Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä tarkasti, niin EVM:ään on pystytetty, sisäänrakennettu askelmerkit ja perustat eurobondeille, jotka tulevat merkitsemään sitä, että suomalaiset veronmaksajat sponsoroivat etelän helmaa. Euro ei toimi. On täysin mahdotonta, että Saksa, Espanja ja Kreikka ovat samassa valuutassa. Toivoisin, että tämän koko idean suuri isä, kokoomus, menisi myös tuonne ministeriaitioon perustelemaan tätä vastuunkantoa. Tämä ei ole vastuunkantoa, tämä on vastuiden kantoa.

Mikähän porukka se tämmöisessä taivaassa asuu, että myönnetään oikeudellinen koskemattomuus suoritettujen virkatehtävien osalta sekä verovapaus? Kun vielä arkistot ja paperit ovat loukkaamattomia, henkilöstöllä salassapitovelvollisuus, voi EVM:n henkilöstö temmeltää verovapaita palkkioita nauttien veronmaksajien miljardeilla erittäin vapaasti ja ilman oikeustoimia. Onko todella näin? Pisteet siitä teille, valtiovarainministeri Urpilainen. Te puolustatte siellä hallituksen linjaa. Mielestäni se linja on väärä. Minä odottaisin pääministeripuolueen ministereitä tuonne.

Sitten Euroopan matematiikka on hauskaa. Suomessa 1+1 on 2, mutta Euroopan unionissa ERVV ja EVM: 1+1 on 1. Uskomatonta!

Demokratia on järjestelmä, jossa kansa valitsee edustajansa, ja nyt vallanpitäjien retoriikka Suomessa ja muualla on sitä, että kauheata, Kreikassa on vaalit ja vielä Ranskassakin on vaalit ja kohta on Italiassakin vaalit, pääsevät vaaleilla valitsemaan edustajansa, kun nyt on istutettu teknokraattinukkehallitus sekä Italiaan että Kreikkaan, vaalilla valitsematon byrokraatti. No, tämähän sopii EU:hun. Ei niitäkään ole vaaleilla valittu, komissaareja, Barosoja ja Euroopan keskuspankin johtoa, ja tällä lailla valitaan vaan teknokraatteja niin, että päät kolisevat. Hämmästyttävää perustuslakipuolue kokoomukselta, ai ai ai! Hyvänen aika sentään, kun katsotaan, vaalit on se järjestelmä, jolla kansan ääni kuuluu. Kun Irlannissa oli vaalit, niin kerrottiin ensin, mitä hallituksen piti tehdä, ja sitten sai äänestää. EU-demokratiahan on sitä, että kun oli Lissabonin sopimus, Ranska sanoi ei, Hollanti sanoi ei, Irlanti sanoi ei - mitä tehtiin? Äänestettiin uudestaan. Saanko äänestää uudestaan Suomen EU-jäsenyydestä, saanko äänestää uudestaan Suomen eurojäsenyydestä? Tämähän on mahtava järjestelmä.

Sanotaan, että tämä toimii. Kun tämä kriisi alkoi, Kreikkaan lainattiin 30 miljardia. Nyt tämä on toiminut niin hyvin, että Suomen vastuut ovat 30 miljardia. (Miapetra Kumpula-Natri: Montako euroa on mennyt?) Täytyy sanoa, että pistetään nyt kaikki maailman sektorit toimimaan näin hyvin. Vastuut ovat 30 miljardia.

Arvoisa puhemies! Euro ei toimi. Se on Brysselin rupla, se ei toimi. Miksi se ei toimi? Saksan kansantalous, Suomen kansantalous, Hollannin kansantalous on aivan erilainen kuin Espanjan kansantalous, Kreikan kansantalous, se, mitä siitä on vielä jäljellä, ja muitten kansantalous. Vaikka kuinka sotkettaisiin taikurin hatussa näitä asioita, niin ei tule toimimaan. Ainoa, millä nämä maat pystyy vapauttamaan, on niitten oma valuutta, rankka devalvaatio ja sitä tietä kasvu. Nyt me olemme Euroopan unionissa, koska kohta siitä tilanteesta yhdenkään maan talous ei kasva. Katsokaa, Japani oli kymmenkunta vuotta deflaatiossa. Ei tästä näin tule mitään. Euro on poliittinen projekti, se ei ole taloudellinen projekti, se on byrokraattien projekti, ja kansa tulee kääntämään tämän porukan vielä kyljelleen.

