Markus Lohi

28/2013

21.03.2013
Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Kyllä nyt tässä selittelyjä kokoomuksella riittää, että milloin on kenessäkin vikaa, kun aletaan tässä suomalaisia yrittäjiä rankaisemaan.

Kun tätä hallituksen esitystä katsoo, niin tämä muutoshan tarkoittaa sitä, että jos työntekijä sairastuu esimerkiksi kesken kesäloman - neljän viikon kesäloma, viikon ollut kesälomalla ja tulee flunssa - niin ensimmäisestä päivästä lukien hän voi ilmoittaa työnantajalle, yrittäjälle tai kuka työnantaja onkaan, että siirretään tästä eteenpäin vuosilomaa. Tämä pienyrittäjä ei saa Kelalta kompensaatiota tähän sairaslomaan kuin vasta 10 päivän jälkeen. Meillähän on 1+9 päivän sääntö, ja sen jälkeen saa vasta työnantaja tähän korvausta. Pienyrittäjän piikkiin voi pitää kesken kesäloman sairaslomaa. No, tämähän tuntuu tietenkin työntekijän näkökulmasta ihan hyvältä. Onko kuitenkaan työntekijän etu, jos yrittäjät tulevat araksi palkata uusia työntekijöitä? Sehän johtaa lopulta meidän kaikkien hyvinvoinnin vähenemiseen.

Asiantuntijoiden ja hallituksenkin esityksen mukaan, kuten täällä on kerrottu, tämä lakimuutos tuo suomalaisille työnantajille arviolta noin 200 miljoonan euron lisäkulut. Tämä rapauttaa omalta osaltaan jo nyt heikkoa kilpailukykyämme. Näyttää siltä, että hallitukselta puuttuu kokonaan kyky ajatella pienyrittäjän näkökulmasta asiaa. Kansainväliset tilastot kertovat jo tänä päivänä, että vain 18 prosenttia suomalaisista nuorista yrittäjistä uskoo työllistävänsä viiden vuoden päästä vähintään viisi työntekijää. Luku on vertailumaissa kaikista alhaisin. Siksi meidän tulisi mieluummin tehdä työllistämiseen kannustavia toimia kuin sitä heikentäviä toimia. Nyt tämä hallituksen esitys heikentää suomalaisia yrityksiä ja niitten asemaa selvästi, niiden kilpailukykyä ja niiden halukkuutta palkata työntekijöitä, koska he tietävät, että jos työntekijä sattuu lomallakin sairastumaan, niin työnantajan piikkiin sairastetaan.

Tätä vuosilomalain muutosta perustellaan nyt EU-direktiivillä ja EU-tuomioistuimen päätöksellä. Direktiivi olisi kuitenkin sallinut keskustan vastalauseesta ilmenevän järjestelyn, niin että olisi turvattu neljä viikkoa vuosilomaa kaikille työntekijöille mutta olisi säilynyt kuusi niin sanottua karenssipäivää, mikä olisi vähän parantanut työntekijöitten nykyistä asemaa, mikä olisi ollut ihan kohtuullinen lopputulos.

Arvoisa puhemies! Moni yrittäjä on äänestänyt kokoomusta sellaisen mielikuvan perusteella, että puolue edistäisi yrittäjien asiaa ja suomalaista työtä. Nyt tämä mielikuva on jälleen kerran osoittautunut totaalisesti vääräksi. Puheet ja teot ovat kokoomuksella pahasti ristiriidassa. Olen todella pettynyt siihen, kun olen itsekin kuvitellut, että hallituksessa on edes yksi puolue, joka vähän yrittää ajaa suomalaisten yrittäjien asemaa, mutta sitä yhtäkään ei näytä nyt löytyvän. Kokoomuksen johdolla on ajettu maahan tällä hallituskaudella rikkidirektiivi, turpeen veroa on nostettu rajusti, (Eero Suutarin välihuuto) osinkoverotusta on kiristetty - nytkin tulee lievä kiristys, mutta kokonaisuus on siedettävä nyt tähän nykytilanteeseen muuttuen, mitä tänään tuli tiedoksi - ja nyt viimeisenä vielä vuosilomalain muutos.

