Johanna Karimäki

74/2013

19.06.2013

72/2013

18.06.2013
Johanna Karimäki /vihr:  Arvoisa puhemies! Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen tekniikan yliopistojen määrärahat ovat kansainvälisesti verraten hyvin pienet, ja tähän seikkaan haluan kiinnittää vakavaa huomiota. Jatkossa meidän on lisättävä tieteellisen tutkimustyön rahoitusta, sillä Suomessa tutkimus ja tuotekehitys on ollut kasvun perusta. Perinteisesti meillä myös yritykset ovat vahvasti osallistuneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta huolestuttavaa on se, että teollisuus ja yritykset ovat nyt vähentäneet merkittävästi t&k-toimintaansa ja panostuksia siihen. On vain syytä kiinnittää vakavasti huomiota innovaatiopolitiikkaan ja sen toimivuuteen. Yksi pullonkaula meillä on se, että vaikka meillä on korkeatasoista ja hyvää tutkimusta, niin se ei välttämättä kanna aina kaupallisiksi tuotteiksi asti. Meidän on löydettävä paremmat keinot kaupallistaa näitä tutkimuksen hedelmiä, ja silloin kyseeseen tulevat tutkijoiden ja keksijöiden IPR-oikeudet innovaatioihinsa. Tutkijoita tulee kannustaa patentoimaan keksintönsä ja kannustaa jopa yritysten perustamiseen.

Arvoisa puhemies! Haluan puhua myös vihreän talouden puolesta ja erityisesti kunnianhimoisen ympäristölainsäädännön puolesta, joka toimii ajurina kohti vihreää taloutta. Iloitsen siitä, että hallitus on päättänyt, että prosentti julkisista hankinnoista tulisi kohdentaa cleantechiin. Tämä on erittäin hyvä askel, mutta tarvitsemme vielä paljon enemmän kunnianhimoa ilmastopolitiikassamme.

Jotta maapallo ei lämpenisi vaarallisena pidetyn kahden asteen rajan yli, niin 80 prosenttia tunnetuista fossiilivaroista olisi jätettävä maahan. Tämä tarkoittaa sitä, että on vakavammin kiinnitettävä huomiota öljyriippuvuudesta irtautumiseen ja tehtävä kaikkea politiikkaa ilmastolasit silmillä, ilmastovaikutukset huomioiden. Tulevaisuudessa, kun maailma herää ilmastotodellisuuteen ja sitoutuu päästöjen vähennyksiin, vihreät markkinat valtaavat globaalin maaperän. Meidän kannattaa olla etunojassa mukana kehittyvillä vihreillä markkinoilla.

Arvoisa puhemies! Kotimaista työllisyyttä parantamaan tarvitaan vihreää elvytystä, esimerkiksi vauhtia raideliikennehankkeisiin. Tässä lisätalousarvioesityksessä varmistetaan Vantaan Kehäradan valmistuminen aikataulussa ja lisäksi on Länsimetron liityntäliikenteeseen satsausta, ja hyvä niin. Länsimetrohan on kokonaisuus, joka aloittaa liikennöinnin Helsingistä Matinkylään 2015, mutta kokonaisuudessaan Länsimetro rakentuu kaksivaiheisesti. Seuraava pätkä välillä Matinkylä-Kivenlahti tulisikin aloittaa pikaisesti, ja siihen tarvitaan valtion rahoituspäätös. Valtio on sitoutunut liikennepoliittisessa selonteossa 30 prosentin maksuosuudella kaupunkiraideliikennehankkeisiin, ja nyt itse asiassa tällä Länsimetron jatkeella alkaa olla jo kiire, sillä louhinnat tässä ensimmäisessä vaiheessa ovat jo pitkällä ja taloudellisesti olisi järkevää jatkaa samoilla projektiorganisaatioilla louhintaa kohti Kivenlahtea.