Jos François Hollande pitää lupauksensa ja tulee valituksi, joka saattaa olla näistä kahdesta vaihtoehdosta se pienempi paha, ainakin jos kokemukseen katsoo, niin hän on luvannut neuvotella tämän talousunionisopimuksen uudestaan. Se on muuten huono sopimus. Vaikka mitä sillä on merkitystä, jos jonnekin komission byrokraatille lähetetään Suomen budjettikirja etukäteen. Eihän hän siitä mitään tiedä, koska tämä on suurin piirtein oikein laadittu, ja hän on tottunut päästämään läpi sellaisia budjetteja, joita ei ole oikein laadittu, ja vielä sellaisia talouslukuja, jotka eivät ole olleet siellä päinkään.

Arvoisa puhemies! Sitten, kun ajattelee, että tässä sanotaan, valtioille sanotaan, että ette voi joutua lisävastuuseen. Sitten samaan aikaan EVM:n johtajalle sanotaan, että teidän on haettava rahaa, jos EVM on vaarassa. Mistä? Sijoittajalta? Aivan kuten edustaja Pekkarinen totesi, jos sieltä päältä on kaksi hakijaa, IMF ja EVM, niin kyllä varmaan kokoomus sijoittaa sitten sitä yksityistä rahaa, nimittäin ei niitä muita sijoittajia varmaan löydy. Siis kuka pistää semmoiseen pottiin, josta on kaksi päältä hakijaa? Sinänsä kaunis ja hyvä periaate.

Arvoisa puhemies! Sitten tämä Espanja. Tuliko tämä yllätyksenä? Jos työttömyys on 25 prosenttia, nuorisotyöttömyys 50 prosenttia, piilotettu asuntokupla niin sanotuissa osuuskassoissa, cajaseissa, ja sitten vielä 17 maakuntaa, joita keskusvalta ei voi kontrolloida, niin ei hyvä seuraa. Espanjaan on pumpattu valtavat määrät rahaa nimenomaan keskuspankkijärjestelmän kautta, ja odotetaan, että tämä EVM-mekanismi saadaan valmiiksi, niin siinä häkkyrässä sitten ollaan. Ei tämä, hyvät ystävät, toimi. Emme me perussuomalaiset tätä pahuuttamme puhu, vaan sen takia, että me olemme tätä mieltä.

Kertaan vielä, kun matematiikka on mukavaa, että kun normaalisti 1+1 on 2, Euroopan unionissa 1+1 on 1. Eihän tämä ole mahdollista. Sanottiin, että meillä on ensin väliaikainen vakausväline ja sitten meille tulee pysyvä vakausmekanismi. Nyt meillä on molemmat. "The more the merrier", enemmän ja mukavampaa. (Mauri Pekkarinen: Nyt meni aika hienosti!) Tästä ei tule mitään.

Sitten, mitä annetaan epäsuorasti? Suorasti annetaan nämä, ostetaan velkakirjoja. Hetkinen, onko se velkakirjojen ostaminen Euroopan keskuspankin tehtävä? Ei ole. Entäs sitten, lainataan rahaa pankeille. No, se on tehtävä. (Mauri Pekkarinen: Yhdellä prosentilla!) - Yhdellä prosentilla, onko tämä setelielvytystä, mitä elvytystä se on - ja sitten se, minkä tässä kuvailin, jonka toveri Mustajärvi, edustaja Mustajärvi vielä puki osuuspankin johtajalla hyvinkin kauniisti sanoiksi: lainataan valtiolle, valtio siirtää pankille, vaikka suomalaiselle, sieltä Suomen Pankille, sieltä Euroopan keskuspankille, ja se taas lainaa sitten sinne alkuperiin.

Kyllä minä sanon, että ikiliikkuja on keksitty. Minä en uskonut, että se keksitään Euroopan keskuspankkijärjestelmässä tai vakausmekanismissa, mutta näin se on keksitty. Ja, arvoisat kollegat, niin kauan kuin joku maksaa, niin kyllä joku tilaa. Tästä on kysymys.

