Kuten olemme kuulleet, teknologiakehitys mahdollistaa uudenlaisia valvontatapoja. Olen samaa mieltä täällä esitettyjen puheenvuorojen kanssa siitä, että seksuaalirikollisten kohdalla pitää olla hyvin tarkka siitä, että he todella suostuvat lääkehoitoon ja muihin terapiamuotoihin, mitkä voivat edesauttaa sitä, että he eivät missään tapauksessa tämmöisessä valvotussa koevapaudessa sitten uusi näitä rikoksiaan. Nimittäin on hyvin, hyvin tärkeätä, että juuri nämä seksuaalirikollisten uusimistapaukset jäävät hyvin, hyvin vähäisiksi. Siihen pitää pystyä vaikuttamaan.

Talousvaliokunta on ehdottanut lakiehdotuksen hyväksymistä, ja niin kuin tässä keskustelun yhteydessä on jo monta kertaa kuultu, niin meillä myös valiokunnassa keskusteltiin paljon tästä mäntyöljyn kohtelusta, onko se tähde vai jäte. Kyseessä on iso huoli siitä, että mäntyöljy todella riittäisi, koska sitä ei käytetä pelkästään polttoaineiden valmistukseen, vaan myös muuhunkin teollisuustuotantoon, mutta joka tapauksessa valiokunnassa päädyttiin siihen tulokseen, että se on tähde.

Mutta edustaja Filatovin huomio oli erittäin hyvä, eli tässä on ollut aika lyhyt aikajänne, ja me emme saaneet valiokuntaan tietoa muun muassa siitä, kuinka työntekijät kokevat nämä työajat. Valiokunnassa käytiin erittäin paljon keskustelua juuri siitä, kuinka paljon henkilökunta voi vaikuttaa työaikaansa. Monellehan tämmöiset iltatyöt, viikonlopputyöt, pyhätyöt ylipäätään ovat hyvä vaihtoehto, mutta erityisesti perheellisille ja yksinhuoltajille se on hyvin vaikeaa, kuinka yhdistää työ, kuinka yhdistää vastuu ja lasten hoiva. Tähän ei ole ratkaisu, niin kuin äsken kuulimme, julkinen päivähoito, koska useinhan tämä päivähoitopaikka, joka olisi ympäri vuorokauden auki, sijaitsee ihan muulla alueella kuin siellä, missä on oma koti tai työpaikka, ja perheen arki olisi aika vaikeata yhdistää, jos lapsi pitäisi aina viedä hyvin kauaksi kotoa päivähoitoon. Ennemminkin näkisin, (Puhemies koputtaa) että me tarvitsemme uudenlaisessa ajassa uudenlaista sopimuskulttuuria ja työntekijöiden vahvempaa vaikutusmahdollisuutta työajoista sovittaessa.

Suomen tavoite on tuottaa tuulisähköä vuonna 2020 jopa tuhannella uudella tuulivoimalalla. Vireillä on tuulivoimalahankkeita ja merituulivoimahankkeita. Tavoitteet tuulivoiman lisärakentamisessa ovat kovat, mutta esteet näyttävät olevan sitäkin korkeammat. Jotain voimme varmaan oppia.

Kaavoitus- ja lupaprosessien monimutkaisuus viranomaistoiminnoissa on hidastanut tuulivoiman rakentamista. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää varausta maakuntakaavassa. Hankkeeseen tarvitaan myös kunnan ympäristölupa, jos siitä saattaa aiheutua lähiasutukselle kohtuutonta haittaa. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää myös rakennuslupaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Aluevalvontalain mukaan jo maaperän tutkiminen Suomen alueella 150 metrin lentokorkeudella ja mainittujen alueiden kuvaaminen lennon aikana on luvanvaraista. Yli 30 metriä korkeiden merkkien rakentamiseen tulee olla lentoestelupa. Lentoesterajoitukset sulkevat pois merkittävän osan tuulivoiman rakentamiseen soveltuvista alueista. Mutta ei tämä tähänkään lopu.

