä nipistämään, ja nämä joutuvat muutaman hankalan vuoden elämään, mutta toivon mukaan ja sillä, että meillä on vahva tahto pitää kulttuurista huolta, pystytään näistä huolehtimaan.

Näitä yksittäisiä hankkeita. Jyväskylässä on pitkään ollut - edustaja Tuupainen nosti esille - tämä konserttitalohanke. Siellähän on vanha, hieno funkkisrakennus purettu ajat sitten parkkipaikaksi. Toivon mukaan nyt siihen todella saadaan tämä talo, ja jos Jyväskylä lähtee omalta osaltaan, niin varmasti tämäntyyppisiä hankkeita voi tukea myös ministeriö omalta osaltaan. Vastaavasti Tampere Areena on hanke, joka on pitkään ollut listalla, että sitten pitää painottaa, että se on kuitenkin enemmän huippu-urheilun hanke, että sinne jonkun verran mutta ennen muuta harrastustasolle.

Puhemies Eero Heinäluoma: Jokohan debatti ryhtyisi riittämään. Tunti 20 minuuttia on melkein käyty. Otetaan yksi kierros ja sitten pannaan listat kiinni. Tämä on nyt käsipelillä olevaa toimintaa - eikä kynäkään toimi. Joku on meitä vastaan. - No niin, kiitoksia, ja sitten seuraavat puheenvuorot vielä myönnetään, joista edustaja Wallinheimo aloittaa.

Mutta sitten edustaja Saarinen ja edustaja Wallinheimo molemmat nostivat esille tämän lasten harrastusmahdollisuuden ja nimenomaan vähävaraisten perheiden. Wallinheimo nosti esille tämän harrastussetelin. Se on asia, jota ihan avoimesti voi pohtia, mutta ainakin aluksi me olemme lähteneet siitä, että tehtäisiin niinpäin, että tuettaisiin suoraan seuroja. Tämän tuen edellytyksenä olisi se, että puututaan myös näihin erilaisiin maksuihin. Harrastussetelissä voi tulla se ongelma vastaan, että riittääkö se sitten kuitenkaan ja mihin vedetään se raja, kenellä on mahdollisuus se saada. Minä yrittäisin tätä kautta aluksi, mutta tämä on myös selvittämisen arvoinen asia. Minä pidän tärkeänä, että on aktiivisuutta tässä asiassa.

Tätä vakuutusmaksua en ole aikaisemmin pohtinut. Tietysti periaatteessa lähtökohtaisestihan meillä on niin, että jokainen lapsi ja nuori on yhteiskunnan tasolta vakuutettu sillä tavalla, että jos tulee urheiluvamma tai muita, niin julkisen terveydenhoidon ne pitäisi hoitaa eikä niin, että urheiluvammat hoidetaan vain yksityisellä puolella. Ehkä jos me vahvistaisimme tätä julkista puolta emmekä niin paljon panostaisi tälle yksityiselle puolelle, niin sitä kautta ei tarvittaisi näitä vakuutusmaksuja myöskään samassa määrin kuin tällä hetkellä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten puhujalistaan.

Edestä on saanut katsoa, kun Soinin kädet heiluvat, mutta ääni on ollut kauppakamarin ääni. Nimittäin Soinin puheissa toistuvat kauppakamarin laskelmat siitä, että tehtäisiin miljardin euron tasavero. Nyt tiedetään, kenen äänellä perussuomalaiset puhuvat. Perussuomalaiset puhuvat kauppakamarin äänellä. Tosiasiassa tuloerot kapenevat. Ihmettelen, että kun me puolustamme, hallitus puolustaa, köyhiä korottamalla työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla, ja päälle tulee 20 euroa indeksitarkastusta, niin perussuomalaiet haluavat puolustaa armeijalla köyhiä. (Välihuutoja)

Edustaja Kiviniemi on kovasti täällä puhunut siitä, että korotetaan nimenomaan työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Niin teemme! Kahdeksan vuotta oli keskusta hallituksessa, eikä senttiäkään tullut tasakorotusta työttömille. Nyt tulee 100 euroa. Edellisen kerran tuli tasokorotus kymmenen vuotta sitten. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Myös kulttuuri, urheilu ja nuoriso tuntuvat kiinnostavan teitä huutokuorosta nähden. Taiteeseen ja kulttuuriin tulee ensi vuoden budjetissa prosentti lisää, erityisesti veikkausvoittomäärärahojen taso nousee. Ja se että Turun kulttuuripääkaupunkihanke on tänä vuonna - ensi vuonna ei enää ole - tuo väljyyttä sinne.