Sitten edustaja Kumpula-Natri, te olette aina kysynyt, mikä on meidän vaihtoehtomme. Me esitimme sen alun perin: Kreikka velkasaneeraukseen, ei vakausvälineitä. Sieltä olisivat ne yksityisten sijoittajien tappiot realisoituneet, kun niitä ei olisi lähdetty sosialisoimaan. Mutta minä ihmettelen, että kokoomuskin on tullut sosialistiksi. Se sosialisoi muiden velat kaikkien maksettavaksi. Kyllä minä tätä hieman ihmettelen. Ja sitten, kun ajatellaan tulevaisuutta: ovatko nämä toimenpiteitä, jolla saadaan aikaan talouskasvua? Ainoa tapa tuottaa kasvua tai hyvinvointia on saada joko laadullista kasvua tai absoluuttista kasvua, tehokkuutta, muuta.

Koko Eurooppa on lamassa. Kävin tuossa Intiassa, sielläkin talouskasvu on 7 prosenttia. Monet maat kasvavat, Eurooppa harmaantuu, takaa itseään ristiin ja sotkee omat asiansa, ja sitten sanotaan, että keillä on vastuu. Aivan, hätätilan voivat tulkita henkilöt, joilla ei ole mitään tekemistä kansanvallan kanssa, vaaleilla valitsemattomat byrokraatit.

Sitten vielä lopuksi, arvoisa puhemies, tämähän on Euroopan laajuinen Kehittyvien maakuntien Suomi -kassa. Sinne pataan voi sijoittaa. Siellä on sitten kaverit, jotka jakavat sen eteenpäin. Nerokas järjestelmä, tiedä, vaikka olisi täältä kopsattu. Mutta vastuuta ei ole missään, ainakaan näillä herroilla - todennäköisesti herroilla - jotka nauttivat syytesuojaa, nauttivat verovapautta. Täällä puhuttiin vappupuheissa ääni väristen, palttoo liehuen ahneutta ja itsekkyyttä vastaan. Siellä ei kyllä pienipalkkaisia EVM-virkamiehiä ole missään. He eivät ole vastuussa missään, ei ole läpinäkyvyyttä. Tässä odottelen sitä päivää, kun se vakuussopimus, joka salaiseksi on julistettu, vielä avataan, mutta sanonpa tässä käsitykseni, mikä siellä on: negative pledge clause. Siitä Googleen ja katsomaan, mitä se merkitsee. Ei ole häävi tämä sopimus.

Valiokunta kävi avointa ja kriittistä keskustelua EU:n ulkopolitiikan tilasta. Lopputuloksena on keskustelujen jälkeen yksimielinen mietintö erittäin ajankohtaisesta ja Suomelle tärkeästä asiasta. On tärkeää, että valiokunta saavutti tämän mietinnön yksimielisesti niin, että kaikkien mukana olleiden ryhmien näkökohdat tulivat huomioiduiksi. Haluamme korostaa, että ulkopolitiikassa Suomen yhteisten intressien saavuttamisen on oltava keskeinen tavoite. Suomella voi olla vain yksi ulkopolitiikka. Tässä yhteydessä kiitän valiokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja joustavuudesta.

Arvoisa puhemies! Meneillään olevan talous- ja eurokriisin aikana unionin toiminnan legitimiteetti eli hyväksyttävyys on perustellusti kyseenalaistettu. Valiokunta toteaa, että kriittinen keskustelu EU:n tuomasta lisäarvosta on ollut tarpeellista ja se on selkeyttänyt kansalaisten mielipiteitä unionista. Yhteisenä nimittäjänä voidaan todeta olevan se, että EU:n on nyt kyettävä osoittamaan kansalaisilleen, että se voi tuottaa lisäarvoa. Talouskriisin vaikutus jäsenvaltioiden yhteiskunnalliseen vakauteen on valiokunnan mielestä otettava vakavasti, koska se vesittää EU:n keskeisen tavoitteen: vakauden luomisen Eurooppaan keskinäisriippuvuutta vahvistamalla.

