Mats Nylund

57/2013

23.05.2013
Mats Nylund /r (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Egentligen finns det enligt svenska riksdagsgruppens övertygelse ett patentsvar på frågan hur vi bäst tryggar säkerheten med våra livsmedel: genom att slå vakt om vår inhemska livsmedelsproduktion och genom att som konsumenter gynna inhemska produkter.

Inhemsk broiler och inhemska ägg är salmonellafria, inhemsk brödspannmål innehåller inga glyfosatrester, inhemskt griskött och nötkött har liksom inhemsk mjölk producerats under kontrollerade, och även för djuren goda förhållanden, och så vidare. Också konsumenterna har fått upp ögonen för detta, och kritiken mot EU:s och vårt nationella jordbruksstöd verkar ha tynat bort. Allt fler konsumenter inser att stöden inte är avsedda enbart för att trygga jordbruksnäringens lönsamhet, utan framförallt för att garantera konsumenterna en rimlig prisnivå. Den här attitydförändringen välkomnar vår riksdagsgrupp.

Arvoisa puhemies! Selvää kuitenkin on, että emme elä suljetuilla markkinoilla, vaan kunnioitamme sekä EU:n sisämarkkinoita että mahdollisimman vapaata maailmankauppaa. Kaikkia elintarvikkeita ei voida edes tuottaa meidän ilmastossamme. Anders Chydeniuksen ja Adam Smithin hengessä tietyn kansainvälisen työnjaon pitää olla mahdollista, tuotantokustannuksia ei voida kokonaan jättää ottamatta huomioon, ja kuluttajilla tulee olla valinnanvapaus. Tarvitsemmekin siis niin eurooppalaisia kuin globaalejakin elintarviketurvallisuutta ja kauppaa koskevia säännöksiä.

Niin sanottu hevosenlihaskandaali on kärjistänyt näiden säännösten puutteita ja niiden valvontaa. Hyvälaatuinen hevosenliha ei sinänsä ole ihmisravinnoksi sopimatonta, mutta tämä ei olekaan tässä yhteydessä keskeistä. Keskeisiä ovat ongelmat, joita skandaali heijastaa.

Värderade talman! Om man kan ersätta nötkött med hästkött, vad annat kan man gömma i förädlade, fabriksproducerade livsmedel? Vad vet vi om kvaliteten på detta hästkött, var har det producerats och under vilka förhållanden? Vilken medicinering hade hästen utsatts för? När hade den slaktats? Hade köttet transporterats långa sträckor och kanske legat djupfryst en längre tid?

Och, framförallt: kan vi alls lita på varumärkningen? Och vad avses förresten med ursprungsland, i den mån det alls framkommer: det land där köttet har producerats, det där det har förädlats, och/eller kanske bara det där de färdiga produkterna har förpackats? Också våra inhemska livsmedelsfabriker använder delvis utländska råvaror och förädlar en del produkter i utlandet, men det är de inhemska branden som blir lidande om kontrollen inte fungerar. Det var ju bland annat det skandinaviska Abba-Findus som prickades för hästköttet, trots att hästköttet knappast kom från Norden. I livsmedelsindustrins eget intresse ligger att frivilligt märka ut, och varför inte rentav på gårdsnivå, var råvaran är producerad. Det här fungerar redan på sina håll.

Arvoisa puhemies! EU:n sisämarkkinat eivät ole syynä hevosenlihaskandaaliin. Syynä ovat vilpillinen menettely ja petokset, jotka ovat rikollisia tekoja. Näitä esiintyy kaikkialla maailmassa.

Valitettavasti EU:n sisämarkkinat luovat edellytyksiä vilpillisen ja petollisen toiminnan harjoittamiseen laajassa mittakaavassa ja myös jälkien peittämiseen, mahdollistaen alkuperän katoamisen rajattoman Euroopan hämäryyteen. Mutta toisaalta EU tarjoaa valmiin kansainvälisen koneiston vilpilliseen ja petolliseen toimintaan puuttumiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä meidän on tartuttava tämän tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kansallisesti on haasteellista yhdistää maailman ankarimmat ja parhaat elintarvikelait elintarvikkeiden pienimuotoisen jalostuksen kanssa, mutta tämänkin on oltava mahdollista.

Värderade talman! Statsrådets redogörelse om livsmedelssäkerheten omspänner hela vidden av aspekter på ämnet, allt från mikrobiologisk och kemisk säkerhet till genmodifiering och näringsvärden. I ett gruppanförande på fem minuter är det nästan omöjligt att behandla ens en bråkdel av dessa aspekter. Men det är bra att statsrådet regelbundet följer upp livsmedelssäkerhetens tillstånd och utsikter. Vi är vad vi äter, alla måste äta för att leva, och ingen kommer alltså undan om säkerheten i vår mat inte kan garanteras.

