Jukka Kärnä

70/2013

13.06.2013
Jukka Kärnä /sd:  Arvoisa puhemies! Haluan aloittaa puheeni toteamalla, että ei tarvitse painaa sellaista nappia, jolla 4 300 suomalaista passitetaan suoraan kortistoon ja kukaties sitä kautta köyhyyteen, sillä meidän työttömyys ei tällä hetkellä todellakaan ole 2 prosenttia vaan 9 prosenttia ja kasvamaan päin. En kannata tätä aloitetta.

Turkistuotannon ongelmia ei kuitenkaan kukaan voi kiistää, ja näihin epäkohtiin on totta kai puututtava. Turkistuotantoa on kehitettävä vielä enemmän vastuulliseksi elinkeinoksi, jossa eläinten hyvinvointi aina asetetaan ykkössijalle. Tämä varmasti nostaa turkisten hintaa, mutta kyllä sellaisella ihmisellä, joka turkiksen ostaa, on varmasti varaa maksaa vähän ekstraa siitä, että eläimiä kohdellaan vielä paremmin kuin nyt.

Tämän hyvän eläinkohtelun takeena ei taida ihan riittää vapaaehtoisvalvonnat, alan oma sertifiointi, alan oman työterveys- - no, kyllähän se työterveyttä on sekin -, terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen, vaan tiukempia toimia ehkä tarvitaan. Eläinsuojelulain ja turkiseläinten hyvinvoinnille asetettavia vähimmäisvaatimuksia koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistaminen ja turkistarhojen viranomaisvalvonnan tehostaminen ovat ne oikeat keinot, joilla tosiaan tästä elinkeinosta saadaan vielä enemmän salonkikelpoinen kuin se nyt on.

Erityistä huomiota on mielestäni kiinnitettävä varsinkin siitoseläinten hyvinvointiin ja olosuhteisiin, ja näiden siitoseläinten vienti EU-alueen ulkopuolelle tulee saattaa luvanvaraiseksi. Siten voidaan estää vienti sellaisiin maihin, joissa ei niin sanotusti hölkäsen pöläystä välitetä eläinten hoidosta tai kohtelusta. Tämä on myös meidän sosialidemokraattien kanta.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa tämän elinkeinon merkitystä Suomen vientitulojen kerryttäjänä ja työllisyyden turvaajana. Viime vuonna 643 miljoonaa vientituloja - se ei ole ihan vähän tässä ajassa, kun yritykset lomauttavat ja irtisanovat ja insinöörien työtä, muun muassa sitä, viedään Intiaan. Mielestäni suomalainen palkansaaja, myös maaseudulla asuva turkistarhaaja, on aina leipänsä ansainnut.

68/2013

12.06.2013

67/2013

11.06.2013
Jukka Kärnä /sd:  Arvoisa puhemies! Vuoden 2010 alusta alueelliset työsuojelupiirit lakkautettiin ja siirrettiin osaksi aluehallintovirastoja. Nämä työsuojeluvastuualueethan ovat viidessä virastossa, ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hoitaa työsuojelun tehtäviä myös Lapin alueella, ja työsuojelun vastuualueesta, ohjauksesta nimenomaan, vastaa sosiaali- ja terveysministeriö, kuten ennen uudistustakin.

Mutta tämän selonteon mukaan uudistuksen vaikutuksista työsuojelun vastuualueeseen tämän tehdyn kyselyn perusteella valtaosa - siis yli puolet esimiehistä ja noin kolmannes muusta henkilöstöstä - katsoo tämän uudistuksen vaikuttaneen nimenomaan kielteisesti mahdollisuuteen tehdä omaa työtä, ja sellainen peli nyt ei ole kyllä mistään kotoisin. Sitä vastoin selonteossa katsotaan kyllä, että työsuojelun valvonnalta edellytettävä riippumattomuus on kyetty aluehallintomallissa toteuttamaan.

Hallintovaliokunta mielestäni kiinnittää ihan oikein työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin erityistä huomiota siihen, että ministeriötason arviot uudistuksen vaikutuksista ja työsuojelun vastuualueen toimintaedellytyksistä poikkeavat huomattavasti toisistaan. Työmarkkinajärjestöthän ovat yhteisessä esityksessään lokakuussa 2012 esittäneet toimenpiteitä valvonnan resurssien riittävyyden ja tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja toimivaltuuksien ja hallinnon kehittämiseksi. Tällä esityksellä tavoitellaan myös muun muassa sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvan työsuojelun valvonnan ja valtiovarainministeriölle kuuluvan yleisen tulosohjauksen keskinäisen suhteen selkeyttämistä. Hallintovaliokunta tässäkin kohtaa edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee ja toimeenpanee ehdotukset mahdollisimman nopsaan.

