Päivi Lipponen

64/2013

05.06.2013

59/2013

28.05.2013

50/2013

08.05.2013

44/2013

24.04.2013

40/2013

17.04.2013

31/2013

03.04.2013
Päivi Lipponen /sd:  Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat osa Suomen energiapakettia, johon Suomi on EU:n puitteissa sitoutunut. Suomessa on päädytty rakentamaan tuulivoimaa. Cleantechin liiketoimintamahdollisuuksiin on uskottu, tukea on luvattu, mutta silti hankkeet eivät oikein etene. Keskityn nyt tuulivoimaan.

Suomen tavoite on tuottaa tuulisähköä vuonna 2020 jopa tuhannella uudella tuulivoimalalla. Vireillä on tuulivoimalahankkeita ja merituulivoimahankkeita. Tavoitteet tuulivoiman lisärakentamisessa ovat kovat, mutta esteet näyttävät olevan sitäkin korkeammat. Jotain voimme varmaan oppia.

Kaavoitus- ja lupaprosessien monimutkaisuus viranomaistoiminnoissa on hidastanut tuulivoiman rakentamista. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää varausta maakuntakaavassa. Hankkeeseen tarvitaan myös kunnan ympäristölupa, jos siitä saattaa aiheutua lähiasutukselle kohtuutonta haittaa. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää myös rakennuslupaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Aluevalvontalain mukaan jo maaperän tutkiminen Suomen alueella 150 metrin lentokorkeudella ja mainittujen alueiden kuvaaminen lennon aikana on luvanvaraista. Yli 30 metriä korkeiden merkkien rakentamiseen tulee olla lentoestelupa. Lentoesterajoitukset sulkevat pois merkittävän osan tuulivoiman rakentamiseen soveltuvista alueista. Mutta ei tämä tähänkään lopu.

Liikenneviraston mukaan valta- ja kantateillä sekä maanteillä, joilla nopeusrajoitus on vähintään 100 kilometriä tunnissa, tuulivoimalaa ei saa rakentaa 500:aa metriä lähemmäksi tietä. Lupia tarvitaan myös Energiamarkkinavirastolta, kun vähintään 110 kilovoltin sähköjohto aiotaan rakentaa. Jos tuulivoimapuiston oletetulla vaikutusalueella on edes osa Natura-aluetta, hankkeesta on tehtävä Natura-arvointi lupamenettelyn yhteydessä. Oman viiveensä tuo myös kaavoitusprosessien demokraattinen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuus.

Tämä oli tämmöinen pikakatsaus byrokratiaan.

Uusiutuvan energiantuotannon tulee olla taloudellisesti järkevää. Tuulivoimatuotannolle tuulisuus on ykkösasia. Yhden metrin ero sekunnissa keskituulisuudessa vaikuttaa kymmeniä prosentteja tuotantoon. Mikäli tuulivoimaloita ei voida rakentaa Suomen tuulisimmille paikoille, asetettujen tavoitteiden täyttäminen edellyttää useampia voimaloita. Se tulee entistä kalliimmaksi ja edellyttää enemmän valtion tukea.

Nyt on myös havahduttu siihen, että voimalan ääni häiritsee ympäristön asukkaita. Matala ääni menee läpi seinien ja esteiden. Voimaloita on siis pysäytetty, kun ihmiset ovat kotosalla tai kun ihmiset loma-aikana viettävät aikaansa mökkeillen alueella. Tällaiset tauot vaikuttavat tuulivoiman kannattavuuteen. Myllyjähän ei voi myöskään pitää käynnissä kovalla tuulella, pakkasella tai tuulettomalla kelillä. Tällöin tarvitaan valtava määrä vastaavaa varavoimaa.

Suomen talouden kasvu lepää kuitenkin cleantechissä. Edellä olen käynyt läpi haasteita ja ongelmia, jotka liittyvät tuulivoimaan. Suomi haluaa olla mukana tuulivoimateknologian kehitystyössä. Tämä edellyttää myös tuulivoiman hyödyntämistä Suomessa ongelmista huolimatta.

Syytä olisi kuitenkin hakea nyt kumppanuutta niiden maiden kanssa, joissa tuuliolot ovat paljon Suomea otollisemmat - vähän samalla tavalla kuin Suomi haluaa varmasti olla mukana aalto-energian hyödyntämisessä, ja silloin on haettava kumppanuutta niistä maista, joissa sitä aalto-energiaa erityisesti voidaan hyödyntää.

27/2013

20.03.2013
Päivi Lipponen /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuinka voi olla niin, että maailman metropoleissa, kuten Berliinissä, asuminen on jopa edullisempaa kuin täällä Helsingissä? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!) Tämä ei oikein käy järkeen. Politiikan tavoite on mahdollistaa ihmisille hyvä elämä.

Kuinka kasvattaa lapset kelpo kansalaisiksi, jos ei ole edes säällistä asuntoa? Miten lähteä työhaastatteluun rappukäytävässä torkutun yön jälkeen? Millä luonteen lujuudella voi katkaista päihdekierteen, jos yöpymispaikka on roskasäiliö? Oikeus asumiseen on kirjattu perustuslakiin. Valtion tehtävä on huolehtia tästä oikeudesta ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Asumistarve muuttuu ihmisen eri elämäntilanteissa. Ikäihmisten asumistarpeet on huomioitava, jotta omatoiminen eläminen onnistuu ja yhteisöllisyys tuo turvaa.