Jag väljer att sluta där jag började: våra inhemska livsmedel, producerade och förädlade i vårt eget land, är de som bäst motsvarar kraven på renhet och säkerhet. Här har vi också möjligheter att göra oss gällande på den europeiska, kanske rentav på den globala livsmedelsmarknaden, inte med de stora mängderna eller de lägsta priserna, men nog med den högsta kvaliteten. I en värld som skakas av den ena livsmedelsskandalen efter den andra ökar efterfrågan på ren, näringsrik och hälsosam mat.

37/2013

11.04.2013
Mats Nylund /r:  Arvoisa herra puhemies! Kuten useat edustajat ovat sanoneet, Koloveden kansallispuiston laajennus on sinänsä erittäin myönteinen ja hyvä asia, ja äärimmäisen kaunis maisema siellä on. Minä olin itse siellä viime vuoden aikana katsomassa.

Mutta minun huoli tästä koskee nimenomaan metsästystä. Hallituksen esityksestä voi saada sen kuvan ja myös ympäristövaliokunnanlausunnosta, että tilanne säilyy, kaikki jatkuu ennallaan. Valitettavasti näin ei ole ollenkaan, koska tämä on muuttotappioaluetta.

Esimerkiksi Heinävedellä 60-luvulla asui yli 10 000 asukasta, nyt on jäljellä enää 3 700. Pölläkän kylässä asui 60-luvulla yli 250 asukasta, enää on jäljellä 15. Yli puolet, tämän kansallispuiston laajennusalueella, metsästysseurojen jäsenistä asuu tällä hetkellä muilla paikkakunnilla. Ja tämä on se raaka totuus. Näin se vaan toimii.

Eli jos tämä menee läpi nyt hallituksen esityksen mukaan ja ympäristövaliokunnan mietinnön mukaan, metsästäjiä on vähemmän tulevaisuudessa.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja sanoi itse salissa tänään, että tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan ehdotettu pykälämuutos oli niin valtava, että sitten olisi pakko muuttaa kaikki muut poikkeussäännöt Suomessa. No, minä näen tämän asian aivan eri tavalla.

Ympäristövaliokunnan omassa mietinnössä sanotaan näin: "Eteläisessä Suomessa poikkeus kansallispuistojen hirvenmetsästyskieltoon on sen sijaan säädetty ainoastaan Koloveden kansallispuistossa." Eli se on se ainoa, joka olisi muuttunut, tai muuttuu, jos menee läpi tämä edustaja Vehkaperän ja edustaja Kaikkosen vastalause.

Lopuksi haluan vielä mainita sen, että kun lukee hallituksen esitystä ja kuuntelee ympäristöministeriön asiantuntijoita, on todella näin, että tämä on harvinaisen hyvin valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa, paitsi nimenomaan metsästysoikeus. Tämä ongelma on ollut esillä koko ajan. Maa- ja metsätalousvaliokunta (Puhemies koputtaa) on kuullut maa- ja metsätalousministeriötä, Suomen riistakeskusta, Suomen Metsästäjäliittoa ja Heinäveden riistanhoitoyhdistystä ja Pölläkän Metsästysseuraa, ja kaikki ovat olleet samaa mieltä: että nyt on pakko saada muutos tähän lakiin.

Ilmoitan, että tuen edustaja Vehkaperän vastalausetta.

34/2013

09.04.2013
Mats Nylund /r (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Den svaga ekonomiska tillväxt som vi förutspås leva med under de närmaste åren och osäkerheten i omvärlden kräver strama tyglar i våra statsfinanser. Detta måste vara utgångspunkten för de ramar som nu diskuteras.

All uppmärksamhet i den offentliga politiska debatten om regeringens förslag till budgetramar har ägnats dividendbeskattningen. Orsaken är förstås regeringens eget behov av att justera modellen så att kryphål täpptes till. Det har nu lyckats och regeringen bör få en eloge för att den vågar medge att det höll på att gå fel.

Ändå är till exempel sänkningen av samfundsskatten betydligt viktigare med tanke på företagens, och därmed hela landets ekonomiska tillväxt och sysselsättningsläget. Den sänkta samfundsskatten liksom reformen av dividendbeskattningen är avsedd att utmana företagen och deras ägare: nu gäller det även för dem att stå upp till bevis på att reformen faktiskt främjar tillväxten och därmed sysselsättningen.

Samtidigt visar det trängande behovet av att sänka samfundsskatten för att matcha nivån i grannländerna hur angeläget det på sikt vore med en överenskommen miniminivå för företagsbeskattningen inom EU, så vi skulle slippa kapplöpningen mellan länderna.