Valitettavasti joudumme säästämään tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ja kulttuuripuolikaan ei kaikilta osin välttänyt säästöjä, vaan orkestereilta, museoilta ja teattereilta tehdään valtionosuuksiin tarkistuksia, pieniä säästöjä. Se on valitettavaa, mutta jos jostain kulttuurin puolelta täytyi säästää, niin pitää muistaa, että nämä alat ovat saaneet viimeisen neljän vuoden aikana noin 80 prosenttia lisää määrärahoja, joten ajattelimme, että siellä, kun jostain pitää säästää, ehkä pienimmät ongelmat syntyvät. Vielä kun muistetaan se, että indeksikorotukset tulevat kuitenkin näille alueille, niin säästö ei ole niin suuri tämän vuoden tasoon kuin budjetissa lukee.

Mutta totta kai kulttuurin puolella on kehitettävää. Esimerkiksi Sanastolle maksettavia lainauskorvauksia korotetaan, mutta ei riittävästi, ja jos eduskunta katsoo, niin olisi hienoa, että sinne tulisi lisää rahaa. Toinen on se, että järjestöjen avustuksia on jonkun verran jouduttu pienentämään. Mutta oleellista on nähdä se, että vaikeinakin aikoina pitää tukea kulttuuria. Kulttuuri ei ole menoerä, kulttuuri luo hyvinvointia, kulttuuri luo iloa, ja sitä tarvitaan nimenomaan heikkoinakin aikoina.

Meidän pitää tukea pienituloisia taiteilijoita, kulttuurintekijöitä. Apurahat ovat juuri sen vuoksi, ja sen vuoksi on tärkeä puolustaa sitä, että meillä on apurahajärjestelmä. Vaikka jotkut ajattelevat, että kunnollista kulttuuria ja taidetta ei ole tehty vuosien 1880-1910 jälkeen, niin voin kertoa teille, että sen jälkeen on tehty hienoa taidetta, ja tehdään tulevaisuudessakin. Meidän pitää tukea myös tulevia korkeakulttuureita. Se ei ole kansakunta, jolla ei ole taidetta, kulttuuria - ja urheilua.

Urheilun puolella budjetti kasvaa noin 2 prosenttia. On paljon puhuttu siitä, että urheilu on kriisissä, suomalainen urheilu ei menesty. No, jalkapallon osalta näin voi sanoa. Ruotsi ja Tanska pääsivät EM-kisoihin, Viro pääsi jatkokarsintoihin, Norja jäi maalieron päähän jatkokarsinnoista, Suomi ei päässyt. Tästä ennen muuta syytän tietysti Palloliiton puheenjohtajaa (Eduskunnasta: Oho!) - kun ministerin ansiota sen sijaan on se, että koripallossa ja lentopallossa me pärjäsimme. Eikö se niin mene, että puheenjohtajan vika on tappiot, ministeri ottaa menestyksen niskoilleen.

Mutta jos katsotaan urheilua kokonaisuudessaan, ei meillä niin huonosti mene. Ehkä perinteisissä lajeissa ei pärjätä, mutta uusissa ja joukkuelajeissa pärjäämme entistä paremmin. On tärkeää kuitenkin, että emme panosta vain huippu-urheiluun, vaan ennen muuta ruohonjuuritasolle lasten ja nuorten urheilumahdollisuuksiin, liikuntamahdollisuuksiin. Taataan, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastukseen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Pitää nähdä myös, että urheilu on merkittävä, kotouttava keino maahanmuuttajille.