Valiokunta käsitteli EU:n suhteellisen aseman heikkenemistä globaalitasolla. Mainitsen tässä muutamia huomioita. Talouden ja politiikan välinen vuorovaikutus korostuu nykyisessä uhka- ja sodankäyntiympäristössä sekä kilpailtaessa vähenevistä luonnonvaroista. Yhdysvaltojen huomio siintyy ja kiintyy yhä enemmän Aasian ja Kiinan kasvavaan taloudelliseen ja poliittiseen vaikutusvaltaan sekä sotilaalliseen varustautumiseen ja siihen liittyviin jännitteisiin erityisesti Tyynenmeren alueella. Euroopan unionin niin sanotut strategiset kumppanuudet ovat globaalin voimatasapainon muutoksissa yhä keskeisempiä. Valiokunta katsoo, että unioni ei ole riittävissä määrin kyennyt analysoimaan kunkin strategisen kumppanin erityispiirteitä. Erityisesti tässä on huomattava Venäjä, Yhdysvallat, Kiina ja siltä pohjalta kartoitettava yhteisiä poliittisia ja taloudellisia intressejä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoo, että EU:n talouskriisi on heikentänyt unionin poliittista merkitystä ja vaikutusvaltaa. Tietyt laajentumiseen ja euroon liittyvät aikaisemmat päätökset eivät ole helpottaneet kriiseistä selviämistä. EU:n ulkosuhteita leimaa yhteisen tavoitteen puute. Toiminta on ollut pitkälti reagoivaa ja ollut etenkin viime aikoina yksittäisten jäsenmaiden johdettavissa. Talouskasvun vahvistaminen on keskeistä myös ulkoisen vaikutusvallan palauttamiseksi.

Unioni etenee yhä selvemmin kohti eriytyvää integraatiota. Iso-Britannia säilyy vahvana vaikuttajana, mutta sen politiikkaa leimaa yhä selvemmin syvenevän integraation vastustaminen. Saksa, mutta myös Ranska, on vahvistanut asemiaan, ja niiden välinen yhteistyö antaa suunnan yhä suorasukaisemmin unionin keskeisissä politiikkalinjauksissa. (Hälinää)

Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja, tässä välissä pyydän salia hiljentymään. On käynnissä mietinnön esittely. Palaverit on tarkoitettu pidettäväksi salin ulkopuolella.

Puhuja: Arvoisa puhemies! Valiokunta on huolissaan, että EU:ssa ollaan siirtymässä sääntöpohjaisuudesta valtapohjaisuuteen. Ratkaisevaa on jäsenmaiden valmius sitoutua yhtenäisempään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Valiokunta katsoo, että demokratian ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen korostamisen tulee olla jatkossakin keskeinen osa EU:n ulkoista toimintaa. Valiokunta muistuttaa, että vaikeuksien lisäksi ja niiden rinnalla on myös saavutuksia. Esimerkiksi laaja-alainen Afrikan sarvi -strategia on yksi sellainen.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan esittämistä toimintalinjauksista todettakoon seuraavaa: Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu, kun Yhdysvaltojen kiinnostus ja panostus Nato-yhteistyöhön ja Eurooppaan heikkenee seuraavien 5-10 vuoden aikana ja EU ei arvioiden mukaan käytännössä kykene näin lyhyellä aikavälillä luomaan uskottavaa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Valiokunta korostaa, että Suomen tulee omassa turvallisuuspolitiikassaan ottaa tämä kehityssuunta huomioon ja sisällyttää sitä koskevat arviot ja suunnitelmat seuraavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon.

Valiokunta kiirehtii EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Valiokunta katsoo, että Euroopan on otettava yhä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Yhteistyöpaineita lisäävät puolustusbudjettien pieneneminen ja Yhdysvaltojen kiinnostuksen siirtyminen Aasiaan ja ilmeinen halu siirtää alueellista turvallisuusvastuuta Eurooppaan. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee arvioida rakenteellisen yhteistyön lisäarvoa ja osallistumistarvetta muuttuvassa turvallisuusympäristössä, koska myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa eritahtinen kehitys on todennäköistä. Valiokunta kiirehtii mietinnössään myös EU:n ihmisoikeus- ja pakotepolitiikan kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutamia valiokunnan Suomen kansallisten intressien turvaamiseen liittyviä kantoja. Valiokunta katsoo, että Suomen keskeinen tavoite on kansallisten ulkopoliittisten intressien toteutuminen joko kahdenvälisesti tai EU-tasolla. Suomen tulisikin arvioida eri toimintamuotojen tarkoituksenmukaisuutta Suomen etujen edistämisessä nykyisessä tilanteessa. Suomen mahdollinen YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys vuoden 2013 alusta korostaa tarvetta laatia selvitys keskeisistä linjauksista. Loppuponnessa valiokunta edellyttääkin, että valtioneuvosto antaa valiokunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä selvityksen Suomen toimintalinjasta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseksi ja Suomen kansallisten intressien turvaamiseksi eri yhteistyömuotoja hyväksi käyttäen ottaen huomioon mietinnössä esitetyt kannat.