Preciseringen av dividendbeskattningen var också enligt svenska riksdagsgruppen klok med tanke på både rättvisan och småföretagen. Om ingenting gjorts åt dividendbeskattningen hade det betytt en stor risk för att balansstarka företag tömts på kapital vilket hade kunnat fördärva vår kapitalmarknad och vårt börssystem.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ensimmäisen kerran arvioinut varovasti uudistusten dynaamisia vaikutuksia. Ei ole varmaa, että ne ovat niin nopeita ja välittömiä kuin hallitus toivoo. Mahdollisuudet kuitenkin paranevat, jos työmarkkinoilla saadaan kohtuulliset palkkaratkaisut, mikä olisi koko maan etu. Valitettavasti työmarkkinaosapuolet eivät pystyneet sopimaan konkreettisista toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Hallitus pyrkii nyt edistämään tavoitetta opintotukiuudistuksella ja vanhempainrahauudistuksella, mutta nähtäväksi jää, miten pitkälle nämä uudistukset kantavat.

Ymmärrämme, että yhteisöveron alennus on rahoitettava pienentämällä elinkeinotukia, mutta eräillä toimialoilla kuten alusten ja laivojen rakentamisessa tuet ovat ratkaisevia. Tulevat vuodet ratkaisevat, onko meillä omaa telakka- ja laivanrakennusteollisuutta. Ja merenkulusta puheen ollen tervetullutta on, että rikkidirektiivin aiheuttama kustannusten kasvu kompensoidaan ja että LNG-infraan tehdään kestävä panostus.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen gläder sig över att barn och ungdom trots de ekonomiskt kärva tiderna prioriteras i budgetramarna. Till glädjeämnena hör satsningen på ett nytt barnsjukhus för hela landets behov. De barn som är i behov av avancerad vård ska inte behöva få denna vård i otidsenliga utrymmen där fuktskadorna är svåra.

Välkommet är också att ungdomsgarantin ges utökade resurser för både fler utbildningsplatser och en ny form av läroavtal. Vi måste komma ifrån den situation då allt fler unga blir beroende av utkomststöd. En satsning på framtiden är också att studiestödet indexbinds och universiteten får behålla sin indexjustering.

Också integreringen av nyfinländare ges högre prioritet genom satsningar på gymnasieförberedande utbildning och ett kunskapscenter vid arbets- och näringsministeriet. Finland klarar sig inte utan ett befolkningstillskott av arbetskraft.

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat valitettavasti väistämättömiä, mutta kompensaationa luvataan toimenpideohjelma kuntien lakisääteisten menojen vähentämiseksi miljardilla, mikä on hyvä tavoite. Lisäksi kunnat voivat nostaa jäte- ja kiinteistöverojaan. Onkin syytä pitää huolta julkisen sektorin kokonaiskestävyydestä oikeudenmukaisen hyvinvoinnin perustana.

Budjettikehysten yhteydessä hallitus onnistui myös sopimaan aivan liian pitkään viipyneistä kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusten suuntaviivoista. Oli arvokasta, että noin 20 000-50 000 asukkaan kunnat saivat tiedon siitä, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista he itse voivat vastata.

Arvoisa puhemies! Myös asuntopolitiikka on tärkeysjärjestyksessä korkealla. On sinänsä oikein keskittää valtion panostukset kasvukeskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin ja että valtio on mukana tässä myös tonttimaan osalta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että on yhteiskunnan resurssien tuhlausta luopua pienempien paikkakuntien ja maaseudun asuntokannasta. Työvoiman lisääntyvälle liikkuvuudelle kaikki kunnia, mutta työpaikkojen liikkuvuutta ja varsinkin etätyötä on myös edistettävä. Hyvät liikenneyhteydet ovat perusedellytys koko maan elinvoimaisena pysymiselle, ja tämän vuoksi on oikein priorisoida olemassa olevan tie- ja rataverkon kunnossapitoa.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen välkomnar också att lantbruket inte drabbas av ytterligare sparåtgärder utöver tidigare fattade beslut. Näringens lönsamhet är redan nu svag. Det är också klokt av regeringen att utgå från att EU-finansieringen kommer att utnyttjas maximalt även om den förutsätter nationella finansieringsandelar.

Svenska riksdagsgruppen har alltid brutit en lans för internationellt utvecklingssamarbete. Budgetanslagen skärs tyvärr nu ned, men intäkterna från auktioner av utsläppsrättigheter ska i gengäld som helhet anslås för biståndet, vilket bör kompensera bortfallet. Om så inte sker, förutsätter riksdagsgruppen att budgetanslagen höjs i enlighet med det samförstånd som råder inom regeringen.

133/2012

19.12.2012

119/2012

29.11.2012