Maa- ja metsätalousvaliokunta kuunteli perusteellisesti asiantuntijoita. Esimerkiksi Pölläkän Metsästysseura, siellä on 29 jäsentä, 27 asuu alueen ulkopuolella, ja kahdesta jäljellä olevasta mahdollisesta ampujasta (Kari Rajamäki: 80!) yksi on saanut aivoverenvuodon ja se toinen on täyttänyt 83 vuotta, niin tämä on se totuus. Tästä totuudesta me puhumme nyt.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja oliko tähän aiheeseen vielä vastauspuheenvuorotarpeita? Näyttää jonkun verran olevan. Edustaja Autto aloittaa.

Mutta minun huoli tästä koskee nimenomaan metsästystä. Hallituksen esityksestä voi saada sen kuvan ja myös ympäristövaliokunnanlausunnosta, että tilanne säilyy, kaikki jatkuu ennallaan. Valitettavasti näin ei ole ollenkaan, koska tämä on muuttotappioaluetta.

Esimerkiksi Heinävedellä 60-luvulla asui yli 10 000 asukasta, nyt on jäljellä enää 3 700. Pölläkän kylässä asui 60-luvulla yli 250 asukasta, enää on jäljellä 15. Yli puolet, tämän kansallispuiston laajennusalueella, metsästysseurojen jäsenistä asuu tällä hetkellä muilla paikkakunnilla. Ja tämä on se raaka totuus. Näin se vaan toimii.

Eli jos tämä menee läpi nyt hallituksen esityksen mukaan ja ympäristövaliokunnan mietinnön mukaan, metsästäjiä on vähemmän tulevaisuudessa.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja sanoi itse salissa tänään, että tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan ehdotettu pykälämuutos oli niin valtava, että sitten olisi pakko muuttaa kaikki muut poikkeussäännöt Suomessa. No, minä näen tämän asian aivan eri tavalla.

Ympäristövaliokunnan omassa mietinnössä sanotaan näin: "Eteläisessä Suomessa poikkeus kansallispuistojen hirvenmetsästyskieltoon on sen sijaan säädetty ainoastaan Koloveden kansallispuistossa." Eli se on se ainoa, joka olisi muuttunut, tai muuttuu, jos menee läpi tämä edustaja Vehkaperän ja edustaja Kaikkosen vastalause.

Lopuksi haluan vielä mainita sen, että kun lukee hallituksen esitystä ja kuuntelee ympäristöministeriön asiantuntijoita, on todella näin, että tämä on harvinaisen hyvin valmisteltu yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa, paitsi nimenomaan metsästysoikeus. Tämä ongelma on ollut esillä koko ajan. Maa- ja metsätalousvaliokunta (Puhemies koputtaa) on kuullut maa- ja metsätalousministeriötä, Suomen riistakeskusta, Suomen Metsästäjäliittoa ja Heinäveden riistanhoitoyhdistystä ja Pölläkän Metsästysseuraa, ja kaikki ovat olleet samaa mieltä: että nyt on pakko saada muutos tähän lakiin.

Ilmoitan, että tuen edustaja Vehkaperän vastalausetta.

All uppmärksamhet i den offentliga politiska debatten om regeringens förslag till budgetramar har ägnats dividendbeskattningen. Orsaken är förstås regeringens eget behov av att justera modellen så att kryphål täpptes till. Det har nu lyckats och regeringen bör få en eloge för att den vågar medge att det höll på att gå fel.

Ändå är till exempel sänkningen av samfundsskatten betydligt viktigare med tanke på företagens, och därmed hela landets ekonomiska tillväxt och sysselsättningsläget. Den sänkta samfundsskatten liksom reformen av dividendbeskattningen är avsedd att utmana företagen och deras ägare: nu gäller det även för dem att stå upp till bevis på att reformen faktiskt främjar tillväxten och därmed sysselsättningen.

Samtidigt visar det trängande behovet av att sänka samfundsskatten för att matcha nivån i grannländerna hur angeläget det på sikt vore med en överenskommen miniminivå för företagsbeskattningen inom EU, så vi skulle slippa kapplöpningen mellan länderna.

Preciseringen av dividendbeskattningen var också enligt svenska riksdagsgruppen klok med tanke på både rättvisan och småföretagen. Om ingenting gjorts åt dividendbeskattningen hade det betytt en stor risk för att balansstarka företag tömts på kapital vilket hade kunnat fördärva vår kapitalmarknad och vårt börssystem.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ensimmäisen kerran arvioinut varovasti uudistusten dynaamisia vaikutuksia. Ei ole varmaa, että ne ovat niin nopeita ja välittömiä kuin hallitus toivoo. Mahdollisuudet kuitenkin paranevat, jos työmarkkinoilla saadaan kohtuulliset palkkaratkaisut, mikä olisi koko maan etu. Valitettavasti työmarkkinaosapuolet eivät pystyneet sopimaan konkreettisista toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Hallitus pyrkii nyt edistämään tavoitetta opintotukiuudistuksella ja vanhempainrahauudistuksella, mutta nähtäväksi jää, miten pitkälle nämä uudistukset kantavat.