On ihmisoikeuskysymys, että kehitysvammaisilla on oikeus kodinomaiseen asumiseen. Hallitus on panostanut erityisryhmien asumiseen. Tavoitteeksi on asetettu, että Aran tuella rahoitetaan vuosittain 600 uutta kehitysvammaisten asuntoa. Tavoitteessa on edistytty hyvin.

Muistisairaille vanhuksille arvioidaan tarvittavan runsaasti uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja. Myös mielenterveyskuntoutujien asunto-olojen järjestäminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt asuntopolitiikasta välikysymyksen yhdessä perussuomalaisten kanssa. Asia on tärkeä. Asuntopolitiikan kärjistyminen kulminoituu nimenomaan siihen, ettei meillä ole tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja kasvukeskusalueilla ja erityisesti Helsingin seudulla. Pienimmillä paikkakunnilla taas on asuntoja tyhjillään, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Keskusta lupasi lokakuussa tuoda lähiaikoina oman vaihtoehdon siitä, miten asunto-ongelmat ratkaistaan. Sitä vaihtoehtoa ei ole näkynyt eikä kuulunut, jollei se sitten ole tämä välikysymys.

Ara-vuokra-asuntokanta ja sen säilyminen luovat puitteen asuntopolitiikan kehittämiselle. Sen ja valtion tukeman asuntopolitiikan on keskityttävä pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntotilanteen parantamiseen. Opposition on myönnettävä, että pääkaupunkiseutu on koko Suomen talousveturi. Kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus rajoittaa työvoiman liikkuvuutta ja heikentää Suomen talouden kasvua. Koko maa kärsii, jos pääkaupunkiseudun kasvuveturi pysyy asemalla asuntojen puutteessa.

Hallitus on ottanut puolivälitarkastelun johtoteemaksi kasvun ja työllisyyden. Sen olennaiseksi osaksi on otettava myös asuntopolitiikka. Yksityinen pääoma on saatava mukaan rakentamaan vuokra-asuntoja. Työmarkkinaneuvottelujen ja kehysriihen yhteydessä tulisi antaa suuntaviivat laajapohjaisen, yksityisen sektorin mahdollisuudet huomioivan historiallisen kompromissin saavuttamiseksi asuntotuotannon, erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon, elvyttämiseksi.

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudulla työvoimatarve erityisesti palvelu- ja hoiva-alalla jatkaa kasvuaan. Teknologinen kehitys mahdollistaa työn uudelleenjärjestämisen tulevaisuudessa. Kaikkea ei kuitenkaan voida hoitaa etätyönä. Oppilaat tarvitsevat opettajia ja sairaat hoitajia.

Sosialidemokraatit haluavat, että työn ja perheen voi yhdistää mutkattomasti ja rahaa jää myös elämiseen eikä vain seinien maksamiseen. Ratkaisuksi tarjotaan nykyisten vuokra-asuntojen rajoitusaikojen purkamista tai sijoittajille ja rakentajille annettavia täkyjä. Näitä harkitessa on muistettava, että helpotukset voivat mennä sijoittajien taskuun ja vuokrat pysyvät niin korkealla, että nuorilla ei ole varaa asua pääkaupunkiseudulla.

Aran tulee keskittyä aravan alkuperäiseen ydintehtävään: valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan säilyttämiseen, käyttöön ja kehittämiseen sekä uusien Ara-vuokra-asuntojen, aso-asuntojen ja erityisryhmien asuntojen rahoittamiseen.

Me sosialidemokraatit asetamme toivomme uusiin toimijoihin, kuten valtion omistamaan Kruunuasuntoihin, sekä aidosti yleishyödyllisiin, voittoa tavoittelemattomiin toimijoihin.

2000-luvulla asioita ei voida enää hoitaa siiloissa, tarvitaan poikittaista tekemistä. Keskeisin asuntopolitiikan toteuttaja on kunta. Hallituksen käynnistämä kunta-uudistus on keskeinen toimintalinja myös asuntopolitiikassa. Tehokas hallintorakenne on avainasemassa niin asunto- kuin liikennepolitiikkaa suunniteltaessa. Kaavoittamisen ja tonttipulan kaltaisiin ongelmiin tarvitaan ratkaisu.

Helsingin seudun asunto-ongelmat eivät ratkea ilman vahvaa metropolihallintoa. Sitä tarvitaan riippumatta siitä, millaiseen kuntarakenteeseen alueella päädytään.

Vastuuta kannetaan hallituksessa, mutta sitä olisi kyettävä tekemään myös oppositiossa. Toivotamme keskustan mukaan tekemään historiallista kuntauudistusta. Keskustassa on nyt puntaroitava, laitetaanko isänmaan etu etusijalle vai jämähdetäänkö pikkupolitikointiin. Asunto-ongelman vakavuuden takia aika on nyt kypsä uudelle aloitteelle laajan asuntopoliittisen yhteisymmärryksen, konsensuksen, saavuttamiseksi.