Liikenneviraston mukaan valta- ja kantateillä sekä maanteillä, joilla nopeusrajoitus on vähintään 100 kilometriä tunnissa, tuulivoimalaa ei saa rakentaa 500:aa metriä lähemmäksi tietä. Lupia tarvitaan myös Energiamarkkinavirastolta, kun vähintään 110 kilovoltin sähköjohto aiotaan rakentaa. Jos tuulivoimapuiston oletetulla vaikutusalueella on edes osa Natura-aluetta, hankkeesta on tehtävä Natura-arvointi lupamenettelyn yhteydessä. Oman viiveensä tuo myös kaavoitusprosessien demokraattinen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuus.

Tämä oli tämmöinen pikakatsaus byrokratiaan.

Uusiutuvan energiantuotannon tulee olla taloudellisesti järkevää. Tuulivoimatuotannolle tuulisuus on ykkösasia. Yhden metrin ero sekunnissa keskituulisuudessa vaikuttaa kymmeniä prosentteja tuotantoon. Mikäli tuulivoimaloita ei voida rakentaa Suomen tuulisimmille paikoille, asetettujen tavoitteiden täyttäminen edellyttää useampia voimaloita. Se tulee entistä kalliimmaksi ja edellyttää enemmän valtion tukea.

Nyt on myös havahduttu siihen, että voimalan ääni häiritsee ympäristön asukkaita. Matala ääni menee läpi seinien ja esteiden. Voimaloita on siis pysäytetty, kun ihmiset ovat kotosalla tai kun ihmiset loma-aikana viettävät aikaansa mökkeillen alueella. Tällaiset tauot vaikuttavat tuulivoiman kannattavuuteen. Myllyjähän ei voi myöskään pitää käynnissä kovalla tuulella, pakkasella tai tuulettomalla kelillä. Tällöin tarvitaan valtava määrä vastaavaa varavoimaa.

Suomen talouden kasvu lepää kuitenkin cleantechissä. Edellä olen käynyt läpi haasteita ja ongelmia, jotka liittyvät tuulivoimaan. Suomi haluaa olla mukana tuulivoimateknologian kehitystyössä. Tämä edellyttää myös tuulivoiman hyödyntämistä Suomessa ongelmista huolimatta.

Syytä olisi kuitenkin hakea nyt kumppanuutta niiden maiden kanssa, joissa tuuliolot ovat paljon Suomea otollisemmat - vähän samalla tavalla kuin Suomi haluaa varmasti olla mukana aalto-energian hyödyntämisessä, ja silloin on haettava kumppanuutta niistä maista, joissa sitä aalto-energiaa erityisesti voidaan hyödyntää.

Kuinka kasvattaa lapset kelpo kansalaisiksi, jos ei ole edes säällistä asuntoa? Miten lähteä työhaastatteluun rappukäytävässä torkutun yön jälkeen? Millä luonteen lujuudella voi katkaista päihdekierteen, jos yöpymispaikka on roskasäiliö? Oikeus asumiseen on kirjattu perustuslakiin. Valtion tehtävä on huolehtia tästä oikeudesta ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Asumistarve muuttuu ihmisen eri elämäntilanteissa. Ikäihmisten asumistarpeet on huomioitava, jotta omatoiminen eläminen onnistuu ja yhteisöllisyys tuo turvaa.

On ihmisoikeuskysymys, että kehitysvammaisilla on oikeus kodinomaiseen asumiseen. Hallitus on panostanut erityisryhmien asumiseen. Tavoitteeksi on asetettu, että Aran tuella rahoitetaan vuosittain 600 uutta kehitysvammaisten asuntoa. Tavoitteessa on edistytty hyvin.