Ymmärrämme, että yhteisöveron alennus on rahoitettava pienentämällä elinkeinotukia, mutta eräillä toimialoilla kuten alusten ja laivojen rakentamisessa tuet ovat ratkaisevia. Tulevat vuodet ratkaisevat, onko meillä omaa telakka- ja laivanrakennusteollisuutta. Ja merenkulusta puheen ollen tervetullutta on, että rikkidirektiivin aiheuttama kustannusten kasvu kompensoidaan ja että LNG-infraan tehdään kestävä panostus.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen gläder sig över att barn och ungdom trots de ekonomiskt kärva tiderna prioriteras i budgetramarna. Till glädjeämnena hör satsningen på ett nytt barnsjukhus för hela landets behov. De barn som är i behov av avancerad vård ska inte behöva få denna vård i otidsenliga utrymmen där fuktskadorna är svåra.

Välkommet är också att ungdomsgarantin ges utökade resurser för både fler utbildningsplatser och en ny form av läroavtal. Vi måste komma ifrån den situation då allt fler unga blir beroende av utkomststöd. En satsning på framtiden är också att studiestödet indexbinds och universiteten får behålla sin indexjustering.

Också integreringen av nyfinländare ges högre prioritet genom satsningar på gymnasieförberedande utbildning och ett kunskapscenter vid arbets- och näringsministeriet. Finland klarar sig inte utan ett befolkningstillskott av arbetskraft.

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat valitettavasti väistämättömiä, mutta kompensaationa luvataan toimenpideohjelma kuntien lakisääteisten menojen vähentämiseksi miljardilla, mikä on hyvä tavoite. Lisäksi kunnat voivat nostaa jäte- ja kiinteistöverojaan. Onkin syytä pitää huolta julkisen sektorin kokonaiskestävyydestä oikeudenmukaisen hyvinvoinnin perustana.

Budjettikehysten yhteydessä hallitus onnistui myös sopimaan aivan liian pitkään viipyneistä kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusten suuntaviivoista. Oli arvokasta, että noin 20 000-50 000 asukkaan kunnat saivat tiedon siitä, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista he itse voivat vastata.

Arvoisa puhemies! Myös asuntopolitiikka on tärkeysjärjestyksessä korkealla. On sinänsä oikein keskittää valtion panostukset kasvukeskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin ja että valtio on mukana tässä myös tonttimaan osalta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että on yhteiskunnan resurssien tuhlausta luopua pienempien paikkakuntien ja maaseudun asuntokannasta. Työvoiman lisääntyvälle liikkuvuudelle kaikki kunnia, mutta työpaikkojen liikkuvuutta ja varsinkin etätyötä on myös edistettävä. Hyvät liikenneyhteydet ovat perusedellytys koko maan elinvoimaisena pysymiselle, ja tämän vuoksi on oikein priorisoida olemassa olevan tie- ja rataverkon kunnossapitoa.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen välkomnar också att lantbruket inte drabbas av ytterligare sparåtgärder utöver tidigare fattade beslut. Näringens lönsamhet är redan nu svag. Det är också klokt av regeringen att utgå från att EU-finansieringen kommer att utnyttjas maximalt även om den förutsätter nationella finansieringsandelar.

Svenska riksdagsgruppen har alltid brutit en lans för internationellt utvecklingssamarbete. Budgetanslagen skärs tyvärr nu ned, men intäkterna från auktioner av utsläppsrättigheter ska i gengäld som helhet anslås för biståndet, vilket bör kompensera bortfallet. Om så inte sker, förutsätter riksdagsgruppen att budgetanslagen höjs i enlighet med det samförstånd som råder inom regeringen.

Mietinnössä näkee myös valtiovarainvaliokunnan huolen rahan riittävyydestä, ja jonkun jo täytyy sitten joustaa. Aivan kuten edustaja Rossi mainitsi, tässä tapauksessa alempi väyläverkko joutuu joustamaan rahoituksen mukaan.

Edustaja Rossi mainitsi eräät luvut. Esimerkiksi viime hallitus antoi jopa 23 miljoonaa euroa yksityisteille. No, se ei ole koko totuus, koska yli puolet niistä rahoista laitettiin nimenomaan teollisuuden hyödyksi eli metsäteollisuuden hyödyksi. Nyt me vain suuntaamme rahat vähän eri tavalla, mutta päämäärä on se sama.