Tässä aikaisemmin päivällä on käyty paljon keskustelua Infra Oy:stä. Mielestäni on erittäin kannatettava ajatus, että olisi sellainen esimerkiksi Infra Oy -organisaatio, joka takaisi pitkäjänteisen rahoituksen suurille liikenneväyläinvestointihankkeille, jotta ei tulisi keskeytyksistä aiheutuvia menetyksiä. Tämä olisi kaikin puolin tehokasta ja kannattavaa.

Johanna Karimäki /vihr:  Arvoisa puhemies! Tämä uusi lakiesitys sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi on kannatettava siinä mielessä, että se parantaa sähkön huoltovarmuutta ihan koko maassa. Talousvaliokunta käsitteli hyvin perusteellisesti lakia eri näkökulmista, ja teimme siihen paljon tarpeellisia ja hyviä muutoksia liittyen muun muassa siihen, että tavoitteelle sallittiin pidempi siirtymäaika ja myös tiettyjä poikkeuksia haja-alueille. Tällä tavoitellaan sitä, että ei olisi merkittävän suuria lisäkustannuksia sähkönsiirrolle.

Ehkä yksi kysymys, mikä itseäni mietitytti tässä lainsäädännössä, oli tämä tasaerälaskutus. Nimittäin EU-lainsäädäntö edellytti sitä, että on tarjottava erilaisia maksutapavaihtoehtoja, ja laki tuo mukanaan sen, että mahdollistetaan tasaerälaskutus. Tavallaanhan tasaerälaskutus uhkaa romuttaa orastavat saavutukset energiansäästössä, koska oleellista on, että sähkönkuluttaja voi itse reaaliaikaisesti seurata sähkönkulutustaan, käyttäytymistään ja sitä kautta toimia energiatehokkaasti tai käyttää sähköä silloin, kun se on halvinta. Mutta toisaalta valiokunta teki tähänkin asiaan lakiin parannuksia niin, että tasaerälaskutus on vain poikkeus, ja myös mahdollistetaan se, että sähköyhtiöt voivat myös laskuttaa tästä erilaisesta maksutavasta.

Energiatehokkuustavoitteisiin nähden ja uusiutuvan energian tavoitteisiin nähden olisi ollut tietysti hyvä, että tähänkin lakiin olisi saatu pientuotannon verkkoonpääsyn pohdiskelua tai jotakin elementtiä mukaan, mutta toisaalta voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa pientuotannon verkkoonpääsyn, ja yhdessä käsittelyn kuluessa totesimme, että on tarvetta kehittää toimivat menettelytavat, jotka edistävät pientuotannon verkkoonpääsyä.

Maakaasumarkkinoita koskevan lainsäädännön suhteen edistetään uusiutuvien kaasujen siirtoa maakaasuverkossa, mikä on erinomainen asia.

Itse asiassa tässä salissa on käyty keskustelua tästä kantaverkon määritelmästä. Aikaisemminhan lainsäädännössä ei ollut selkeää määritelmää kantaverkolle, joten on hyvä, että sellainen on nyt tehty, ja mielestäni se on hyvin perusteltu määritelmä. Toki on niin, että suurissa keskittymissä kantaverkko tulee lähemmäksi asukkaita säteittäinkin. Itse ainakin vakuutuin siitä, että Helsinginkin verkko on tässä suhteessa valtakunnallinen. Tietysti valiokunta huolehti myös siitä, etteivät sähkön siirtohinnat kohtuuttomasti eriytyisi, ja siksi mietinnön mukaan seurataankin näitä sähkön siirtohintoja ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin.

Johanna Karimäki /vihr:  Arvoisa puhemies! Tuulivoimaa tukeva syöttötariffi on laittanut monia hankkeita liikkeelle. Mutta moni hanke taas toisaalta on kohdannut esteitä matkassaan, kuten esimerkiksi nämä Raahen seudun tuulivoimahankkeet, joissa armeijan tutkat koituivat sellaiseksi esteeksi, joka tuli selvittää. Mutta tässä hallituksen esityksessähän on hyvällä tavalla ratkaistu ongelma Puolustusvoimien kanssa, ja mukana tässä ratkaisussa ovat olleet koko Raahen seudun alueen toimijat. Yhdessä he ovat löytäneet hallituksen kanssa ratkaisun, jossa hallitus kustantaa Puolustusvoimille uusia tutkia mutta myös tuulivoiman tuottajat itse osallistuvat turbiinikohtaisella kustannuksella tällä tietyllä alueella, missä nämä asiat on selvitetty, maksuihin.