Hallituksen politiikka on viemässä energiatyöpaikat Suomesta Venäjälle. Moni iso yritys on siirtynyt Aasiaan jne. Teot osoittavat, että kokoomuksen käytännön ymmärrys pienyrittäjien maailmasta on täysin kadonnut.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Maijalan tekemää keskustan vastalauseen mukaista muutosesitystä.

Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille se asia, että on hyvä, että nyt seurataan pari vuotta sitä, mitä nämä vaikutukset ovat. Totta kai on hyvä, että seurataan, mutta minusta tämäntyyppinen kokeilu suomalaisille työnantajille, tällainen, jossa tiedetään, että vuosittainen hintalappu on 200 miljoonaa euroa, on tähän maailmanaikaan ja tähän Suomen ja Euroopan taloustilanteeseen täysin sopimaton. Minusta näin kalliita kokeiluja ei kannattaisi lähteä harrastamaan tässä tilanteessa.

Sitten edustaja Suutari täällä kysyi, kannattaako keskusta sitä kokoomuksen ensimmäisen sairauspäivän karenssiesitystä. Minä jään mielellään odottamaan, että hallitus tuo sellaisen esityksen. Minulla on semmoinen käsitys, ettei hallituksella ole kykyä sentyyppisiä esityksiä tuoda tänne saliin. Onko edes kokoomus tästä yksimielinen, että tämmöinen yhden päivän karenssi otettaisiin käyttöön?

Edustaja Sankelo tässä oli kovin toiveikas sen suhteen, että ehkä kaikki työntekijät eivät tule tätä oikeutta, mikä tässä nyt tulee, käyttämään, ja näin tietenkin voi olla. Mutta minä pahoin pelkään, että kun tämmöinen lainmuutos tulee voimaan, niin useimmat työntekijät kun näkevät, että työkaveritkin käyttävät tätä hyväksi, ajattelevat, että tämä on oikeus, ja miksipä minäkin en käyttäisi, ja tämä on ihan ymmärrettävää minusta työntekijän näkökulmasta, että silloin, jos tulee oikeus näin toimia, niin tietenkin se oikeus käytetään, enkä minä lähde työntekijää siitä tuomitsemaan. Minusta se ei ole yhtään epärehellistä, koska silloin toimitaan lainmukaisesti, ja näin hyvä.

Kaiken kaikkiaan vaan edelleen haluan tuoda kyllä sen pettymyksen, että odotin, että tämäntyyppisessä laissa kokoomus olisi voimakkaammin pannut kyllä jarrua ja katsonut suomalaisen, nimenomaan suomalaisen pienyrittäjän, etua. Siihen olen pettynyt. Sitä ei ole katsottu.

Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Tässä nyt on sivuttu myös sitä keskustelua, että kuuluvatko tämäntyyppiset asiat, kun puhutaan vaikkapa vuosilomasta, työmarkkinajärjestöjen, työnantajien ja työntekijöitten edustajien, päätettäväksi. Kyllä itse olen sitä mieltä, että kyllä lainsäätäjän, hallituksen ennen muuta, pitäisi Suomessa entistä voimakkaammin katsoa tavallaan sen perään, että Suomen kilpailukyky ei rapaudu. Siinä mielessä uskon, että edustaja Suutarin kanssa me olemme varmaan aika lailla samoilla linjoilla siinä, että ehkä voimakkaammin pitäisi nyt myös eduskunnan ja hallituksen katsoa sitä eikä pelkästään jättää työmarkkinaosapuolten varaan. Nimittäin nythän me näemme, että monessa kysymyksessä he eivät pääse neuvottelutulokseen. Toki siellä voi sattua tämäntyyppisiä vahinkoja, niin kuin minusta tämä nyt on, mikä meillä on käsittelyssä, mutta me näemme myös niitä päätöksiä, joita on heille siirretty, niin kuin pääministeri täällä on kertonut eduskunnassa, että hallitus ei tule tekemään työiän pidentämiseen liittyviä keskeisiä ratkaisuja, vaan nämä on siirretty neuvoteltavaksi työmarkkinajärjestöille, ja samaan aikaan yksi keskeisistä hallituspuolueista sanoo, että tulkoon työmarkkinajärjestöistä mikä esitys tahansa, niin tämä hallitus ei korota eläkeikää. Tämmöinen systeemihän ei toimi, jos me ajattelemme pitkän päälle suomalaista yhteiskuntaa, vaan pitäisi olla niin, että selkeästi me poliittiset päättäjät, jotka nautimme kansan luottamusta - tänne kansa valitsee meidät päättämään - kantaisimme vastuuta myös siitä, että Suomi tulevaisuudessakin menestyy. Minä ainakin koen itse, että minulla on omalta osaltani myös vastuu siitä, että pyrin myötävaikuttamaan sellaisten päätösten syntymistä, jotka luovat työtä, yrittäjyyttä ja suomalaisille ihmisille tulevaisuudenuskoa ja toivoa ja rakentavat Suomen tulevaisuuden menestystä.

23/2013

13.03.2013
Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksesta oli viime vuoden lopulla täällä lähetekeskustelussa, ja kun ottaa huomioon sen erittäin kriittisen keskustelun, mitä asiasta käytiin, niin kyllä olen erittäin pettynyt, että valiokuntakäsittelyssä ei mitään muutosta asiaan tullut, ainoastaan lähdettiin näillä hallinto-oikeuksien nimillä, voisi sanoa, leikkimään. Nehän tosiasiassa eivät mitään lisäarvoa tuo tähän uudistukseen tai siihen tosiasiaan, että ne paikkakunnat, joilta tämä hallinto-oikeus tai hovi-oikeus lakkaa, kyllä todellisuudessa kärsivät merkittävästi tilanteesta.

Näyttää siltä, että hallituksen keskittämislinja ei jää tähän, mitä tulee myös oikeudellisiin instituutioihin, nimittäin tänään tuli tietoon sellainen neuvottelukunnan tulos, että käräjäoikeuksien määrääkin oltaisiin puolittamassa Suomessa. Tällainen linja kyllä vaarantaa kansalaisten oikeusturvan saatavuuden ja saavutettavuuden, ja siinä mielessä kannan kyllä erittäin syvää huolta kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä hallituksen esityksessä minusta keskeinen ongelma on se, että tässä on lähdetty vailla mitään perusteita hallinto-oikeuksien paikkoja sijoittamaan niin, etteivät ne palvele tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmaa. Ymmärrän, että kun täällä lähdetään tekemään valintoja paikkakuntien välillä, niin aina tulee vastakkainasettelua, enkä itsekään halua asettaa Rovaniemeä ja Oulua hallinto-oikeuden kannalta vastakkain, mutta täytyy rehellisyyden nimissä todeta se, että ei Oulun vahvuuksia ole nyt eikä tulevaisuudessa oikeudellisen keskittymän synnyttäminen sinne.

Rovaniemellä sen sijaan tämä on aivan keskeinen vahvuus. Meillä on oikeustieteellinen tiedekunta Rovaniemellä, meillä on siellä Trafin yksikkö, meillä on hovioikeus, siellä on myös muita instituutioita, jotka käsittelevät oikeudellisia asioita, muun muassa ely-keskus - tiepuoleen liittyvät valitukset - ja nyt olisi ollut kaikki perusteet nimenomaan hakea ratkaisua, jossa vahvistetaan niitä alueellisia vahvuuksia. Kun joudutaan tekemään ja jos tehdään valintoja sen puolesta, että keskitetään toimintoja tehokkuuden saavuttamiseksi, niin silloin pitäisi tehdä ratkaisuja, jotka nimenomaan niitä alueellisia vahvuuksia vahvistavat.