Muistisairaille vanhuksille arvioidaan tarvittavan runsaasti uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja. Myös mielenterveyskuntoutujien asunto-olojen järjestäminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt asuntopolitiikasta välikysymyksen yhdessä perussuomalaisten kanssa. Asia on tärkeä. Asuntopolitiikan kärjistyminen kulminoituu nimenomaan siihen, ettei meillä ole tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja kasvukeskusalueilla ja erityisesti Helsingin seudulla. Pienimmillä paikkakunnilla taas on asuntoja tyhjillään, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Keskusta lupasi lokakuussa tuoda lähiaikoina oman vaihtoehdon siitä, miten asunto-ongelmat ratkaistaan. Sitä vaihtoehtoa ei ole näkynyt eikä kuulunut, jollei se sitten ole tämä välikysymys.

Ara-vuokra-asuntokanta ja sen säilyminen luovat puitteen asuntopolitiikan kehittämiselle. Sen ja valtion tukeman asuntopolitiikan on keskityttävä pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntotilanteen parantamiseen. Opposition on myönnettävä, että pääkaupunkiseutu on koko Suomen talousveturi. Kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus rajoittaa työvoiman liikkuvuutta ja heikentää Suomen talouden kasvua. Koko maa kärsii, jos pääkaupunkiseudun kasvuveturi pysyy asemalla asuntojen puutteessa.

Hallitus on ottanut puolivälitarkastelun johtoteemaksi kasvun ja työllisyyden. Sen olennaiseksi osaksi on otettava myös asuntopolitiikka. Yksityinen pääoma on saatava mukaan rakentamaan vuokra-asuntoja. Työmarkkinaneuvottelujen ja kehysriihen yhteydessä tulisi antaa suuntaviivat laajapohjaisen, yksityisen sektorin mahdollisuudet huomioivan historiallisen kompromissin saavuttamiseksi asuntotuotannon, erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon, elvyttämiseksi.

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudulla työvoimatarve erityisesti palvelu- ja hoiva-alalla jatkaa kasvuaan. Teknologinen kehitys mahdollistaa työn uudelleenjärjestämisen tulevaisuudessa. Kaikkea ei kuitenkaan voida hoitaa etätyönä. Oppilaat tarvitsevat opettajia ja sairaat hoitajia.

Sosialidemokraatit haluavat, että työn ja perheen voi yhdistää mutkattomasti ja rahaa jää myös elämiseen eikä vain seinien maksamiseen. Ratkaisuksi tarjotaan nykyisten vuokra-asuntojen rajoitusaikojen purkamista tai sijoittajille ja rakentajille annettavia täkyjä. Näitä harkitessa on muistettava, että helpotukset voivat mennä sijoittajien taskuun ja vuokrat pysyvät niin korkealla, että nuorilla ei ole varaa asua pääkaupunkiseudulla.

Aran tulee keskittyä aravan alkuperäiseen ydintehtävään: valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan säilyttämiseen, käyttöön ja kehittämiseen sekä uusien Ara-vuokra-asuntojen, aso-asuntojen ja erityisryhmien asuntojen rahoittamiseen.

Me sosialidemokraatit asetamme toivomme uusiin toimijoihin, kuten valtion omistamaan Kruunuasuntoihin, sekä aidosti yleishyödyllisiin, voittoa tavoittelemattomiin toimijoihin.

2000-luvulla asioita ei voida enää hoitaa siiloissa, tarvitaan poikittaista tekemistä. Keskeisin asuntopolitiikan toteuttaja on kunta. Hallituksen käynnistämä kunta-uudistus on keskeinen toimintalinja myös asuntopolitiikassa. Tehokas hallintorakenne on avainasemassa niin asunto- kuin liikennepolitiikkaa suunniteltaessa. Kaavoittamisen ja tonttipulan kaltaisiin ongelmiin tarvitaan ratkaisu.

Helsingin seudun asunto-ongelmat eivät ratkea ilman vahvaa metropolihallintoa. Sitä tarvitaan riippumatta siitä, millaiseen kuntarakenteeseen alueella päädytään.

Vastuuta kannetaan hallituksessa, mutta sitä olisi kyettävä tekemään myös oppositiossa. Toivotamme keskustan mukaan tekemään historiallista kuntauudistusta. Keskustassa on nyt puntaroitava, laitetaanko isänmaan etu etusijalle vai jämähdetäänkö pikkupolitikointiin. Asunto-ongelman vakavuuden takia aika on nyt kypsä uudelle aloitteelle laajan asuntopoliittisen yhteisymmärryksen, konsensuksen, saavuttamiseksi.