Nuorison osalta voidaan tyytyväisyydellä todeta, että budjetti kasvaa tähän vuoteen verrattuna 7 prosenttia. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sai kaikki tarvitsemansa rahat budjettiriihessä. Ja siihen todella panostetaan, että nuoret eivät syrjäydy.

Ja aivan lopuksi: Tasa-arvosta vastaavana ministerinä minusta on tärkeätä, että edistämme samapalkkaisuutta. Hallitus on sitoutunut siihen, ja on samapalkkaisuustyöryhmä. Ja nyt kun käydään palkkaneuvotteluita, niin yksi keino samapalkkaisuuden edistämiseen on samapalkkaisuuserät ja pienipalkkaerät samalla tavalla kuin euromääräiset korotukset, kun ne tasaavat tuloeroja. Nämä sen lisäksi, mitä hallitus jo omalla politiikallaan tekee.

Puhemies Eero Heinäluoma: Jos ministeripuheenvuorot herättävät tarvetta vastauspuheenvuoroihin, niin niitä saa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Kysymys siitä, että pitää tukea muitakin urheilulajeja kuin jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, yleisurheilua, on ihan oikea huomio. Meidän pitää tasaisesti katsoa, että lajeja tasa-arvoisesti tuetaan, ja nähdä myös, että uusia lajeja nousee nuorten parissa koko ajan. Ajatellaan vaikka lumilautailua, johon muutama vuosi sitten suhtauduttiin siten, että onko se urheilua ollenkaan, ja tällä hetkellä taitaa olla meidän menestynein olympialaji. Tällä hetkellä esimerkiksi bmx-pyöräily on ensimmäistä kertaa tulossa olympialajiksi. Mietitään sitten jotain skeittausta, onko kukaan nähnyt tuettavan skeittaajaa? Onko se kulttuuria, nuorisotyötä vaiko urheilua? Se on varmaan kaikkea tätä - parkour - eli tarvitaan näitä.

Toinen tärkeä huomio on se, että naisten ja miesten välinen, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo liikunnassa pitää hyvin tarkkaan olla, että tuetaan tasaisesti näitä.

Lasten ja nuorten liikunta. Tässä uudessa tuntikehyksessä on tarkoitus lisätä liikuntatunteja. Mutta oleellista on se kulttuuri kouluissa, liikkumisen kulttuuri, ja se, että esimerkiksi pihat ovat sellaisessa kunnossa, että ne innostavat välitunneilla liikkumaan. Myös lähiökenttien rakentaminen koulujen pihoille, jotta voi harrastaa liikuntaa myös kouluajan ulkopuolella esimerkiksi kerhotoiminnan osalta, on hirveän tärkeätä, koska meidän lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, jopa ne lapset ja nuoret, jotka osallistuvat ohjattuun seuratoimintaan.

Edustaja Juha Väätäinen sanoi, että ei tarvita enää huippu-urheilua, kun hän on kunniakkaasti sitä edustanut silloin 1970-1980-luvun taitteessa. Edustaja Väätäinen oli silloin varmaan esikuva monelle, joka innostui juoksemaan. Tänä päivänäkin tarvitaan huippu-urheilua siihen, että on esikuvia, jotka innostavat nimenomaan lapsia ja nuoria liikkumaan. Huippu-urheilussa pitää nähdä tämä puoli. Tarvitaan myös rakentamista, koska kyllä liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa. Enää ei riitä se, että puuhun kiivetään tai soratiellä juostaan, vaan tarvitaan ihan kunnollisia harrastusmahdollisuuksia.

Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, joka saadaan nimenomaan yhteiskuntaan kotoutettua hyvin liikunnan kautta ja jolle saadaan informaatio maahanmuuttajajärjestöjen kautta.

Tasa-arvon osalta edustaja Mustajärvi kysyi yhtiöittämisestä. Monesti pohditaan yhtiöittämisen ja ulkoistamisen hyötyjä ja monesti niitä on ihan perustellusti epäilty. Hyötyä ei voi tulla siitä, että palkkoja lasketaan. Tasa-arvoministerin vahva näkökulma on se, että naisvaltaisten alojen palkoista pitää pitää huolta.

