Pirkko Ruohonen-Lerner

74/2013

19.06.2013
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Talouden synkät näkymät asettavat kieltämättä haasteita koko julkiselle sektorille, niin valtiolle kuin kunnillekin. Muutoksia tarvitaan, ja niihin tulisi ryhtyä mahdollisimman nopeasti.

Perussuomalaiset ovat lukuisia kertoja esittäneet tässä viimeisen parin-kolmen vuoden aikana, että näihin suuriin muutoksiin olisi lähdetty yhteistyössä parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Jos näin olisi toimittu, ei oltaisi näin sekavassa tilanteessa, kun mietitään tätä hallituksen kunta-sote-sotkua, josta on väännetty kättä ja joka on aiheuttanut hirveästi huolta myös tuolla kentällä niiden henkilöiden kohdalla, jotka käytännössä pyörittävät esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja.

Arvoisa puhemies! Olen saanut paljon kansalaispalautetta erityisesti terveydenhoitopuolelta, sillä hehän kantavat vastuun siitä, kuinka kansalaisia kohdellaan silloin, kun he tarvitsevat näitä kiireellisiä palveluja. Erikoissairaanhoidon palvelut ovat toimineet vuosikausia Suomessa kiitettävällä tavalla valtakunnallisesti. On hätkähdyttävää, että se, mikä on hyvin toiminut valtakunnallisesti, halutaan rikkoa, kun hallitus haluaa lopettaa nämä sairaanhoitopiirit.

Perussuomalaisten ohjelmassa olemme huomioineet sen, että erikoissairaanhoito toimii kiitettävällä tavalla. Sen takia meidän ohjelmassamme erikoissairaanhoitopiirit säilytetään. Samoin työterveyspalvelut ovat valtakunnallisesti toimineet hyvin, mutta sitä, missä on ongelmia, eli perusterveydenhoitoa pitäisi kehittää siirtämällä järjestäminen sairaanhoitopiirien vastuulle. Niillä on ammatillista osaamista hoitaa näitä sairaustapauksia vuorokauden ympäriinsä. Näin me ratkaisisimme tämän ongelman. Ei rikota sitä, mikä toimii hyvin meidän maassa.

Arvoisa puhemies! On merkillinen ajattelutapa se, että jos köyhiä ja ylivelkaantuneita kuntia yhdistetään, niin siitä yhtäkkiä syntyisi vauras kunta. Selvitysten mukaan kaikki organisaatiomuutokset aiheuttavat kustannuksia ja paljon hämmennystä myös siinä vaiheessa, kun niitä toteutetaan.

Itse olen osallistunut käytännön tasolla kuntaliitokseen, joka suoritettiin vuonna 1997 alusta alkaen, kun Porvoon kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vapaaehtoisesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen, ja nyt, kun tästä liitoksesta on kulunut 15 vuotta, ne liitoksen edut eivät vieläkään näy, päinvastoin. Meillä on pari prosenttiyksikköä korkeampi verokanta. Sen lisäksi palvelut ovat heikentyneet ja kaupunki on velkaantunut moninkertaisesti verrattuna siihen, mikä tilanne oli ennen kuntaliitosta. (Arto Satosen välihuuto) On todella käsittämätöntä, että näistä vastaavanlaisista esimerkeistä, joita löytyy muualtakin Suomesta, ei ole otettu opiksi.

Arvoisa puhemies! Nyt tässä hallituksen esityksessä todetaan, kuinka nykyinen henkilökunta säilyttää tämän viiden vuoden irtisanomissuojan. Olen sitä mieltä, että tätä viiden vuoden irtisanomissuojaa ei pitäisi tarjota kunnan ylimmälle johdolle, sillä hyvin usein kuntien ylin johto on valittu poliittisin perustein, ja remmissä eivät välttämättä ollenkaan ole parhaat mahdolliset kyvyt hoitamassa kunnan johtoa ja talousasioita, joten mielestäni tämä johtoporras ei kaipaisi viiden vuoden irtisanomissuojaa, vaan johtoporrasta pitäisi leikata kuntaliitostilanteissa.

