Johanna Karimäki

40/2013

17.04.2013

34/2013

09.04.2013
Johanna Karimäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhteisöveron iso alennus on kehysriihen vaikuttavin päätös. Veronalennus vapauttaa yrityksille rahaa investointeihin ja edistää Suomen kilpailukykyä. Alennuksen vastapainoksi oli tarkoitus kiristää osinkoverotusta.

Osinkoverotus kiristyykin pieniltä yrityksiltä ja piensijoittajilta, mutta veroratkaisu on korjattunakin antelias rikkaille yrittäjille. Varakkaat omistajayrittäjät voivat nostaa pääomatuloja yrityksestä kohtuuttoman paljon. Tällöin voitot eivät välttämättä kanavoidu yrityksen investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen, mitä hallitus uudistuksella tavoittelee.

Uudessa yritysveromallissa ensi vuodelle alle 150 000 euron osingon saa 7,5 tai 8 prosentin verolla, kun nyt verovapaan osingon katto on 60 000 euroa. Myös yli 150 000 euron osinkoja voi nostaa pääomatulona, siis edullisemmin kuin nyt, kun ansiotulo-osingot poistuvat.

Hallituksen ensimmäinen esitys, joka sisälsi suurille omistajayrittäjille rajattomat edulliset pääomatulot 8 prosentin nettovarallisuuden puitteissa, oli kestämätön. Uusi ratkaisukin on vihreän ryhmän mielestä turhan antelias rikkaimmille, ja koska tarkkoja vaikutusarviointeja ja laskelmia esityksestä ei vielä ole, yksityiskohtaisessa käsittelyssä voi ilmetä muutostarpeita. Esimerkiksi räikeät työtulon muunnot pääomatuloiksi on estettävä.

Vihreä ryhmä kritisoi toimintatapaa, että päätökset tehdään hätäisesti riittämättömän valmistelun pohjalta ja olemme tyytymättömiä siihen, että menosopeutuksen toteutussääntöä rikottiin. Ensimmäistä kertaa veronkorotusten ja menoleikkausten suhde ei ole tasan puolet, sillä laskelmissa on mukana arvio yhteisöveron alennuksen dynaamisista vaikutuksista. Tällaista laskentatapaa ei ole aikaisemmin käytetty, joten hallitus muutti omia sääntöjään kesken matkan.

Todettakoon, että vihreä ryhmä kannattaa yrittäjyyden edistämistä ja kannusteita niille, jotka yrittävät isolla riskillä. Kannatamme keinoja helpottaa pienyrittäjiä työllistämään. Yhteisöveron alennus on oikea suuntaus, mutta paketti kokonaisuudessaan, osinkoveromuutoksineen, ei ole reilu ja tasapuolinen.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on välttämätön, jotta apuun hakeutuvat saavat tarvitsemansa palvelut, että sairaat pääsevät lääkäriin, että sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat perheitä, lapsia ja vanhuksia ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Vihreä ryhmä on huolissaan siitä, että uudistuksen vaihe on mitä epäselvin eikä asiantuntijoita kuunnella. Myös tutkimusrahoituksen leikkaukset Kelalta sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta huolestuttavat.

Hyvää kehyspäätöksessä on, että työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun jatkossa päivähoidosta maksetaan vain niistä tunneista, kun lapsi on hoidossa. Silloin äidit ja isät voivat helpommin tehdä osittaista työpäivää. Osa-aikatyön edistäminen on hyvä keino nostaa työllisyyttä.

Kuntatalouden kannalta huolestuttaa se, että pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirtyy kunnille. Toisaalta tämä voi olla myös mahdollisuus työttömille saada kunnilta ihan oikeaa työtä. Kaikki hyötyisivät siitä, että vaikeasti työllistettävät työllistyvät. Kunnilla on mahdollisuuksia tarjota avustavaa työtä vaikka kirjastoissa, vanhusten palvelutaloissa, kunnossapidossa ja siivouksessa.

Arvoisa puhemies! Kauppataseen alijäämän yksi syy on, että Suomeen tuodaan liikaa fossiilisia polttoaineita. Siksi pitkällä tähtäimellä öljyriippuvuudesta irrottautuminen ja vihreään talouteen panostaminen on järkevää politiikkaa. Uusiutuva energia voi luoda tuhansia uusia työpaikkoja ja energiatehokkuus säästää rahaa.