Lapin yliopiston oikeustieteen opiskelijatkin menettävät tässä erinomaisen mahdollisuuden harjoitella hallinto-oikeuksissa, saada valtionhallinnon harjoittelupaikkoja siellä ja seurata sitä oikeudellista toimintaa. Siinä mielessä olen todella pettynyt, että hallitus ja oikeusministeriö ovat päätyneet tällaiseen ratkaisuun ja valiokunta ei ole lähtenyt tätä ratkaisua oikaisemaan.

Täytyy sanoa, että jos täällä paikalla on joitakin Lapin kansanedustajia, jotka käyttävät tämän asian puolesta puheenvuoroja ja samaan aikaan vaativat oikeusklusteria Rovaniemelle mutta äänestävät tämän hallituksen esityksen puolesta, niin sanat ja teot ovat kyllä todella pahasti ristiriidassa. Tässä asiassa, arvoisa puhemies, ei olisi mitään muuta järkevää ja perusteltua ratkaisua, eikä myöskään ministeri lähetekeskustelussa löytänyt perusteita sille, että Pohjois-Suomessa hallinto-oikeus olisi pitänyt sijoittaa ehdottomasti Rovaniemelle.

Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Edellä käytettyyn edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon siitä, että ulkomaalaiset konnat pitäisi saada palautettua kotimaihinsa istumaan tuomiotaan: siihen on helppo yhtyä, mutta tietenkin ensinnä pitäisi saada tämä meidän oikeuslaitoksemme toimimaan tehokkaammin niin, että ne tuomiot tulevat nopeasti. Tämä on meillä kaikilla hyvin tiedossa oleva ongelma, ja siinä mielessä tämän hallituksen esityksen tavoitteet ovat aivan oikeat: pyritään tehostamaan oikeuden käyttöä.

Erityisesti kannan huolta näitten riitajuttujen aikojen venymisestä. Suurin osa käräjäoikeuksien jutuistahan on näitä rikosjuttuja, tai pieniä juttuja, ja sitten monimutkaiset, vaikeat riitajutut venyvät jopa vuosia, ja tämäkään ei ole mielestäni näitä osapuolia kohtaan todellakaan oikein. Yksi keinohan tässä on se, että tätä osaamista keskitetään, mistä täällä on käytetty puheenvuoroja. Tämä onkin järkevää silloin, kun se keskittäminen nimenomaan tehdään niin, että huomioidaan myös näitten suomalaisten asukkaiden - jotka tarvitsevat oikeuspalveluita - näkökulmasta tämä saavutettavuus.

Jos näitä palveluita lähdetään keskittämään tiettyihin paikkoihin, niin sen ei aina tarvitse olla välttämättä Helsinki tai joku suuri kaupunki. Nimittäin jos me puhumme, kuten vaikka tässäkin hallituksen esityksessä, hallinto-oikeuksien lakkauttamisesta, on hyvä muistaa, että hallinto-oikeuksissa, voisi sanoa lähes kaikki asiat, valtaosa, ovat kirjallista käsittelyä. Silloin on melkeinpä sama, kun sen kirjallisen postin lähettää, että lähettääkö sen vaikkapa nyt Ouluun tai Rovaniemelle tai minne sen lähettää. Mutta silloin, kun lähdetään hakemaan sitä tehokkuutta vaikkapa matkakäräjien tai katselmusten kautta, niin kuin hallinto-oikeus joutuu välillä tekemään, niin nyt, kun hallinto-oikeus siirtyy Ouluun Rovaniemen sijasta ja lähdetään Pohjois-Lappiin vaikkapa kaivosasioissa tekemään katselmuksia, niin tuleekin heti tilanne, ettei riitä yksi matkapäivä, vaan pitää yöpyä välillä, ja tässä ei ole mitään järkeä. Tämäkin puoltaisi sitä, että sijoituspaikka olisi ollut mieluummin Pohjois-Suomessa Rovaniemi kuin Oulu.