Kun hallintovaliokunnan jäsenenä ja muutenkin olen edellisellä kaudella kiertänyt paljon ympäri Suomea kunnissa, niin keskustelin näistä käytännöistä liitoskunnissa ja pääsääntö näytti siltä, että kuntaliitoksen jälkeen jaettiin paljon parempia virkoja näille vanhoille hallinnon ja johdon henkilöille ja sitten niihin myös räätälöitiin tolkuttomia palkankorotuksia. Siitähän se nyt johtuu sitten, että näissä monissa jo liitetyissä kunnissa talous on kuralla, kun jäsenkirjavirkamiehet ovat johtaneet nämä kunnat siihen tilaan kuin ovat johtaneet. Valitettavasti näin on käynyt, ja olenkin esittänyt useassa yhteydessä, että nämä poliittiset virkanimitykset pitäisi kieltää, sillä se on eräänlaista rakenteellista korruptiota, joka aiheuttaa valtavat kustannukset lukuisissa kunnissa. Mutta myös valtiosektorilla on meillä sellaisia selkeitä esimerkkejä, että jäsenkirjalla on sivutettu huomattavasti parempia hakijoita, kun on näitä tehtäviä täytetty.

72/2013

18.06.2013
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan siitä, kuinka meidän hallitus on halvaantunut niin talouspoliittisesti kuin muutenkin. Nyt pitäisi tehdä toimenpiteitä kotimaassa, jotta saisimme vientiä vetämään, lisää työpaikkoja ja ostovoimaa sillä tavalla kansalaisille.

Perussuomalaiset ovat tehneet omia vaihtoehtoisia esityksiä hallituksen esityksille, ja ihan tuntuu siltä, että kiitettävästi niihin on tutustuttu, kun näitä keskusteluja kuunnellaan täällä täysistunnossa, ja osittain ne on jopa ymmärretty oikealla tavalla. Se on hienoa.

On harmillista, kuinka johtavat ministerimme - pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen - ovat keskittyneet niin paljon Euroopan ongelmiin, euron ongelmiin, ovat hämmentäneet niissä ja samalla siirtäneet itse ongelman ratkaisua hamaan tulevaisuuteen. Samanaikaisesti monet kotimaiset ongelmat ovat jääneet vellomaan, ne odottavat ratkaisuja. Esimerkiksi voin ottaa kunta- ja sote-uudistuksen, joka on tuotu aivan raakileena eduskuntakäsittelyyn. Näin suuren uudistuksen olisi pitänyt tapahtua parlamentaarisen valmistelun pohjalta, mitä me perussuomalaiset olemme vaatineet.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jälleen esittäneet tuomioistuimille lisäresursseja. Näin taloudellisesti heikkoina aikoina erityisesti velkomus- ja maksukyvyttömyysasioiden määrät ovat selvästi lisääntyneet. Pikavippiongelmat ovat yksi myrkky, joka on monen yksityishenkilön talouden sekoittanut täysin. Tämä koskee niin nuoria, keski-ikäisiä kuin eläkeläisiä. On aivan kauhistuttavaa, kuinka Suomessa sallitaan pienituloisten ja vähävaraisten ihmisten riisto näiden pikavippien muodossa.

Pikavippilainsäädäntöä on hieman muutettu, mutta tämä muutos on ollut täysin riittämätön, kun ajatellaan ongelmien lukumäärää ja laatua, sitä, kuinka tuomioistuimet joutuvat käsittelemään näitä asioita ja kuinka kansalaiset menettävät luottotietonsa ja sitä kautta eivät pysty hoitamaan käytännön asioita.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisia kertoja huomauttanut Suomen valtiota siitä, että meidän oikeudenkäynnit kestävät liian kauan. Myös valtio on joutunut maksamaan merkittäviä viivästyskorvauksia tämän johdosta. Olisikin toivottavaa, että hallitus ottaisi todesta sen ja myöntäisi tuomioistuimille riittävästi varoja, jotta näistä huomautuksista päästään. Kansalaisten oikeusturva on kuitenkin merkittävä asia demokraattisessa oikeusvaltiossa.

Arvoisa puhemies! Useat kansalaiset ovat tämän kevään aikana lähestyneet minua, sillä he tuntevat turvattomuutta. Erityisesti vanhemmat ihmiset, eläkeläiset ovat huolissaan siitä, että kun he ovat kotonaan, kotipiirissään, käyvät kaupassa, niin heidän naapurinsa ja jotkut heistä itse ovat joutuneet rikollisten uhreiksi. Rikolliset menevät röyhkeästi vanhusten koteihin, he röyhkeästi ryöstävät vanhusten rahoja ja koruja. On ehdottoman tärkeätä, että poliisilla on riittävästi resursseja, jotta näihin rikoksiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Arvoisa puhemies! Valtio ja hallitus leikkaa suunnattomat summat kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuista varoista ja vielä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että kunnilta viedään resurssit, joita ne tarvitsevat hoitaakseen kansalaisten peruspalveluja.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat lukuisia kertoja ottaneet esille omaishoitajiin liittyvät epäkohdat. Olemme vaatineet, että omaishoidon alla olevat henkilöt saisivat samanlaisen kohtelun koko Suomessa ja nämä määrärahat siirrettäisiin Kelan vastuulle. Sillä tavalla saataisiin samanlainen kohtelu kaikille omaishoidossa oleville henkilöille riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat. On tärkeää muistaa, että omaishoidon tukea sai vuonna 2010 vain 37 500 henkilöä, kun meillä on noin 300 000 omaishoitotilannetta, joten vain murto-osa omaishoitajista saa pientä korvausta, joka on aivan riittämätön siihen työpanokseen, jonka he kohdentavat tähän työhön.