Edustaja Peltonen kysyi siitä, mihin nuorisotakuurahoja käytetään. Ennen muuta nyt tänä vuonna niitä käytetään minun sektorillani etsivään nuorisotyöhön, jolla pyritään välttämään, että yksikään nuori syrjäytyisi, ja siihen, että meillä on työpajatoiminta kunnossa, että on paikka, jonne ohjata, mutta 2013 astuu voimaan.

Ministeri Ihalainen tuli tänne, jonka vastuulla tämä ennen muuta on. Meillä oli aloitusseminaari, jossa olivat ministeri Ihalainen, ministeri Gustafsson, ministeri Guzenina-Richardson ja minä, eli siinä on todella voimakkaasti nyt koko hallitus sitoutunut sen eteenpäinviemiseen. Työryhmä nyt pohtii niitä keinoja. Ensi vuoden alkupuolella tulee tarkempaa tietoa.

Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tehdään tällä hetkellä. Käynnissä on laaja asiantuntijakierros, ja olisi hienoa, jos tästä voitaisiin keskustella myös eduskunnassa. Sehän on ennen muuta puhemiesneuvoston ja puhemiehen asia, mitä ajankohtaiskeskustelua käydään, mutta itse ministerinä tietysti olisin hyvin iloinen siitä, jos tällainen keskustelu käytäisiin.

Oikeastaan tässä olivat ne kysymykset, joita suoraan tuli kulttuurialasta. Kysymyksiin siitä, mitä ollaan saavutettu: Muun muassa se, että ollaan tehty täyskäännös, tuloerot eivät enää jatkaa kasvuaan, vaan ne lähtevät kapenemaan, ja verotus muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Tällaisia asioita se vasemmistoliitto on yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa saavuttanut. En tiedä sitten, mitä eduskuntasalin takapenkissä on tähän mennessä saavutettu.

Edustaja Jokinen, vaikka tämä on valtakunnan arvokkain paikka, niin eikö ole hyvä, että ei nyt niin hirveän ryppyotsaisia aina olla, että voidaan myös huumorin keinoja käyttää? Tietenkin rajanjako urheilussa ja liikunnassa menee niin, että ennen muuta harrastajamäärät, vaikuttavuus, merkitys yhteiskunnalle, erityisesti se, miten lasten ja nuorten liikuntaa pystytään edistämään, ovat tietysti ne kriteerit joilla tuetaan eri lajiliittoja. Entistä enemmän on myös pyritty suoraan tukemaan lasten ja nuorten liikuntaa seuratasolla, että tulee kokopäiväisiä valmennuspäälliköitä, saadaan laadukkaita valmentajia, mikä on äärimmäisen tärkeätä sen urheilu- ja liikuntaharrastuksen kannalta.

Edustaja Mäntylä kysyi haja-asutusalueiden opiskelijoiden tilanteesta. Nythän opintotuesta vastaavana ministerinä olen iloinen siitä, että nyt lopulta tulee indeksikorotus, jota on pitkään vaadittu. Se tulee tällä hallituskaudella. Mutta jos jatkossa löytyy rahoja, niin kyllä semmoinen ikään kuin kipein kohta sen jälkeen opintotuen korjaamisessa on alle 20-vuotiaiden toisen asteen itsenäisesti opiskelevien opintorahan taso. Jos löytyy varoja tässä taloudellisessa tilanteessa opintotuen parantamiseen, niin tämä olisi semmoinen, joka erityisesti Lapissa auttaisi, ja tätä voimakkaasti vien eteenpäin, jos vain taloudelliset raamit siihen antavat mahdollisuuksia.