On valitettavaa, ettei kehyspäätöksessä ole karsittu ympäristölle haitallisia tukia eikä riittävästi ymmärretty vihreän talouden mahdollisuuksia. Vero- ja tukipolitiikka tulisi määrätietoisesti valjastaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita tukevaksi.

Mutta on kehyspäätöksessä hyviäkin asioita kuten kasvurahastot ja siemenrahastot innovatiiviselle yrittäjyydelle. Alkoholi-, tupakka-, makeis- ja sähköveron korotuksia kannatamme ja iloitsemme siitä, että uusi lastensairaala vihdoin etenee valtion tuen avittamana. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämispaketti on lupaava.

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus on huono uutinen maailman köyhille, mutta vihreille tärkeä saavutus on päätös päästöoikeuksien huutokauppatulojen ohjaamisesta kansainväliseen ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.

Vihreille nuorten tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun on tärkeä arvo, ja ministerimme ovat puolustaneet opintotuen perusrakennetta kehysriihessä hyvin tuloksin.

Nuorten oppisopimuskoulutusta vahvistetaan ja kokeillaan ammattikoulun ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Kunnissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa on etsittävä aktiivisesti nuorille oppisopimuspaikkoja. Moni nuori haluaa oppisopimuskoulutusta, mutta sitä on vaikea löytää. Saksan alhainen nuorisotyöttömyys on osin oppisopimusjärjestelmän ansiota. Siellä yrityksille on helppoa ja edullista ottaa nuoria koulutettaviksi ja pääosin nuoret työllistyvät yritykseen koulutusjakson jälkeen.

Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Riskien tunnistaminen ajoissa edellyttää hyviä lapsiperheiden palveluja sekä kannustavaa koulua. Opetuksen on tuettava jokaista ainutlaatuista lasta, kiinnosti häntä sitten puutyöt, tietotekniikka tai biologia. Opetuksen valtionosuusindeksin jäädyttäminen on siksi valitettavaa, vaikka onneksi vastapainona pystyttiin lisäämään ammattikoulupaikkoja.

Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin kestävä talouspolitiikka on velvoitteemme tuleville sukupolville.

31/2013

03.04.2013
Johanna Karimäki /vihr:  Arvoisa puhemies! Kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin. Ilmastonmuutosta voidaan silti hidastaa, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Jos ilmasto lämpenee yli kaksi astetta, sopeutuminen on äärimmäisen vaikeaa. Ilmastomallien mukaan suuret sateet ja myrskyt lisääntyvät. Toisaalta jotkut seudut aavikoituvat, toiset peittyvät tulvaveden alle.

Nykyiset päästövähennystavoitteet eivät riitä kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä tunnustetaan myös selonteossa. Siksi selonteon linjaus, ettei kunnianhimon tasoa nosteta, on kestämätön hyvän tulevaisuuden kannalta.

Lisätoimenpiteissä lupaavaa on se, että uusiutuvan, hajautetun pienenergian tuotannon edistäminen saa lisähuomiota. Erityisesti aurinkoenergia on kannattavaa integroituna rakennuksiin, ja pientalojen asukkaat ja kerrostaloyhtiöt voivat asentaa pientuulimyllyjä. Toisinaan ylijäämäsähkö syötetään verkkoon. Sähköverkon haltija voi ottaa tuotannon verkkoonsa, mutta nykyisin siitä ei tarvitse maksaa korvausta. Oikeudenmukaista on, että sähköyhtiö huomioi laskutuksessa vastaanottamansa sähkön. Siksi oli pettymys, että selonteossa pidetään nettolaskutusmenettelyä ongelmallisena esimerkiksi perustuslain suhteen. Ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa, koska nettomittarointi on yleinen käytäntö maailmalla. Selonteossa luvataankin selvittää asiaa ja valmistella malli netotukseen siirtymisestä, jos ongelmat ovat ratkaistavissa. Kiitettävää on se, että moni sähköyhtiö on alkanut toimia niin, että ostavat pientuottajien sähkön.