71/2013

14.06.2013

70/2013

13.06.2013
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Täällä käytetään edelleen vakuus-termiä. Se olisi syytä unohtaa, koska on kysymys tuottojenvaihtosopimuksesta, mikä on aivan eri asia kuin vakuus. Ja kun isoista rahoista puhutaan, niin ei pitäisi olla semmoisia utopistisia arvioita siitä, että Suomi joskus jotakin näistä tukipaketeista tulisi oikeasti saamaan. Siihen tuskin kukaan uskoo.

Täällä eduskunnassa puhutaan hyvin yleisesti siitä, että kun syksyllä Saksan vaalit ovat ohi, niin silloin ryhdytään näitä ongelmamaiden lainoja leikkaamaan. Eli se tarkoittaa sitä, että tulemme menettämään suuria summia rahaa aika nopeassa aikataulussa ja tuskinpa näemme tulevaisuudessa yhtään mitään näistä tuottojenvaihtosopimuksista, niin että vaikka on suuria summia liputettu, niin ei todellisuudessa tulla saamaan sitä hyvää, mitä on hehkutettu.

Arvoisa puhemies! Kun euromaiden kriisi alkoi kolme vuotta sitten, perussuomalaiset vetosivat juuri Euroopan unionin perussopimukseen, joka kieltää tällaisen yhteisvastuun muiden maiden veloista. Valitettavasti meitä ei täällä eduskunnassa kuunneltu. Vuonna 2010 portit avattiin keskustapuolueen johdolla yhteisvastuulle. (Kari Rajamäki: SDP:n vastustaessa!) Pääministeri Vanhanen johti tätä operaatiota yhdessä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kanssa. Silloin olisi pitänyt osoittaa jämäkkyyttä ja vedota Euroopan unionin perussopimukseen. Meillä olisi ollut hyvät argumentit, minkä takia ei lähdetä tähän yhteisvastuuseen.

Täällä eduskunnassa moneen kertaan puhuttiin siitä, kuinka ollaan sammuttamassa tulipaloja. Mutta kuinka monta kertaa meidän täytyy Euroopan tulipaloja sammuttaa suomalaisten veronmaksajien rahoilla, ennen kaikkea kun näyttää siltä, että nämä tukipaketit päinvastoin ovat nostaneet liekkejä vielä korkeammalle ja meillä ei ole mitään näkyvissä siitä, että Euroopan ongelmat olisi ratkaistu? Niitä on lykätty kolmella vuodella, ja varmaan vielä tulee lisäaikaa, ja sen jälkeen tulee suuri romahdus. Nyt jo monet asiantuntijat ovat todenneet, kuinka Kreikka jossain aikataulussa irtaantuu tavalla tai toisella eurosta.

Perussuomalaisilla oli selkeä vaihtoehto kolme vuotta sitten. Me emme olisi lähteneet tähän yhteisvastuuseen, koska emme siihen uskoneet. Valitettavasti keskustapuolueen johdolla siihen mentiin, ja nyt tällä uudella hallituskaudella myös sosialidemokraatit ovat lähteneet mukaan yhdessä kokoomuksen kanssa jatkamaan tätä tukipakettipolitiikkaa, ja hämmästyttävää on, että vasemmistoliitto on lähtenyt mukaan. Mutta näinhän se on, että kun hallitukseen kovasti halutaan vaalien jälkeen, niin silloin ollaan valmiita syömään kaikki aatteet ja periaatteet. Tämä ei ollut sitten kynnyskysymys enempää vasemmistoliitolle kuin sosialidemokraateille, jotka halusivat hallitukseen hinnalla millä hyvänsä.

Edustaja Vähämäki otti puheenvuorossaan erinomaisesti esille sen, että nyt on tapahtumassa suuri omaisuuden uusjako Euroopassa. Omaisuuden uusjako tapahtui myös Suomessa 1990-luvun laman yhteydessä. Monet Suomen kansalaiset menettivät tuolloin koko omaisuutensa ja elämäntyönsä. On järkyttävää, kuinka nämäkin suomalaiset henkilöt joutuvat vastuuseen heikkojen euromaiden lainoista. Kukaan ei heitä auttanut 90-luvun lamassa, ja nyt heidät pistetään maksamaan holtittomien maiden rahankäyttöä.