On tärkeää se, että kulttuurista käydään keskustelua, ja siitä on tänä syksynä, tämän kesän aikana paljon keskusteltu. On sitten lenkkareiden väri tai paikallaolo tai poissaolo ollut keskustelua herättävää, niin tärkeätä on, että nyt todella käydään sitä ravistelevaa keskustelua. Sen tuloksena on nimenomaan se, että pitää monipuolisesti erilaista kulttuuria tukea. Myös sellaista kulttuuria, josta kaikki eivät pidä, tarvitaan. On hienoa, että täältä on tullut vahva tuki sille, että pidetään huolta taiteilijoiden toimeentulosta, tuetaan myös postmodernia taidetta, rappiotaidetta. (Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!) Tälle on tullut nyt vahva tuki täältä, kun kritiikkiäkään ei ole sen osalta tullut.

Arvoisa puhemies! Muutama selkeä kysymys vielä tässä.

Edustaja Kymäläinen, joka nyt tuolta korkeudesta kuuntelee vastausta, ja edustaja Lipponen kysyivät näiden luovan työn tekijöiden toimeentulosta. Siinä on tietysti monia eri asioita. Yksi on tietysti erityisesti elokuva-alalla ja musiikkialalla se, että tämä piratismi on se, joka syö leipää. Siinä tärkein rooli on saada ymmärtämään, että kaikesta työstä me haluamme palkkaa, ja kyllä luovan työn tekijöille kuuluu palkka siinä missä rakennustyöläiselle, sairaanhoitajalle tai keittäjällekin omasta työstään. Pitää saada informaation kautta ymmärrys siitä, että tästä on kysymys. Esimerkiksi kun puhutaan piratismissa monesti, että ne ovat madonnat ja bonot, miljönäärit, joille nämä tuotot menevät, niin ne menevät hyvin pienituloisille tekijöille.

Ne keinot, joita tässä on informaation lisäksi ja joita yritetään erityisesti parantaa, ovat kanavat, joilla kuluttaja ja tuottaja kohtaavat. Sitä vastakkainasettelua näiden kahden ryhmän välillä pitäisi välttää, jota nyt on keskustelussa syntynyt. Itse asiassa nämä ovat samalla puolella monesti näissä tekijänoikeuskysymyksissä. Vastakkain ovat tekijät ja sitten suuret monikansalliset yritykset, jotka pyrkivät saamaan tekijöiden tuotannon itselleen, sen hyödyn pois tekijöiltä. Tämä on hyvin tärkeätä.

Toisaalta esimerkiksi musiikin tekijöiden osalta hyvitysmaksukysymys on sellainen, joka vielä tämän vuoden aikana pitää taas asetuksella ratkaista. Hyvitysmaksut ovat jääneet pahasti jälkeen. Kysymys on nimenomaan siitä, että tuotteet muuttuvat ja asetukset eivät pysy perässä. Varmasti nyt pitää ottaa uusia laitteita tähän piiriin. Mutta sitten tulevaisuudessa, niin kuin hallitusohjelmassa on kirjattu, pitää miettiä, miten hyvitysmaksujärjestelmää voidaan uudistaa niin, että ei vain perässä juosta vaan se toimeentulo on vakaata.

Liikunnan ja urheilun osalta edustaja Wallinheimo kysyi erittäin tärkeän kysymyksen vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksista. Tiedetään, että tänä päivänä kausimaksut, kuukausimaksut ovat karanneet käsistä. Voi helposti olla, että toistasataa euroa kuukaudessa pitää harrastuksesta maksaa. Vähävaraisilla perheillä tai edes keskituloisilla ei välttämättä ole varaa siihen harrastukseen.

Tietysti pitää muistaa, että lähtökohtaisesti toimeentulotuen harkinnanvaraisesta osuudesta pitäisi tulla jokaiselle lapselle oikeus siihen yhteen harrastukseen. Tämä on hyvä, kun tästä keskustellaan, pitää mielessä, ja on hyvä neuvoa myös siihen, kun ei välttämättä osata hyödyntää tätä, koska ei voi olla niin, että vanhempien tulotasosta on kiinni se, voiko lapsi harrastaa lajia, voiko hänellä olla harrastus, josta on kiinnostunut. Mutta tarvitaan myös valtiovallan toimia, ja minä haluan hyvässä yhteistyössä löytää niitä keinoja, joilla pidetään huolta siitä, että vanhempien lompakon paksuus ei saa olla harrastuksien esteenä ja jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastukseen.

Ihan lopuksi: Nyt ensimmäistä kertaa... Siis viimeinen perusturvan muoto, joka ei ole ollut sidottu indeksiin, on ollut opintotuki. Täytyy sanoa, että taistelin aika leijonan lailla siitä, että todella se indeksiin sitominen nyt tuli hallitusohjelmaan. (Markku Rossin välihuuto) Täytyy sanoa, että on tullut paljon paljon kiitosta opiskelijajärjestöiltä siitä, että todella on nyt saatu tämä indeksiin sitominen. (Markku Rossi: Vuodenvaihteessa!) Siinä mielessä pidän vähän erikoisena, että arvostellaan sitä, että sidotaan indeksiin. Eihän se indeksiin sitominen tietysti koko opintotukijärjestelmää muuta toimivaksi, mutta kyllä se oli semmoinen niin kuin ykköstavoite opiskelijajärjestöillä, ja tämä hallitus on opiskelijajärjestöjen ykköstavoitteen päättänyt toteuttaa, ja siitä on tullut paljon kiitosta. Sen kiitoksen mieluummin otan vastaan opiskelijajärjestöiltä kuin ehkä vähän asiantuntemattomat opiskelijoiden näkemyksiin liittyvät kritiikit.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No niin, ja sitten menemme puheenvuorolistaan, ja sen purkamisen aloittaa edustaja Maijala.

Edustaja Soini, teiltä tuntuu unohtuvan se, että kaikki tässä maassa eivät ole perussuomalaisia. Itse asiassa 81 prosenttia ei äänestänyt perussuomalaisia. Myöskään kaikki puolueet eivät ole olleet ennen vaaleja eivätkä ole nyt vaalien jälkeenkään teidän linjoillanne. Me olemme edelleen sitä mieltä, kuten ennen vaaleja, että elämme finanssikapitalismin kriisiä. Se pitää ratkaista. Nyt me siivoamme tämän finanssikapitalismin tulivuorenpurkauksen aiheuttamaa ongelmaa. Ja siinä me olemme mukana tässä hallituksessa niillä tavoitteilla, joita olemme esittäneet koko ajan.

Puhemies Eero Heinäluoma: Valtiovarainministeri Urpilainen, 4 minuuttia.

Keskusta tuntuu nojaavan monissa asioissa vanhoihin suurmiehiin, tämän päivän poliittisissa linjauksissa vanhaan puheenjohtajaansa Esko Ahoon, jonka poliittinen linja oli: "En ole puolella enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin." Tämähän on ollut keskustan linja. Tänään täällä vaaditaan yhtä aikaa kovempia leikkauksia ja vastustetaan kaikkia leikkauksia.

Perussuomalaisessa puolueessa myös on ollut vähän tätä puolesta ja vastaan -henkeä. Nimittäin edustaja Jalonen oli, aivan oikein, huolestunut sosiaaliturvasta. Voin kertoa, että sosiaaliturvaa ei olla leikkaamassa, vaan sitä ollaan nostamassa.

Mutta edustaja Kivelä samaan aikaan piti naurettavana sitä, että työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan tehdään ensimmäinen tasokorotus kymmeneen vuoteen ja toimeentulotukeen ensimmäinen tasokorotus pariinkymmeneen vuoteen, ja se on naurettavaa samaan aikaan, kun täällä ollaan huolestuneita sosiaaliturvan tasosta. On hienoa, että tämä hallitus todella puuttuu köyhyyteen ja eriarvoisuuteen myös tällä tavalla.

Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt mahdollistetaan myös 2 minuutin puheenvuoroja. Edustaja Tuupainen, paikaltaan 2 minuuttia. Saa puhua myös lyhyemmin. Tämä keskusteluosuus kokonaisuudessaan paikaltaan.