Heinoselle toteaisin sen, että asuntoja toki valmistuu mutta ne eivät ole kohtuuhintaisia. Nyt on kyse siitä, että me tarvitsemme juuri kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Senpä takia onkin hyvin tärkeää, että niitä rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja näihin kasvukeskuksiin eikä, niin kuin Vehkaperä äsken totesi, sinne, missä on edullisinta rakentaa. Tärkeintä on kuitenkin nyt tässä vaiheessa, että me saamme tätä kuntauudistusremonttia eteenpäin, me saamme joka tapauksessa tänne pääkaupunkiseudulle metropolialueen hallinnon ja sitä kautta pystymme puuttumaan kaavoitukseen ja liikennepolitiikkaan ja saamme tämän asunto-ongelman ratkaistua.

Mutta on myös huomioitava se, että pääkaupunki täällä taistelee muitten näitten Itämeren metropolien kanssa näkyvyydestä ja kasvun voimasta.

Myös pyytäisin helsinkiläisenä kansanedustajana, että edustaja Pekkarinen kokisi hiukkasen myötätuntoa meille helsinkiläisille siitä, että täällä on paljon ihmisiä siirtymässä ihan oikeutetusti eläkkeelle. Me tarvitsemme palvelualoille paljon uusia työntekijöitä, ja he tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja ja myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Täällä on kovasti nyt tämän lakialoitteen puitteissa vedottu järkeen ja sanottu, että vankila ei ole mikään pyhäkoulu ja ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä, miten kovaa se vankilamaailma on. Mutta kyllä minä haluaisin nyt puhua ihan ihmisarvosta, että kyllä minun mielestäni kuulostaa aika hirvittävältä, että nyt tässä on esimerkiksi ollut tämmöinen, että 48 ihmistä on puettu näihin haalareihin, annettu heidän virtsata, ulostaa allensa sinne suojapukuun (Ben Zyskowicz: Ei pidä paikkaansa!) ja kymmeneltä on löytynyt sitten näitä huumeita. Onhan tässä nyt aika suuri prosentti näitä ihmisiä, jotka eivät sitten olekaan syyllistyneet mihinkään vaan ovat ihan turhaan joutuneet epäilyksenalaisiksi. Kyllä minä toivoisin, että me käyttäisimme nyt pikkuisen enemmän sitä mielikuvitusta (Puhemies koputtaa) ja lähtisimme hakemaan niitä ratkaisuja, millä nämä huumeet pystytään tunnistamaan.

Mutta joka tapauksessa minun mielestä on aika uskomatonta kuulla kollegoilta tämmöisiä väitteitä, että täällä nyt ei ymmärretä ollenkaan ihmisten työturvallisuuden perään, puolustetaan rikollisia, ei ymmärretä - mutta totta kai me ymmärrämme uhria, ja rikollisuutta ei voi hyväksyä, ja työturvallisuus on erittäin tärkeätä, kun ihmiset tekevät vaikeissa oloissa hyvin vaarallista mutta tärkeätä työtä.

Vankilassa on päihdeongelmia. Niihin pitää aivan varmasti tarttua. Mutta kyllä minua havahduttaa tämä, että jos 48 ihmistä pistetään nyt näihin haalareihin ja nippusiteisiin ja näin, jokuhan ne päätökset on tehnyt, ja kymmeneltä vain löytyy sitten, että on ihan varmasti... (Ben Zyskowicz: Vain? 20 prosenttia!) - No, mutta kuulkaahan. Siellä on aika paljon, jos 38 ihmistä on sitten ollut siellä ihan turhan päiten syytettynä moisesta teosta näissä haalareissa. (Puhemies koputtaa) Eli haluaisinkin miettiä, (Puhemies: Minuutin vastauspuheenvuoroja!) että lähdetään hakemaan toisenlaisia ratkaisuja näihin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]