18/2013

05.03.2013
Markus Lohi /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihmiset eivät ole hallintoa varten, vaan hallinnon pitää palvella ihmisten tarpeita. Tämä oli punaisena lankana viime vaalikaudella toteutetussa aluehallintouudistuksessa. Kuuden viranomaisen toiminnot koottiin kahdelle uudelle viranomaiselle, elinkeino- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin. Kantavina ajatuksina olivat eri viranomaisalojen yhteistyön tiivistäminen, alueellisen päätöksenteon painoarvon vahvistaminen aluekehittämisessä sekä asiakaslähtöisyys.

Aluehallintouudistuksen myötä maakuntien roolia suunnittelussa ja päätöksenteossa vahvistettiin. Keskustan mielestä tällä linjalla on jatkettava. Suomeen tulee luoda vahva maakuntahallinto, jolle voidaan antaa kuntien järjestämisvastuulla olevia laajoja tehtäviä sekä valtion aluehallinnon tehtäviä. Maakunnille ei tule antaa vain puhevaltaa vaan myös päätösvaltaa. Maakuntien roolin vahvistaminen edistäisi osaamisverkostojen muodostamista ja palvelisi niin myös selonteossa nostettua tavoitetta aluehallinnon tehtävien valtakunnallistamisessa. Se loisi hyvät puitteet valtionhallinnon toimintojen alueellistamisen jatkamiselle ja tätä kautta Suomen tasapainoiselle kehittämiselle.

Arvoisa puhemies! Selonteossa otetaan yhtenä kehittämiskohteena esille valtakunnallinen työnjako. Tämä onkin järkevää nimenomaan silloin, kun alueellisia vahvuuksia hyödynnetään niin, että valtakunnallisia tehtäviä sijoitetaan nimenomaan alueille. Myös kustannusvastaavuutta voidaan lisätä, mikäli varat ohjataan suoraan kyseisen viranomaisen palvelun parantamiseen. Erityistä huolta kannammekin kohtuuttomiksi venyneistä käsittelyajoista muun muassa ympäristöluvissa. Kansalaisten oikeusturva on jo uhattuna. Tiedossa on useita tapauksia, joissa vaikkapa uuden navetan ympäristöluvan venyminen on aiheuttanut täysin kohtuuttomia oikeuden menetyksiä yksittäisille yrittäjille. Kun hallitus ei turvaa riittäviä resursseja lupakäsittelyyn, käsittelyajat venyvät jopa vuosiin ja lupahallinnosta on tullut alueellisen kehityksen jarru.

Kuten selonteosta voidaan lukea, on aluehallintouudistus onnistunut varsin hyvin. Silti sitä on yritetty käyttää valtapolitikoinnin pelinappulana, viimeksi Talvivaaran ympäristöonnettomuuden yhteydessä. Korostamme vielä kerran, ettei yhdessäkään selvityksessä eikä myöskään tässä selonteossa ole mainittu, että aluehallintouudistus olisi vaikuttanut millään tavalla tapahtuneeseen. Yleisesti ottaen on kuitenkin todettava, että ympäristöhallinnon ohjausjärjestelmissä on parantamisen varaa.

Arvoisa puhemies! Eduskuntavaalien jälkeen tapahtui suunnanmuutos. Tämän seurauksena koko hallinto on sekasorron vallassa ja olemme menossa kohti keskusjohtoisuutta ja keskittämistä. Esimerkiksi vaalipiirijako, suurkuntauudistus sekä hallituksen pyrkimys vahvistaa keskuskaupunkien asemaa alueellisessa päätöksenteossa vaikuttavat aluehallintomme tulevaisuuteen. Myös maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti, mikä on käytännössä pysäyttänyt maakuntalähtöisen kehittämistyön.