Kysymys ministerille: Maatalouden kannattavuus ja kilpailukyky olivat esillä esittelypuheenvuorossa, ja nyt on tullut useita kustannuksia nostavia toimenpiteitä - sikojen eläinsuojeluasetus, ympäristölupien kustannukset ovat kolminkertaistuneet, ja toisessa pääluokassa nostetaan myös viljelijöitten eläkemaksuja - millä tavalla saamme tämän kilpailukyvyn ja kannattavuuden paremmalle polulle?

Mutta tämä lisäys, miljoonan lisäys Metso-ohjelmaan johtaa siihen, että ProAgria joutuu irtisanomaan luomuneuvojia, 4H-yhdistykset joutuvat irtisanomaan nuorisotyöntekijöitä, ja jaoston mielestä olisi ollut parempi valinta laittaa rahaa niille. Mutta tämä on nyt enemmistön, tai ainakin hallituspuolueitten enemmistön, kanta. Valitettavasti.

Minä haluan alleviivata nimenomaan metsästäjien vapaaehtoistyötä. Kun viime eduskunta käsitteli riistahallintolakia, riistahallinnon uudistusta, me jopa laskimme sen rahoiksi. Jos minä muistan oikein, se oli useita miljoonia, jopa 7 miljoonaa vuositasolla, metsästäjien vapaaehtoistyöllä tavallaan annettu valtiolle.

Lakiesitys sinällään on aika pieni, korotetaan 3 eurolla vuositasolla, mutta kuten on tullut esille, tämä on vain yksi viranomaismaksu, jonka metsästäjät maksavat. Valiokunta oli erittäin yksimielinen tässä tapauksessa, tässä käsittelyssä.

Se on aika mielenkiintoinen näkemys, minkä edustaja Timo Korhonen nosti esille ja mikä tuli esille siellä valiokuntakuulemisessa. Juuri näin se on: metsästäjät, jotka tekevät vapaaehtoistyötä, erittäin ansiokasta vapaaehtoistyötä, maksavat valtiolle ja muut luonnonsuojelujärjestöt saavat rahaa.

Kiinteistövero ei oikeastaan kuulu tähän keskusteluun, mutta kun se on nostettu esille, liitetty tähän, sanon, että minä näen sen mahdottomuutena. Aika hyvä periaate on se, mikä on tullut esille verokeskustelussa, että pitäisi poimia verot siellä, missä on veronmaksukyky. Ja valitettavasti ei ole, ei maataloudessa, eikä metsätaloudessa. Eli se siitä.

Metsästyksen rajoittaminen luonnonsuojelualueilla ja Natura-alueilla on ikävä todellisuus tänään. Edustajat Sankelo, Savola, Hongisto tuntevat tämän ongelman varsin hyvin, koska siellä Pohjanmaalla meillä on useita laajoja luonnonsuojelualueita, Natura-alueita, missä Metsähallitus nyt irtisanoo metsästyssopimukset, vuokrasopimukset ja kaataa hirvitornit.

Lyhyellä aikavälillä tämä tietenkin tarkoittaa, että useat metsänhoitoyhdistykset ja yhdistyksen jäsenet joutuvat jättämään harrastuksensa. Mutta pitkällä aikavälillä se tarkoittaa aikamoista ongelmaa meille. Hirvikannat kasvavat, tulee liikenneonnettomuuksia, taimivahinkoja metsässä. - Nyt minä menen puhujakorokkeelle, jos sopii.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sopii!

Puhuja: Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin vakava asia. Minä näen sen näin - edustaja Reijonen sanoi, että Suomessa on harrastettu metsästystä useita satoja vuosia - minä väitän, että arkeologit ovat havainneet, että yhtä kauan kuin ihminen on ollut maapallolla, hän on harrastanut metsästystä, ja jos ihminen on osa luontoa, mitä hän on, niin metsästys on myös osa luontoa ja luonnonsuojelua. Tämä vaatii toimenpiteitä.

Yksi ikävä asia tässä tapauksessa on se, että jo nyt korkotukilainat myydään, jos minä käytän sitä termiä, viljelijöille tukiprosentteina, ja jo nyt ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada ulos niitä annettuja tai myönnettyjä euromääräisiä tukia. Syy siihen on tietenkin, että korko on niin alhainen, myönteinen asia sinällään, mutta tämä valitettavasti heikentää vielä sitä mahdollisuutta saada ulos myönnetyt euromääräiset tuet.

Jos minä yritän löytää valopilkun tästä lakiesityksestä, minä sanon näin, että se ei pure suoraan viljelijöitten rahapussiin nyt. Syy siihen on tietenkin, että korkotaso on niin alhainen, että vaikka valtio laskee oman maksuosuutensa neljästä kolmeen prosenttiin, käytännössä se ei nyt tunnu viljelijän kukkarossa.

Ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiesityksen.