Arvoisa puhemies! Runsaasti alkoholia käyttäviä on arvioitu olevan Suomessa jopa liki 0,5 miljoonaa henkeä eli noin 6-12 prosenttia aikuisväestöstä. Eniten kuluttava 10 prosenttia alkoholin käyttäjistä juo runsaat 40 prosenttia kaikesta alkoholista. Alkoholinkäyttö aiheutti esimerkiksi vuonna 2006 yhteiskunnalle liki miljardin euron välittömät kulut. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon osuus kuluista oli lähes puolet, ja yli kolmasosa menee järjestyksen ylläpitämiseen. Alkoholin aiheuttamien epäsuorien kustannusten arvioidaan olevan 3-5 miljardia euroa vuodessa. Jos kansalaiset raitistuisivat, myös julkisen sektorin kestävyysvajetta saataisiin hyvin helposti ja kätevästi kurottua umpeen useilla miljardeilla euroilla, joten isoista asioista on kysymys.

Alkoholin mielikuvamainonnan normituksessa keskeisin säännös on alkoholilain pykälä 33. Sen 2 momentissa sallitaan tietyin edellytyksin miedon alkoholijuoman ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän juoman mainonta ja kuluttajiinkin kohdistuva muu myynninedistämistoiminta. Lainkohta on kuitenkin nykyoloissa liian salliva erityisesti lapsia ja nuoria ajatellen. Suuri osa lapsista ja nuorista altistuu nykyään jatkuvalle alkoholimainonnalle. Tutkimusten mukaan he kiinnittävät huomiota alkoholimainoksiin, pitävät niitä viihdyttävinä ja pystyvät palauttamaan mieliin niiden sisältöjä. Samanlaisia viitteitä on saatu myös suomalaisissa nettikyselyissä mainonnan vaikutuksista.

Alkoholin tv-mainonnan salliminen kello 21:n jälkeen on johtanut tilanteeseen, jossa mainonta tiivistyy loppuillan elokuviin ja sarjaohjelmiin. Kouluterveystutkimuksissa on tullut ilmi, että vain muutama prosentti 14-vuotiaista ja sitä vanhemmista menee nukkumaan niinkin varhain kuin jo kello 21:n aikoihin, joten mainonnan rajaamisesta loppuiltaan ei ole merkittävää hyötyä. Tutkimustiedon mukaan nuorten yleisimmin käyttämät alkoholijuomat, olut, siideri ja lonkero, ovat samoja, joiden mainontaa nuoret havaitsevat parhaiten. Näiden tuotteiden mainonta on suurelta osin mielikuvamainontaa, jolla viestitään, että alkoholi on osa nuorten hyvää ja trendikästä elämää. Mainoksissa käytetään usein esiintyjinä nuoria aikuisia, jotka kuuluvat alaikäisten keskeisimpään viiteryhmään ja jotka siten toimivat esimerkkeinä alkoholinkäytön ja -käyttötapojen omaksumisessa. Alkoholimainonnan herkästi luomat positiiviset mielikuvat houkuttelevat alaikäisiä alkoholin käyttäjiksi. Tällaiset varhain omaksutut kulutustottumukset pysyvät usein myös aikuisiällä ja myötävaikuttavat aikanaan alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen henkilökohtaiseen lisääntymiseen ja alkoholisairauksien hoitamisesta aiheutuviin kansantaloudellisiin lisäkustannuksiin.

Edellä mainituista syistä alkoholimainonta tulee rajoittaa vain tuotetietojen kertomiseen, minkä lisäksi mainonta tulee kokonaan kieltää televisiossa ja elokuvissa. Tällainen varovaisuus on perusteltua alkoholinkäytöstä seuraavien merkittävien kansanterveydellisten ja kansantaloudellisten riskien vuoksi. Lakialoitteessa esitettyjen rajoitusten vallitessa aikuiset kuluttajat saisivat edelleen kaikki juomien valintaan liittyvät asiatiedot mainoksista mutta mainonnasta olisi karsittu lapsiin ja nuoriin vetoavat päihdemyönteiset, mielikuvia synnyttävät ja päihteelliseen elämäntapaan houkuttelevat elementit. Tämän johdosta esitän, että alkoholilain 33 § muutetaan siten, että miedon alkoholijuoman ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän juoman mainonta, epäsuora mainonta ja muu kuluttajiin kohdistuva myynninedistämistoiminta sekä sen liittäminen muun tuotteen tai palvelun mainontaan ja myynninedistämistoimintaan on kielletty. Seuraavien totuudenmukaisten tietojen esittäminen on kuitenkin sallittu muualla kuin televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaisessa televisiotoiminnassa tai kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain mukaisen kuvaohjelman elokuvateatterissa tapahtuvan julkisen esittämisen yhteydessä: 1) tuotteen nimi ja hinta sekä pakkauksen kuva, 2) tuotteen alkoholipitoisuus, 3) tuotteen alkuperä ja kasvatuksen maaperä, 4) tuotteen laatuluokitukset ja saadut palkinnot, 5) tuotteen raaka-aineet ja valmistusmenetelmät, 6) tuotteen myyntipaikat ja käyttösuositukset sekä 7) tuotteen ominaisuudet, kuten väri, maku ja tuoksu.