Tässä hallituksen esityksessä esitetyt säädökset ovat kaikki sovellettavissa muuallakin, mutta joka alueella tarvitaan aluekohtainen kartta, minkälaiset ongelmat ja haasteet siellä ovat edessä. Oikeastaan jatkossa onkin hyvin tärkeätä se, että toimitaan tasapuolisesti, etteivät millekään alueelle tule kohtuuttoman kalliiksi nämä kompensaatiokustannukset.

Hallituksellahan on kunnianhimoiset tavoitteet tuulivoiman edistämiseksi. Ilmasto- ja energiastrategiassa linjataan, että vuoteen 2025 mennessä 9 terawattituntia energiasta olisi tuulivoimaa. Toivon, että tämä esitys vauhdittaa myös muilla vastaavilla seuduilla ratkaisemaan haasteet liittyen armeijan tutkiin. Kaakkois-Suomessa onkin selvitys nyt käynnistymässä, ja tästä esityksestä voi ottaa paljon hyvää pohjaa ja mallia Kaakkois-Suomen ratkaisun löytämiseksi.

59/2013

28.05.2013

56/2013

22.05.2013

53/2013

16.05.2013

40/2013

17.04.2013

34/2013

09.04.2013
Johanna Karimäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhteisöveron iso alennus on kehysriihen vaikuttavin päätös. Veronalennus vapauttaa yrityksille rahaa investointeihin ja edistää Suomen kilpailukykyä. Alennuksen vastapainoksi oli tarkoitus kiristää osinkoverotusta.

Osinkoverotus kiristyykin pieniltä yrityksiltä ja piensijoittajilta, mutta veroratkaisu on korjattunakin antelias rikkaille yrittäjille. Varakkaat omistajayrittäjät voivat nostaa pääomatuloja yrityksestä kohtuuttoman paljon. Tällöin voitot eivät välttämättä kanavoidu yrityksen investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen, mitä hallitus uudistuksella tavoittelee.

Uudessa yritysveromallissa ensi vuodelle alle 150 000 euron osingon saa 7,5 tai 8 prosentin verolla, kun nyt verovapaan osingon katto on 60 000 euroa. Myös yli 150 000 euron osinkoja voi nostaa pääomatulona, siis edullisemmin kuin nyt, kun ansiotulo-osingot poistuvat.

Hallituksen ensimmäinen esitys, joka sisälsi suurille omistajayrittäjille rajattomat edulliset pääomatulot 8 prosentin nettovarallisuuden puitteissa, oli kestämätön. Uusi ratkaisukin on vihreän ryhmän mielestä turhan antelias rikkaimmille, ja koska tarkkoja vaikutusarviointeja ja laskelmia esityksestä ei vielä ole, yksityiskohtaisessa käsittelyssä voi ilmetä muutostarpeita. Esimerkiksi räikeät työtulon muunnot pääomatuloiksi on estettävä.

Vihreä ryhmä kritisoi toimintatapaa, että päätökset tehdään hätäisesti riittämättömän valmistelun pohjalta ja olemme tyytymättömiä siihen, että menosopeutuksen toteutussääntöä rikottiin. Ensimmäistä kertaa veronkorotusten ja menoleikkausten suhde ei ole tasan puolet, sillä laskelmissa on mukana arvio yhteisöveron alennuksen dynaamisista vaikutuksista. Tällaista laskentatapaa ei ole aikaisemmin käytetty, joten hallitus muutti omia sääntöjään kesken matkan.