Arvoisa puhemies! Ilmastostrategiassa on korostettu puhtaan, vihreän teknologian, cleantechin, merkitystä. Haasteena alan kasvuyrittäjyydelle on etenkin pääoman saanti markkinoilta, koska voittojen odotusaika on pitkä. Valtiontakaus uuden teknologian käytettävyydelle demohankkeiden yhteydessä on olennaista, sillä erittäin lupaavatkin puhtaan teknologian innovaatiot sisältävät markkinariskin pitkien kehittelyaikojen vuoksi.

Arvoisa puhemies! Tuulivoima on lähes päästötön uusiutuva sähköntuotantotapa, ja Suomen tuuliatlas osoittaa, että meillä on paljon mahdollisuuksia tuulivoiman lisäämiselle. Strategian tavoite tuulivoiman lisärakentamiselle vuoteen 2025 mennessä on 9 terawattituntia, ja uusia tuulivoimaloita tukeva syöttötariffi tuli voimaan maaliskuussa 2011. Tuulivoiman rakentaminen lähtikin käyntiin, mutta tavoitteesta ollaan jäljessä. Tuulivoiman lisärakentamista haittaavat monet hallinnolliset esteet, jotka Tarastin työryhmä selvitti. Nämä esteet, kuten armeijan tutkiin liittyvät haasteet, voimaloiden etäisyydet teistä, melurajoitukset, kaavoitukseen ja luvituksiin liittyvät haasteet, on pikimmiten ratkaistava, jotta tuulivoiman rakentaminen pääsee lentoon.

Arvoisa puhemies! EU:n päästökauppa on tehotonta, koska päästöoikeuksia on liikaa. Hiilidioksiditonnin hinta on vajonnut ennätyksellisen alas. Hinta ei kannusta yrityksiä keksimään vähähiilisiä ratkaisuja, ja yrityksiltä on jäänyt oikeuksia käyttämättä, vaikka niitä on jaettu ilmaiseksi. Suomen on ajettava muutosta päästökauppajärjestelmään, jotta se aidosti ohjaisi korvaamaan kivihiiltä uusiutuvilla raaka-aineilla. Fossiilista polttoainetta sisältäviä kaivannaisia, esimerkiksi Viron palavan kiven kaltaisia polttoaineita, otetaan enenevässä määrin käyttöön. Myös liuskekaasuesiintymiä löytyy maailmalla paljon. Kansainvälisellä ilmastosopimuksella on jo kiire.

Talousasiantuntija Sternin mukaan ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin ja laaja-alaisin markkinavirhe. Koska fossiiliset polttoaineet ovat halpoja, uusien teknologioiden on vaikea nousta. Toisaalta mitä nopeammin korjaamme tuon markkinavirheen, sen vähemmän tulee vaurioita jälkipolville. Ilmastonmuutos on uusi teollinen vallankumous, jossa voittajia ovat ne, jotka nopeimmin omaksuvat uudet tekniikat, ja hyötyjiä ovat lopulta kaikki ihmiset.

Kuuluisan raporttinsa jälkeen Stern kertoi, että uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että hän on raportissaan aliarvioinut ilmaston lämpenemisen aiheuttaman uhan. Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nopeammin kuin raportin laatimisen aikaan uskottiin, ja erityisen huolestuttava on havainto, että maailman merten kyky imeä itseensä hiilidioksidia on selvästi ennustettua heikompi. Stern sanoi, että näistä tekijöistä seuraa, että maapallon ilmasto lämpenee nopeammin kuin he osasivat odottaa. Maapallon kantokyvyn keston aika alkaa käydä vähiin.

11/2013

20.02.2013
Johanna Karimäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro):  Arvoisa puhemies! Kauppojen aukioloa sunnuntai- ja iltamyynnillä laajentanut laki tuli voimaan joulukuussa 2009. Selonteko tuo esiin joitakin seurauksia. Voidaan todeta, että kuluttajat ovat olleet tyytyväisiä mutta kauppiasyrittäjät, erityisesti pienyrittäjät, sekä kauppojen työntekijät nostavat esiin epäkohtia, joihin tulee hakea parannusta eduskuntakäsittelyssä.

Pienten kauppiasyrittäjien työhyvinvointia heikentää vapaapäivien puute. Ostoskeskuksissa sijaitsevista kaupoista 45 prosenttia ei ole voinut pitää liikettä kiinni ainakin yhtenä päivänä viikossa. Vuokrasopimukset, ketjusopimukset tai kauppakeskusten johdon päätökset voivat evätä kauppiasyrittäjän vapaan mahdollisuuden valita aukiolonsa. Yli puolet yrittäjistä koki laajentuneen aukiolon heikentäneen heidän omaa jaksamistaan.