Toivon, että edellä kuvattu pykälämuutos voitaisiin toteuttaa mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

Talvella 2010 alkoi Euroopasta kantautua ensimmäisiä huolestuttavia eurokriisiin liittyviä uutisia Suomeen. Suullisella kyselytunnilla maaliskuussa 2010 aihetta käsiteltiin ensimmäistä kertaa täällä eduskunnassa. Tuolloin meille vakuuteltiin, valtiovarainministeri Katainen vakuutteli, kuinka Kreikka pystyy nostamaan markkinoilta lainaa sen verran, minkä tarvitsee, eikä sitten tarvitse mihinkään muihin järjestelyihin ryhtyä. Meille vakuuteltiin täällä, kuinka no bail out -lauseke kuuluu euroalueen sääntöihin, eli euroalueiden mailla ei ole tällaista pelastusmahdollisuutta.

Pääministeri Katainen kantaa nyt raskaampaa salkkua kuin kaksi vuotta sitten ollessaan valtiovarainministeri, ja Suomen historian raskaimpia taitavat olla myös suomalaisten vastuut, nykyisten ja tulevien suomalaisten veronmaksajien vastuut. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen puheenvuoroista voisi joku päätellä, että lukemattomia kertoja toistettu vastuu Suomen taloudesta painaa ministerin salkussa, mutta todellisuudessa salkussa painavat jatkuvasti kasvaneet velat ja takausvastuut, joita hallitus on sinisilmäisesti mennyt myöntämään Euroopan kriisimaille Kreikalle, Irlannille ja Portugalille, ja loppua ei ole näköpiirissä, kun tulevat nämä seuraavat tukipaketit.

Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen kantavat salkuissaan ilmeisesti koko Suomen taloushistorian kalleimpia ulkomaisia sitoumuksia. Sitoumuksista osa on jopa julistettu salaisiksi, jotta puolueettomat opposition asiantuntijat eivät pääsisi tutkimaan sopimustekstejä, niihin liittyviä riskejä, ja arvioimaan niiden taloudellisia vaikutuksia. Tämä on ennenkuulumatonta maassa, jota on mainostettu päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden mallimaana aina ulkomaita myöten. Onko tästä tulossa ennakkotapaus, kun kehitys menee kohti liittovaltiota, se jää nähtäväksemme.

Arvoisa puhemies! On sinänsä ymmärrettävää, että ministerit eivät halua kertoa Suomen kansalaisille ja äänestäjilleen Suomen todellisia vastuita ja velvoitteita, vaan mieluummin saarnaavat heille vanhoilla nuoteilla yhteisvaluutan ilosanomaa. Monet kansalaiset uskovat mieluummin hyviä kuin huonoja uutisia, ja kun ilosanomaa eurosta riittävän usein toistetaan, on se muuttunut lopulta joidenkin korvissa totuudeksi, joka ei muuksi muutu ja jolle ei enää löydy mitään vaihtoehtoja. Ikävää on se, että valtaisat maksut lankeavat tulevien sukupolvien maksettaviksi ja vasta vuosien ja vuosikymmenten kuluttua, joten tulevat lapset ja lapsenlapsemme ovat todellisia vastuunkantajia edellisen ja nykyhallituksen holtittomassa politiikassa.

Arvoisa puhemies! Ei ole kauan siitä, kun eduskunnassa herättivät hämmennystä hallituksen laskelmat, joista oli unohtunut korkoja ja kuluja. Kuinka tapahtuisi, jos yksittäinen omasta taloudestaan todellisessa vastuussa oleva henkilö unohtaisi asuntolainansa laskelmista pankin kulut ja korot? Menisi asunto alta nopeasti.

