Markus Lohi

30/2013

02.04.2013
Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Osana harmaan talouden torjuntaa hallitus on esittämässä tätäkin esitystä, jossa todella käteiskauppaan on tulossa kuitinantopakko. Haluankin todeta, että keskusta tukee kyllä hallitusta kaikissa niissä ponnisteluissa, jotka ovat kitkemässä harmaata taloutta Suomesta, ja tämä on suomalaisten yrittäjienkin etu.

Tässä hallituksen esityksessä otetaan esille myös edustaja Turusen mainitsema tyyppihyväksytyt kassakoneet, mutta se jää sille asteelle, että täällä todetaan, että asiaa selvitetään tulevaisuudessa. Ohimyynnin estäminen on myös yrittäjän turva. Nimittäin samalla se estää myös mahdollisia väärinkäytöksiä työntekijöiden taholta. Vaikka hallituksen esitys on hyvä ja kannatettava, ei se takaa kuitenkaan väärinkäytöksien loppumista. Kassakoneita tai kuittivihkoja voi olla useita, ja kukaan ei takaa, että kuitit päätyvät lopulta kirjanpitoon. Ne, jotka haluavat toimia väärin, keksivät kyllä valitettavasti keinot siihen.

Arvoisa puhemies! Minusta olisi tärkeää, että kun puhutaan harmaan talouden torjunnasta, me saataisiin Suomeen sellainen ilmapiiri, että harmaasta taloudesta ja verojen kierrosta tulisi todella paheksuttavaa toimintaa. Näinhän ei välttämättä tarpeeksi laajasti ottaen tänään vielä Suomessa ole. Loppuun voisi todeta hieman yksinkertaistaen, että varmin tapa huolehtia siitä, että maksu menee kirjanpitoon, on maksaa lasku tai maksu pankki- tai luottokortilla.

Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Kansainväliset tilastot kertovat, että vain 18 prosenttia suomalaisista nuorista yrittäjistä uskoo työllistävänsä viiden vuoden päästä vähintään viisi henkilöä. Luku on vertailumaista kaikista alhaisin Suomessa. Siksi meidän tulisi mieluummin tehdä työllistämiseen kannustavia toimia kuin sitä heikentäviä toimia. Nyt tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys vuosilomalain muutoksesta heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja niiden halukkuutta palkata työntekijöitä.

Aivan erityistä huomiota haluan kiinnittää pieniin yrityksiin, jotka ovat palkkaamassa ensimmäistä, toista tai vaikkapa viidettä työntekijää. He kokevat luonnollisesti suureksi riskiksi sen, että työntekijä sairastuu ja aiheuttaa täten työnantajalle kustannuksia. Tämä on omiaan nostamaan työntekijän palkkaamisen rimaa. Harva tietää, että sairaspäivältä ja yhdeksältä seuraavalta päivältä työnantaja joutuu maksamaan täyden palkan saamatta Kelalta mitään kompensaatiota edes osittain näihin palkkakuluihin.

Yleisesti on tiedossa, että ikääntyvillä työntekijöillä on, luonnollisista syistäkin, hieman nuorempia työntekijöitä enemmän sairaspoissaoloja. On tärkeää, että tällöin ei syyllistetä työntekijää, ja huolta tulisikin kantaa siitä, että kun tavoittelemme Suomessa laajasti pitempiä työuria, emme loisi järjestelmiä, jotka ovat omiaan syrjimään ikääntyvien työntekijöiden palkkaamista.

Arvoisa puhemies! Moni yrittäjä on ihmeissään. He ovat äänestäneet kokoomusta sen mielikuvan perusteella, että puolue edistäisi yrittäjien asiaa ja suomalaista työtä hallituksessa. Nyt tämä mielikuva on jälleen kerran osoittautunut totaalisesti vääräksi. Puheet ja teot ovat kokoomuksella pahasti ristiriidassa.

Olen todella pettynyt siihen, ettei rakentavalle ja realistiselle työntekijöiden näkökulman huomioon ottavalle keskustan muutosesitykselle löytynyt kokoomuksesta vastakaikua. Keskustan esityksessä olisi turvattu neljä viikkoa vuosilomaa terveenä kaikille työntekijöille, mutta olisi säilytetty kuusi niin sanottua karenssipäivää, mikä olisi vähän parantanut työntekijöiden nykyistä asemaa. Tämä olisi ollut ihan kohtuullinen lopputulos kaikkien näkökulmasta.

Kokoomus on syyttänyt, että lain valmisteluvaiheessa elinkeinoelämän etujärjestöt nukahtivat. Jos tämä pitää paikkansa, haukottelu näyttää tarttuneen. Nyt olisi kokoomuksenkin aika herätä ruususenunesta todellisuuteen eikä katsoa vain sivusta, kun hallitus heikentää yrittäjien asemaa. Tässä taloudellisessa tilanteessa 200 miljoonan euron lisäkulujen aiheuttaminen suomalaisille työnantajille on kohtuutonta. Siksi esitän, että käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys on hylättävä.