Lain 4 § on tarkoitettu siihen, ettei yrittäjä olisi velvoitettu pitämään liikettä auki aina kauppakeskuksen aukiollessa, mutta pykälää on vesitetty sivulauseessa "ellei liikkeen avoinna pitämisen voida osoittaa olevan kauppakeskuksen - - kannalta välttämätöntä". Koska pykälän tarkoitus on taata pienyrittäjille ainakin yksi vapaapäivä viikossa, on pykälää muutettava velvoittavammaksi. Liikkeen auki pitämisen vaatimus on kohtuuton, kun huomioidaan sekin, että selvä enemmistö kauppakeskusten yrittäjistä kertoi, ettei myymälän aukiolo ole sunnuntaisin kannattavaa.

Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan hypermarketit ja supermarketit ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan ja pienmyymälät menettäneet sitä. Kaupan rakenteella on vaikutusta ekologisuuteen, kun lähikauppaan pääsee jalan tai pyörällä. Lähikauppojen suosiminen on hyvää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Heikkopolviset vanhukset rollaattoreineen eivät voi kulkea pitkiä matkoja hakeakseen kaupasta ruokaa. Autottomat lapsiperheet joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen, jos ainoa ruokakauppa on kilometrien päässä sijaitseva jättimarketti. Koska uusi aukiolo on heikentänyt tilannetta, on yhdyskuntarakennetta ohjattava yhä vahvemmin kaavoituksella.

Arvoisa puhemies! Kaupan alan työllisten määrä on kasvanut, ja eniten on lisääntynyt osa-aikatyö. Osa-aikaisissa on sekä opiskelijoita että niitä, joille kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Palvelualojen ammattiliiton PAMin selvityksen mukaan kaupan alan henkilöstö kokee aukioloaikojen laajentumisella olleen negatiivisia vaikutuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, harrastamiseen, työn turvallisuuteen ja kulkuyhteyksiin. Muutos toki vaikutti koko elintarvikeketjuun, joten elintarvike- ja kuljetustyöntekijät kohtaavat samoja haasteita kuin kaupan työntekijät.

Osa vastaajista kertoi, etteivät olleet saaneet vuoropäivähoitopaikkoja, kun olivat sitä tarvinneet. Toisaalta suurista kaupungeista raportoitiin, ettei vuoropäivähoidon kysyntä ollut lisääntynyt. Toki perheet ovat voineet järjestää niin, että toisen huoltajan työ on säännöllistä tai isovanhemmat voivat auttaa. Epäsäännölliset työajat vaikuttavat perheiden arkeen. On mietittävä, kuka vie lapsen jalkapalloon tai milloin voi kutsua vieraita. Tyytyväisimpiä muutokseen ovat olleet kuluttajat, erityisesti 26-45-vuotiaat. Jokapäiväinen ruoka haetaan kaupoista, joten monille laajentunut palvelu on ollut hyvä asia. Toisaalta vanhankin lain mukaan kauppojen aukiolo oli monen mielestä riittävä.

Kysymys on myös siitä, edistämmekö materialistista elämäntapaa, jossa ei ole mitään eroa siinä, mikä viikonpäivä on, sillä aina on ostosparatiisi auki. Moni arvostaa sitä, että yksi päivä viikossa on erilainen, rauhallinen. Selvimmin muutos on vaikuttanut alan työntekijöiden ja pienyrittäjien tilanteeseen. On etsittävä keinoja edistää työntekijöiden turvallisuutta sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Turvattomuutta koetaan erityisesti illan viimeisinä tunteina, kun ryöstöjen ja ilkivallan uhka on suurin.

Kaupan liitto ja PAM ovatkin kehittäneet verkko-opetusaineistoa asiakkaiden taholta tulevien uhkien torjumiseksi. Osa-aikaiset pienipalkkaiset naiset hyötyisivät esimerkiksi siitä, että osa-aikaisen päivähoidon mahdollisuuksia lisätään ja sen hintaa alennetaan. Pienyrittäjille taas on annettava mahdollisuus vapaapäivään, mikä vaatii pykälämuutoksen liikeaikalakiin.

7/2013

13.02.2013

134/2012

20.12.2012