Olemmekin tietyssä mielessä vedenjakajalla. Jatkammeko hallinnon uudistamista yleiseurooppalaiseen tapaan vahvistamalla paikallista ja alueellista päätöksentekoa vai toimimmeko itäeurooppalaiseen tapaan lujittamalla keskusvallan otetta ja antamalla keskusvallan ohessa valtaa vain harvoille, tässä tapauksessa keskuskaupungeille? Keskustan linja on selkeä: me haluamme vahvistaa paikallista ja alueellista päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi on paikallaan siteerata filosofi Pekka Himasta. Hän kirjoittaa valtioneuvoston kanslian tilaamassa Sinisessä kirjassa tulevaisuudesta seuraavaa: "Kolmas tarvittava jättiläisaskel on siirtymä ihmisten käsittelemisestä hyvinvointivaltion objekteina siihen, että heidät nähdään hyvinvointiyhteiskunnan subjekteina. Tämä on toisin ilmaisten siirtymä teollisen ajan järjestelmäkeskeisestä hyvinvointivaltiosta informaatioajan ihmiskeskeiseen hyvinvointiyhteiskuntaan."

Näin hän kyseenalaistaa järjestelmäkeskeisen uudistamisen, johon perustuu muun muassa hallituksen "suurkuntahanke". Toivonkin hallitukselle ja erityisesti pääministeri Kataiselle rohkeutta toimia Himasenkin peräänkuuluttamalla ihmiskeskeisellä tiellä myös aluehallinnon uudistuksissa.

Markus Lohi /kesk:  Arvoisa puhemies! Kuten jo ensimmäisessä käsittelyssä käytetyistä puheenvuoroista on käynyt ilmi, keskusta vastustaa hallituksen esitystä Itä-Suomen vaalipiirien yhdistämisestä. Olemme jättäneet asiasta perustuslakivaliokunnan käsittelyssä myös vastalauseen.

Keskeiset syyt kantaamme ovat itse prosessi ja alueellisen edustavuuden murentuminen. Yleensä vaalipiirimuutokset tehdään laajan parlamentaarisen valmistelun perusteella. Poliittisen järjestelmämme kannalta on erittäin vaarallista, jos kukin hallitus yksinkertaisella enemmistöllään lähtee muokkaamaan itselleen mieleisiksi vaalipiirejä.

Kuten edellä käydyssä aluehallintouudistusta koskevassa keskustelussa todettiin, hallituksen politiikka laidasta lukien ihannoi keskittämistä, keskushallinnon tiukkaa ohjausta ja vähät välittää maakunnan näkemyksestä. Tämäkin uudistus runnottiin läpi välittämättä niiden alueiden näkemyksestä, joita uudistus tosiasiassa koskee.

Arvoisa puhemies! Muistan mielenkiinnolla ensimmäisestä käsittelystä ne puheenvuorot, joissa perusteltiin suurempia vaalipiirejä sillä, että pienille puolueille on mahdotonta saada ehdokkaita läpi. Tähän joutuu väistämättä toteamaan, että sellaista se demokratia on - kaikki eivät voi tulla valituksi, pitää saada riittävästi ääniä. Onhan sekin nähty, että kun pieni puolue saa riittävästi ääniä, niin siitä tulee suuri puolue. Jos me haluaisimme aivan tarkkaan saada suhteellisuuden toteutumaan Suomessa eduskuntavaaleissa, meillä pitäisi olla yksi vaalipiiri. Mutta ehdottomasti meidän nykyinen järjestelmä, jossa on lukuisia vaalipiirejä, jolla turvataan eri alueiden edustajat tänne eduskuntaan, on se järjestelmä, jota keskusta kannattaa.

Nykyinen vaalipiirijärjestelmämme tasapainotteleekin sekä poliittisen suhteellisuuden toteutumisen että alueellisen edustavuuden välillä. Molemmista tulee huolehtia, eikä poliittisen suhteellisuuden parantamiseksi voi luopua nykyisistä vaalipiirijaoista.

Kaikissa tapauksissa vaalipiirien tulee olla sen kokoisia, että äänestäjät kokevat poliittisen järjestelmän itselleen läheiseksi. Tämä lisää myös äänestysvilkkautta. Näitä näkökulmia ei hallituksen esityksessä ole millään tavalla huomioitu, ja siksi esitän, että hallituksen esittämä lakiehdotus tulee hylätä.

14/2013

26.02.2013