28/2013

21.03.2013
Markus Lohi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan arvoisalle ministerille lausua kiitokset niistä suunnitelmista, että harva-alueilta ei olla karsimassa poliisilaitoksia tai poliisitoimipisteitä jää. On jopa suunnitelmia, että joillekin alueille oltaisiin lisäämässä poliisin resursseja, ja pyydänkin, että älkää antako periksi, vaikka näitä suunnitelmia varmasti tullaan kyseenalaistamaankin matkan varrella.

Mutta sitten haluaisin puuttua tähän liikkuvan poliisin lakkauttamiseen, mistä edustaja Hongisto edellä puhui. Nimittäin on pelko siitä, että kun tulee sitten poliisilaitokselle niitä liikkuvan poliisin yksiköitä ja niitten pitäisi liikennettä valvoa: ajan mittaan, sanotaanpa, vuoden parin päästä, kun tulee kiireellinen hälytystapaus ja sinne ei ole laittaa sitten niitä poliisimiehiä, on ihan selvää, että eihän niitä asioita jätetä hoitamatta vaan liikkuvan poliisin henkilöstöä siirretään sinne niihin tehtäviin hoitamaan. Ja tämän takia haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä, miten aiotte varmistaa, että nämä riittävät resurssit liikenteenvalvontaan todella turvataan. Ja toinen kysymys koskee tätä säästötavoitetta, eli liikkuvan poliisin lakkauttamisella ollaan säästämässä 6,4 miljoonaa euroa. Uskotteko te, arvoisa ministeri, että tämä säästö (Puhemies koputtaa) todella syntyy tällä, jos henkilötyövuosia ei olla vähentämässä?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No niin, nyt sitten kartoitamme vähän tätä jatkotyöskentelyn menettelyä. Täällä on 14 pyydettyä vastauspuheenvuoroa. Ne myönnetään, uusia ei enää oteta vastaan, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan. Kaikki tietävät nyt nämä pelisäännöt.

Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Nyt kun tässä käsittelyssä on poliisin rakenneuudistus, niin sanottu Pora III -hanke myös tavallaan osiltaan, niin haluaisin tuoda vielä sen ajatuksen tässä esille, että kun näitä rakenneuudistuksia tehdään, niin totta kai on hyvä se, että pyritään hallintoa keventämään ja saamaan resursseja sinne kentälle, ja tämä on varmasti se pääajatuskin hallituksella ollut ja arvoisalla ministerillä tässä. Mutta viime kädessä kysymyshän on kuitenkin niistä resursseista, ja jos me nyt vertaamme niitä resursseja, mitä oli vuonna 2012 käytössä poliisilla lisäbudjetteineen ja mitä on 2013, niin tasohan ei ole noussut, ja tietenkin valtiontalous kun otetaan huomioon, niin emme me voi olettaakaan, että tulevaisuudessa kovin korkeita nousuja saataisiin tähän. Sen takia pitää nyt varmasti tarkkaan miettiä, mihin ne resurssit ohjataan ja allokoidaan siellä poliisin sisällä. Erityistä huolta nyt kannan siitä, vaikka ollaan tänään jo keskusteltu siitä, että harva-alueelta ei olla viemässä niitä resursseja, että oleellista tietenkään ei ole poliisilaitosten määrä vaan se, että oikeasti ne kansalaiset saavat niitä turvapalveluita siellä, kun he tarvitsevat.

Mikä tässä kokonaisuudessa on erityisen huolestuttavaa, on se, että samaan aikaan muut turvaviranomaiset ovat karsimassa Pohjois-Suomesta palveluitaan ja viemässä, toisaalta ymmärrettävästä syystä, muun muassa Rajavartiolaitos ja Tulli, resursseja tuonne Kaakkois-Suomeen, jossa rajanylityksiä tapahtuu paljon. Mutta tämä on vaikeuttamassa tätä ptr-yhteistyötä poliisin, Tullin ja Rajan välillä, ja silloin erityinen paine kohdistuu siihen, että kun Tulli ja Raja vähentävät sieltä resursseja, niin siellä pitää jonkun turvaviranomaisen olla kuitenkin paikalla. Silloin kun ihmisillä on hätä, niin ei tietenkään mietitä, että meillä keskimääräinen toimintavasteaika on sitä ja tätä, vaan silloin halutaan mahdollisimman pian se viranomainen paikalle auttamaan. Nyt tässä paine kohdistuu kyllä poliisiin, ja toivonkin, että tämä kokonaisuus otetaan erityisesti huomioon, että siellä todella Tulli ja Raja ovat vetäytymässä Pohjois-Suomesta.