Todettakoon, että vihreä ryhmä kannattaa yrittäjyyden edistämistä ja kannusteita niille, jotka yrittävät isolla riskillä. Kannatamme keinoja helpottaa pienyrittäjiä työllistämään. Yhteisöveron alennus on oikea suuntaus, mutta paketti kokonaisuudessaan, osinkoveromuutoksineen, ei ole reilu ja tasapuolinen.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on välttämätön, jotta apuun hakeutuvat saavat tarvitsemansa palvelut, että sairaat pääsevät lääkäriin, että sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat perheitä, lapsia ja vanhuksia ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Vihreä ryhmä on huolissaan siitä, että uudistuksen vaihe on mitä epäselvin eikä asiantuntijoita kuunnella. Myös tutkimusrahoituksen leikkaukset Kelalta sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta huolestuttavat.

Hyvää kehyspäätöksessä on, että työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun jatkossa päivähoidosta maksetaan vain niistä tunneista, kun lapsi on hoidossa. Silloin äidit ja isät voivat helpommin tehdä osittaista työpäivää. Osa-aikatyön edistäminen on hyvä keino nostaa työllisyyttä.

Kuntatalouden kannalta huolestuttaa se, että pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirtyy kunnille. Toisaalta tämä voi olla myös mahdollisuus työttömille saada kunnilta ihan oikeaa työtä. Kaikki hyötyisivät siitä, että vaikeasti työllistettävät työllistyvät. Kunnilla on mahdollisuuksia tarjota avustavaa työtä vaikka kirjastoissa, vanhusten palvelutaloissa, kunnossapidossa ja siivouksessa.

Arvoisa puhemies! Kauppataseen alijäämän yksi syy on, että Suomeen tuodaan liikaa fossiilisia polttoaineita. Siksi pitkällä tähtäimellä öljyriippuvuudesta irrottautuminen ja vihreään talouteen panostaminen on järkevää politiikkaa. Uusiutuva energia voi luoda tuhansia uusia työpaikkoja ja energiatehokkuus säästää rahaa.

On valitettavaa, ettei kehyspäätöksessä ole karsittu ympäristölle haitallisia tukia eikä riittävästi ymmärretty vihreän talouden mahdollisuuksia. Vero- ja tukipolitiikka tulisi määrätietoisesti valjastaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita tukevaksi.

Mutta on kehyspäätöksessä hyviäkin asioita kuten kasvurahastot ja siemenrahastot innovatiiviselle yrittäjyydelle. Alkoholi-, tupakka-, makeis- ja sähköveron korotuksia kannatamme ja iloitsemme siitä, että uusi lastensairaala vihdoin etenee valtion tuen avittamana. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämispaketti on lupaava.

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus on huono uutinen maailman köyhille, mutta vihreille tärkeä saavutus on päätös päästöoikeuksien huutokauppatulojen ohjaamisesta kansainväliseen ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.

Vihreille nuorten tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun on tärkeä arvo, ja ministerimme ovat puolustaneet opintotuen perusrakennetta kehysriihessä hyvin tuloksin.

Nuorten oppisopimuskoulutusta vahvistetaan ja kokeillaan ammattikoulun ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Kunnissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa on etsittävä aktiivisesti nuorille oppisopimuspaikkoja. Moni nuori haluaa oppisopimuskoulutusta, mutta sitä on vaikea löytää. Saksan alhainen nuorisotyöttömyys on osin oppisopimusjärjestelmän ansiota. Siellä yrityksille on helppoa ja edullista ottaa nuoria koulutettaviksi ja pääosin nuoret työllistyvät yritykseen koulutusjakson jälkeen.

Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Riskien tunnistaminen ajoissa edellyttää hyviä lapsiperheiden palveluja sekä kannustavaa koulua. Opetuksen on tuettava jokaista ainutlaatuista lasta, kiinnosti häntä sitten puutyöt, tietotekniikka tai biologia. Opetuksen valtionosuusindeksin jäädyttäminen on siksi valitettavaa, vaikka onneksi vastapainona pystyttiin lisäämään ammattikoulupaikkoja.

Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin kestävä talouspolitiikka on velvoitteemme tuleville sukupolville.