Arvoisa puhemies! Tänään täysistunnossa on käytetty voimakkaita kielikuvia tulipalosta rivitalossa. Jo kaksi vuotta tätä rivitalon tulipaloa on sammutettu, ja tulipalo sen kuin yltyy ja leviää. (Pia Viitasen välihuuto) Tämä on tosiasia, ja on syytä se lopulta tunnustaa. Hallituksen politiikka eurokriisissä on johtanut valtaviin vastuisiin nyt, kun eurokriisi vain yltyy ja leviää Espanjaan ja Italiaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka eurokriisissä ei nauti perussuomalaisten luottamusta. Omien kansalaisten, erityisesti pienituloisten, työntekijöiden, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden, hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa ovat perussuomalaisille sydänasia.

Perussuomalaiset ehdottavat vastuullisempaa kaksi plus yksi -mallia valtiontalouden sopeuttamiselle: (Erkki Virtanen: Yks kaks!) Sopisimme nyt noin kahden miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista, jotka kohdistettaisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, ja samalla varautuisimme etukäteen noin miljardin lisäsäästöihin ja veronkorotuksiin, mikäli nyt tehty ratkaisu olisi riittämätön.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus mainostaa toteuttavansa kehyspäätöksen säästöt niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo turvataan. Totuus on jälleen kerran toinen. Korottamalla kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset hallitus kurittaa kohtuuttomasti nimenomaan yhteiskuntamme heikko-osaisia. Säästöjä kerätään niin pienituloisten eläkeläisten, köyhien lapsiperheiden kuin opiskelijoidenkin taskuista. Tämä on selvä signaali siitä, millainen arvomaailma hallituksella on.

Perussuomalaisten mielestä korotusten ulkopuolelle olisi pitänyt jättää ainakin elintarvikkeet ja lääkkeet. Vielä ennen vaaleja vasemmistopuolueet vastustivat yksituumaisesti tällaisten tasaverojen korottamista. (Kari Uotila: Kokonaisuus ratkaisi!) Erityisesti valtionvarainministeri Urpilainen jaksoi puheissaan kyllästymiseen saakka toistaa sanovansa tasaverokehitykselle jyrkän "ein".

Mielestämme hallituksen tulisi ensisijaisesti turvata kansalaisten perustoimeentulo. Suomessa lähes miljoona ihmistä kärsii köyhyydestä samaan aikaan kun suurituloisimpien tulot ovat jatkuvasti kasvaneet.

Yhteiskunnan eriarvoistuessa pahoinvointi, syrjäytyminen ja huostaanotot lisääntyvät. Kansalaisten perusturvan taso on nyt suhteellisesti ottaen jopa pienempi kuin parikymmentä vuotta sitten.

Perussuomalaiset paheksuvat hallituksen päätöstä leikata kunnilta satoja miljoonia euroja. Käytännössä hallitus ajaa kuntia pakkoliitoksiin viemällä niiden rahat. Leikkausten seurauksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto tulee väistämättä heikkenemään rajusti, mistä kärsivät ennen kaikkea pienituloiset, jotka näitä palveluja eniten käyttävät. (Antti Lindtman: Nyt se leikkauslista!)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat kehittää verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan ja purkaa nykyisenkaltaisen yhtiöverohyvitysjärjestelmän. Suomessa jaetaan vuosittain noin 2 miljardia euroa verovapaata osinkotuloa, josta suurituloiset saavat lähes kaiken. Juuri tämä suurituloisten verovapaus on keskeinen syy 90-luvulta lähtien räjähdysmäisesti kasvaneisiin tuloeroihin. Pienyrittäjiä tukeaksemme haluamme kuitenkin jättää listaamattomille pk-yrityksille selvän verokannustimen.

Keskeinen osa perussuomalaisten kehysehdotusta on satojen miljoonien alennus energia- ja polttoaineveroihin. Ne ovat luonteeltaan tasaveroja ja kohdistuvat näin jälleen kerran ankarimmin pienituloisiin. Perussuomalaiset muistuttavat hallitusta siitä, että toteutetut energia- ja polttoaineveronkorotukset ovat jo nyt aiheuttaneet teollisuutemme kilpailukyvylle mittavan vahingon. Alhainen energianhinta on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu tärkeäksi syyksi investoida maahan. Tuoreena esimerkkinä tästä on Facebookin päätös valita Ruotsi sijaintipaikaksi Euroopan datakeskukselle juuri sähköverokannan edullisuuden takia.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisemman verotuksen ohella olemme toistuvasti korostaneet harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Jostakin syystä hallitus ei halua puuttua tähän riittävin resurssein, vaikka useiden arvioiden mukaan merkittävämpi panostus johtaisi kehyskauden lopulla satojen miljoonien lisätuloihin valtiolle.