Myöskin VM on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on hallinto- ja tietohallintopalveluiden kehittäminen. Tämän työryhmän tarkoituksena on selvittää hallintopalveluihin kohdistuvat tyytymättömyyden taustalla olevat tekijät ja etsiä niihin myöskin sitten ratkaisut, koska eihän se paljon hyödytä, jos syy tiedetään mutta sitä ei sen kummasemmin ratkaista.

Hallintovaliokunta mielestäni ihan oikein edellyttää, että työsuojelun vastuualueella tehtävien organisoinnista ja muista käytänteistä johtuvat ongelmat selvitetään. Siellä on pitkin matkaa viestiä nimenomaan tekijäpuolelta tullut jatkuvasti siitä, että organisaatio ei toimi, ihmisiä ei saa esimerkiksi puhelimella kiinni, ja ne ongelmat taitavat vieläkin olla siellä jonkun verran päällä. Mielestäni hallintovaliokunta on erityisesti tässä työsuojelun kohdassa kuin myöskin monessa muussa kohti tehnyt erinomaista työtä. He nimittäin edellyttävät, että näitten valvontaresurssien käyttöä kaiken kaikkiaan tehostetaan sekä valvonnan tasalaatuisuutta ja työsuojeluviranomaisten tavoitettavuutta parannetaan huomattavasti.

Erittäin tärkeätähän täällä on tietenkin työsuojelun valvonnan riippumattomuuden ja puolueettomuuden säilyminen sekä asianomaisten valvontaresurssien turvaaminen. Turvaamisen näkökulmasta tämän hallituksen on valiokunnan mukaan arvioitava, toteutuuko työsuojeluvalvonta parhaillaan aluehallintovirastojen osana. Tästä asiastahan on käyty aika kovaakin keskustelua, ja hyvä on, että se asia selvitetään, että kuuluuko tosiaan työsuojeluvalvonta aluehallintovirastoon vai ei.

Toivon, että tämä työ saadaan mahdollisimman nopeasti valmiiksi, koska nyt on näin, että työsuojelun resurssien tarve tämän maailman monimutkaistuessa koko ajan kasvaa. Näiden vähien resurssien, joita nyt on sitten tuottavuuden ja tuloksellisuuden kautta myöskin niistetty aika paljon, pitää kyllä sitten toimia mahdollisimman hyvin ja oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, jotta se työturvallisuus ja työsuojeluun liittyvät monet muut kohdat tulevat Suomen maassa parhaalla mahdollisella tavalla hoidettua.

64/2013

05.06.2013
Jukka Kärnä /sd:  Arvoisa puhemies! Lakiesityksellä pyritään siis vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista, toiminnan laatua ja vaikuttavuuden parantamista.

Keskityn toimilupa-asiaan, eli uusien toimilupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatu, vaikuttavuus ja sitten tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Eli kyllä siellä alueella myös pitää näitä asioita tehdä, ja on aika paljonkin ammattikorkeakoulujen omissa käsissä nämä toimilupa-asiat, millä tavalla ne ovat tehostaneet omaa toimintaansa, ja vähän voisi sanoa takaperin, että ansainneet myöskin sen elämisen oikeuden.

Mielestäni eräs erinomaisen hyvä esimerkki on Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulu, joka vuosien mittaan on elänyt ajassa, tehnyt muutoksia. Ne eivät ole olleet helppoja. Siellä on ollut poliittisia paineita suuntaan jos toiseenkin, mutta lopputulemana on yhteinen kampus Lappeenrannassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sekä ihan loppusuoralla Imatran osalta on menossa yhteisen kampuksen rakentaminen Mansikkalaan muitten koulujen yhteyteen. Eli rönsyt karsitaan, se on osa sitä tehokkuutta. Minun mielestäni tällaiset ammattikorkeakoulut, jotka ovat eläneet ajassa ja kehittäneet omaa toimintaansa jatkuvasti, ovat ansainneet sen pysyvän toimiluvan, ja Etelä-Karjalan osalta vielä niin, että se toiminta jatkuu sekä Lappeenrannassa että Imatralla.

Haluan vielä korostaa kerran sitä, että ammattikorkeakoulutoiminnassa on erittäin tärkeää, ettei sanaa "ammatti" unohdeta siitä korkeakoulun nimestä. Se on muun muassa tärkeätä suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten luomiseksi ja parantamiseksi ja nimenomaan vientiteollisuuden osalta.

61/2013

30.05.2013