Näistä valiokunnan yksityiskohtaisista kannoista todettakoon vielä muutama esimerkki. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella tulevaisuudessa turvallisuuspolitiikassa korostuvat yhä enemmän geopoliittiset tavoitteet ja valtioiden yhteiset alueelliset intressit esimerkiksi Arktisella alueella tai Itämerellä eikä niinkään se, mihin järjestöön kukin maa kuuluu. Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyön lisäarvo korostuu, ja sitä tulisi hyödyntää johdonmukaisemmin ulkopolitiikassa. Valiokunta katsoo, että tulevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa suunnittelussa tulisi pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti.

Itämeren alueen kehittäminen ja Arktinen alue vaativat nimenomaan alueiden valtioiden yhteistä toimintaa. Kahdenvälisissä suhteissa Suomella on esimerkiksi Venäjän suhteen taloudellisia intressejä, joita tulisi edistää aktiivisesti samanmielisten maiden kanssa, mikäli EU ei pysty yhteiseen toimintaan. Valiokunta muistuttaa niin ikään, että kansalliset resurssit tulisi suunnata keskeisiin asiakysymyksiin. Hallituksen ja tasavallan presidentin tiivis yhteistyö EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan koordinaatiossa ja kahdenvälisen ulkopolitiikan hoidossa luo mahdollisuuksia vaikuttavuuden lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää mietinnön lopussa huomiota nykyiseen lausumien käsittelytapaan kertomuksessa. Valiokunta ei pidä menettelyä tehokkaana hallituksen toiminnan seurannassa. Valiokunta katsoo, että hallituksen kertomuksiin liittyvää lausumaprosessia tulisi uudistaa sekä sisällön että menettelytapojen osalta, jotta se vastaisi perustuslain hengen mukaisesti parlamentaariselle valvonnalle asetettuja vaatimuksia.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen mahdollistetaan lyhyt debatti.

Ministeriöt ovat päällikkövirastoja, ja onhan se nyt ihme, jos ei vastaava ministeri ole vastuussa siitä, miten puolustusvoimauudistus on mennyt. Mikä oli se järki ja keillä se oli vai eikö sitä ollut, kun normaali menettelytapa parlamentaarisesta selontekoryhmästä, aivan kuten edustaja Kanerva totesi - missä vaiheessa ja kenen toimesta? - muuttui kontaktiryhmäksi. Kuitenkin tässä on lakkautettu puolenkymmentä varuskuntaa, saatu oikeuskanslerin rapsut, ministerin luottamus on mitattu. Ei tämä nyt kaikki mennyt niin kuin Strömsössä eikä yleensä missään öössä, koska tämä tilanne ei ole tällä hetkellä hyvä.

Valtava vahinko on tapahtunut ilman kunnon valmistelua, ilman että on saatu tehtyä parlamentaariselta pohjalta tutkintaa, ja nyt vedotaan, ihan hyvä että vedotaan, sen otan vakavasti, että sitten kun tämä iso vahinko on tehty, niin ruvetaan vuosien päästä tekemään paremmin. Ei, hyvät ystävät, kollegat, ei maata tällä lailla voi puolustuspoliittisesti johtaa. Ilmaisen kuitenkin kiitokseni kollegoille siitä, että tämä mietintö on saanut hyvän vastaanoton, ja vielä kerran kiitän kollegoita valiokunnassa, että saatiin tämä johdateltua siihen.

Siitä lähden kyllä, että Suomella voi olla vain yksi ulkopolitiikka, koska se on Suomen kansan etu.

Kuten äsken kuulimme, kestävän kehityksen aikaansaaminen vaatii niin pienten kuin suurtenkin maiden sitoutumista, ideointi-, innovaatiokykyä ja globaalia vastuuta. Ulkoasiainvaliokunta on huolestunut Rio+20:n valmistelujen etenemisestä. Valiokunta peräänkuuluttaa poliittista tahtoa ja asennemuutosta, jotta saadaan aikaan tuloksia. Pelkät puheet eivät riitä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa oikeudenmukaisen ja tuloksellisen ratkaisun puolesta. Valiokunta korostaa, että tulosten aikaansaaminen Rio+20-konferenssissa edellyttää, että köyhyyden ja kestävän kehityksen välinen keskinäisriippuvuus otetaan huomioon.