Myös poliisille hallitus esittää alimitoitettuja resursseja. Hallitus on lisäämässä kehyskaudella poliisille vain 10-30 miljoonaa euroa, vaikka tuoreen raportin mukaan pelkästään poliisin nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatisi vähintään 40 miljoonan euron lisäpanostuksen. Hallituksen esitys tarkoittaa poliisille irtisanomisia ja palvelutason heikkenemistä nykyisestä. Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään yhteiskunnan perusturvallisuudesta.

Hallituksen kehyskaudelle suunnittelemat leikkaukset maa- ja metsätalouteen taas vaarantavat kotimaisen ruuantuotannon kannattavuuden ja maamme huoltovarmuuden. Perussuomalaiset vaativat, että sukupolvenvaihdoksiin taataan riittävät resurssit, jotta kotimainen maa- ja metsätalous säilyisi elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Samalla turvattaisiin myös metsäteollisuutemme raaka-ainesaatavuus.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat erittäin huolissaan koulutusta koskevista leikkauspäätöksistä. Hallitusohjelmassa luvataan opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, mutta lisäleikkaukset tuovat tullessaan toiminnan supistamista ja laadun heikkenemistä niin peruskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen kuin yliopistoille. Perussuomalaiset muistuttavatkin, että väärästä paikasta ei kannata säästää. (Antti Lindtman: Mistä sitten?) Tällä menolla maailman parasta peruskoulutusta ei kohta enää ole. Nämä lyhytnäköiset säästöpäätökset murentavat myös tulevaa talouskasvua, sillä Suomen kilpailuvaltti perustuu pitkälti korkeasti koulutettuun ja osaavaan työvoimaan.

Kehyspäätöksen hyvät kohdat on kopioitu lähes suoraan perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista. (Naurua - Välihuutoja) Perussuomalaisten esittämä Wahlroos-vero on muunnettu suurituloisille solidaarisemmaksi solidaarisuusveroksi. Myös t&k-verotuki, poistojen korottaminen sekä lisäpanostukset nuorisotyöttömyyden torjuntaan ovat lähes suoraan varjobudjetistamme. Olemme tyytyväisiä siitä, että olemme oppositiosta käsin pystyneet saamaan linjojamme läpi jopa paremmin kuin tietyt hallituspuolueet. (Välihuutoja) Tietysti ihmetyttää, miten nopeasti hallituspuolueiden takki on näissä asioissa kääntynyt. Vielä joulukuun budjettiäänestyksessä hallituspuolueet yksimielisesti tyrmäsivät käytännössä samat ehdotukset vastuuttomina, mutta nyt ne ovatkin hallituksen ehdottamina vastuullista politiikkaa. (Timo Soini: Tämmöistä se on! - Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee valiokuntakäsittelyn aikana esittämään tarkemmin oman paremman ja oikeudenmukaisemman vaihtoehdon valtiontalouden sopeuttamiseksi.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja aikarajoitushan oli edelleenkin 7 minuuttia.

Ennen vaaleja vasemmistopuolueet vastustivat näitä tasaverojen korottamisia, mutta nyt ne kuitenkin linjasivat kaikkein vähäosaisimmat talouskriisiin maksumiehiksi. Tämä on pöyristyttävää äänestäjien huijaamista ja aivan uskomatonta, että sitten sitä ei edes myönnetä tässä salissa.

Mutta sitten kysyisin sellaista asiaa, että kun huomasin, että ahvenanmaalaiset on vapautettu kokonaan tästä Yle-maksusta, niin mihin se perustuu. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Eikö pitäisi tasapuolisesti kohdella kaikkia Suomen kansalaisia? Kysyisin, mikä on ministerin näkemys, miksi näin on toimittu.

Mutta pari semmoista positiivista asiaa haluaisin ottaa esille tässä keskustelussa, ja toinen on ennen kaikkea yksin asuvat henkilöt. Eli meillä Suomessa on liki 1,2 miljoonaa taloutta, jotka tulevat reilusti voittamaan tässä uudistuksessa, kun he jatkossa maksavat vain 140 euroa tätä Yle-veroa. Heille se on selvästi parannus nykytilanteeseen. Sitten ottaisin vielä toisen asian, mikä on keskeistä, että me pääsemme kokonaisesta ammattikunnasta eroon, elikkä tv-lupatarkastajien virat loppuvat. Sitten siitä iloitsevat kaikki ne, jotka ovat olleet niin sanottuja vapaamatkustajia, monet sen takia, että heillä ei ole ollut rahaa maksaa tätä kohtuuttoman korkeata tv-lupamaksua.