Olen oikein tyytyväinen perussuomalaisten vastalauseeseen, joka on jätetty valtiovarainvaliokunnassa. Olemme todella saaneet nyt tässä vastalauseessa tuoda omat näkemyksemme esille, eli vastustamme kriisimaille annettujen lainojen maksuaikojen pidennystä ja hätälainojen korkojen leikkausta. Se on väärä tie.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sitten oli vastauspuheenvuoro mutta myös varsinainen puheenvuoro, edustaja Tuupainen. Haluatteko käyttää varsinaisen puheenvuoron?

68/2013

12.06.2013
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on erinomainen vastalause jätettynä valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Siinä olemme esittäneet 37 kannanottoa, joista helposti käy ilmi, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto hallituksen esitykselle. Toivon, että mahdollisimman moni tässä salissa olevista edustajista ja myös niistä, jotka ovat ulkopuolella, tutustuu tähän meidän vaihtoehtoomme, jotta saavat oikeaa tietoa siitä, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto tässä asiassa.

Näissä kannanotoissa, joita olemme tehneet, olemme todenneet muiden muassa sen, että tuomioistuimelle pitäisi osoittaa enemmän resursseja (Tuija Brax: Hyvä!) käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti, vuodesta toiseen, todennut, kuinka oikeudenkäynnit venyvät kohtuuttoman pitkiksi Suomessa, ja se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy antaa lisää resursseja tuomioistuimille, jotta ne selviytyvät tästä urakasta, joka niille on annettu.

Olemme myös ottaneet kantaa sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. On tärkeätä, että poliisilla, Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on riittävästi resursseja. Kun meillä rajat on avattu, on meille valitettavasti tullut myös uudenlaista rikollisuutta: on kerjäämisongelmaa, on erilaisia murtoja ihmisten koteihin, on yksinäisten vanhusten ryöstöjä. Näihin pitäisi päästä tehokkaasti puuttumaan, ja sen takia viranomaisilla pitäisi olla riittävästi resursseja. Samaan aikaan, kun saamme lukea uutisia, kuulla uutisia siitä, kuinka järjestäytynyt rikollisuus levittäytyy valtakunnallisesti, poliisin toimipaikkoja vähennetään. Olemme täysin väärällä tiellä. Tässä tilanteessa poliisin resursseja pitäisi paremminkin lisätä kuin vähentää.

Arvoisa puhemies! Hallitus on paljon liputtanut nuorisotakuun puolesta. Se on hyvä asia, mutta ongelma on se, että hallitus ei ole riittävästi antanut resursseja tähän aiheeseen, tämän epäkohdan poistamiseen. On luotu suuria odotuksia nuorten keskuudessa ja myös monien nuorten perheissä. Lähipiirissä odotetaan, että nuorisotakuu auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole päässeet mukaan koulutukseen, työhön. Nyt kuitenkin tuoreet uutiset kertovat, että kolmannes nuorista on jäänyt nuorisotakuun ulkopuolelle. Erityisesti tämän vuoden alusta työttömiksi jääneistä nuorista näin suuri osa on ulkopuolella siitä, mitä heille on luvattu järjestää määräajassa. Nuorison työttömyys on kaiken kaikkiaan heikentynyt viime vuodesta, ja sehän on päinvastoin kuin mitä hallitus on asettanut tavoitteekseen. Hallituksella oli kunnianhimoisia tavoitteita, mitä tulee työttömyyteen, mutta valitettavasti nämä tavoitteet ovat olleet utopistisia ja olemme menossa huonompaan suuntaan. Nuorisotakuun hoitamiseen pitäisi satsata niin valtion tasolla kuin kunnissakin, jotta jokainen nuori saataisiin mukaan aktiivitoimiin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin vuosina 2014-2015. Esimerkiksi arvokasta työtä tekevä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ottanut useita kertoja esille sen, että ruuan kallistuminen ja tasaverot ovat köyhdyttäneet lapsiperheitä ja heidän on vaikeampi selviytyä jokapäiväisistä velvoitteista. Tämä köyhyys kasaantuu erityisesti yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin. Lapsilisä on merkittävä tekijä pienituloisessa perheessä, ja se lisää perheen ostokykyä. Todellisuudessa lapsilisän ostovoima on tippunut vajaassa 20 vuodessa noin viidenneksen. Tämä on aivan kestämätöntä, tähän pitää puuttua. Perussuomalaisilla on tähän reilu esitys, joka kohentaisi köyhien lapsiperheiden asemaa välittömästi.

67/2013

11.06.2013