Arvoisa puhemies! Väestön ja kulutuksen kasvu ovat lisänneet luonnonvarojen kulutusta ja ympäristöongelmia johtaen maailmanlaajuiseen kilpailuun luonnonvaroista. Tämä näkyy tällä hetkellä etenkin Afrikassa. Samaan aikaan uusien resurssien löytäminen vaikeutuu ja tuotanto kallistuu. Kilpailu luonnonvaroista ja nousevien maiden taloudellinen asema muuttavat myös geopoliittisia valtasuhteita ja voimasuhteita. Jotkin tärkeät mineraalit riittävät kymmenestä vuodesta muutamaan kymmeneen vuotta. Valiokunta huomauttaa, että liikakulutus ja ekosysteemin vaarantuminen voivat tuoda voimakkaita rajoituksia elintärkeiden luonnonvarojen käytölle. Harvinaisten mineraalien, joita käytetään monien strategisten tuotteiden valmistukseen, osalta on jo nyt toimeenpantu vientirajoituksia.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan luonnonvarojen käyttö ei ole kestävää eikä tehokasta. Parempaan luonnonvarapolitiikkaan on mahdollista päästä kestävän talouden keinoin. Valiokunta korostaa, että ympäristöhaittojen hallinta ja resurssitehokkuuden lisääminen tarjoavat myös mahdollisuuden parantaa kansantalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Kestävää kehitystä tulee kuitenkin edistää kokonaisvaltaisesti niin, että myös luonnonsuojelu on osa tätä kokonaisuutta. Luonnonvarojen käyttö ja hyödyntäminen eivät saa vaarantaa luonnon monimuotoisuutta, biodiversiteettiä. (Naurua) (Pertti Salolainen: Hyvin puhuttu!)

Kansainvälisesti tarkasteltuna esimerkiksi aurinkoenergia, jossa Suomella on huippuosaamista, on nopeasti kasvava sijoituskohde. Ulkoasiainvaliokunta viittaa sekä ympäristö- että talousvaliokunnan kantoihin ja korostaa, että vihreä talous on nähtävä mahdollisuutena ja uutena kilpailukykyä parantavana tekijänä. Suomella on runsaat luonnonvarat sekä vahvaa ympäristöosaamista, korkean teknologian vientipotentiaalia myös kehitysmaihin ja hyvät edellytykset kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijäksi. Bisnes tuo myös työtä. Edelläkävijän asema edellyttää kuitenkin myös omien kulutus- ja tuotantotapojen muutosta. Tässä hyvä rohkaisu on, että arjen valinnoilla voi vaikuttaa ja suuret muutokset ovat mahdollisia.

Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa naisten aseman parantamista ja koulutusta keskeisenä osana kestävän kehityksen toteuttamista. Naisten syrjäytyminen koulutuksesta, työstä ja taloudellisesta ja poliittisesta päätöksenteosta merkitsee globaalisti valtavaa resurssien hukkaamista. Kestävästä energiantuotannosta valiokunta toteaa, että yksi tie eteenpäin olisi poistaa haitallisia tukia ja uudistaa toimintamuotoja. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n selvitysten mukaan vuonna 2010 fossiilisia polttoaineita tuettiin yli 400 miljardilla dollarilla eli moninkertaisesti uusiutuviin nähden.

Valiokunta käsitteli ruokaturvahaasteita laajasti. Mikäli ruokaturvaan liittyviin haasteisiin saataisiin Rio+20-konferenssissa yhteisesti sovittu maailmanlaajuinen toimintaohjelma, se helpottaisi muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Ruokaturvaa ja kestävää maataloutta on ehdotettu yhdeksi vuoden 2015 jälkeen mahdollisesti käyttöön otettavaksi kestävän kehityksen tavoitteeksi. Ulkoasiainvaliokunta katsoo maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin, että Suomen tulisi toimia aktiivisesti niin, että ruokaturva ja puhdas ja kestävä maatalous saataisiin yhdeksi kestävän kehityksen tavoitteeksi.

Ottaen huomioon tietotaidon ja teknologiakehityksen ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna, että Suomen kansalliseksi kärkihankkeeksi on Rion konferenssin valmisteluissa otettu uusien mittareiden kehittäminen kestävälle kehitykselle. Valiokunta muistuttaa, että kansainvälisissä neuvotteluissa arktisten alueiden kysymykset jäävät usein vähälle huomiolle. Suomen tulee pyrkiä siihen, että arktisen luonnon erityinen haavoittuvuus on otettava huomioon globaalitasolla osana kestävää kehitystä.