Ben Zyskowicz

75/2013

26.06.2013
Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa ja ehkä varsinkin siitä käydyssä julkiskeskustelussa on ollut paljon aika masentavia piirteitä. Edustaja Oinosen äsken käyttämä puheenvuoro edustaa tätä tyylisuuntaa.

Julkinen keskustelu on hyvin paljon arvostellut tehtyä tutkimusta, jota siis ei ole vielä olemassakaan. Tämä tiedoksi kaikille niille julkiseen keskusteluun osallistujille, jotka ovat sen lytänneet. Toinen julkisessa keskustelussa erittäin paljon esiintynyt kritiikin kohde on ollut se, että tämä tilattiin professori Himaselta ja hänen tutkijaryhmältään kilpailuttamatta.

Minun mielestäni tämä arvostelu - siis puhun nyt julkisesta keskustelusta, tätä arvostelua ei niinkään ole tässä muistutuskirjelmässä - on perustunut lähinnä väärinkäsitykseen. Jos tässä haluttiin saada maailman parhaimpiin kuuluvilta asiantuntijoilta, kuten Manuel Castellsilta, ajatuksia, jotka liittyvät Suomen tulevaisuuden menestystekijöihin, ja jos nämä asiantuntijat olivat professori Himasen verkostossa, niin oli aivan luonnollista, että se tilattiin silloin sieltä. Siis on väärinkäsitys minun mielestäni tässä yhteydessä puhua kilpailuttamisesta. Itse näen niin, että jos haluttiin näiden ihmisten ajatuksia Suomen tulevaisuudesta hyödyntää, niin silloin tutkimus todellakin tilattiin sieltä. Olen joskus julkisuudessakin rinnastanut tätä siihen, että jos halutaan Karita Mattila laulamaan, niin silloin tilataan Karita Mattila laulamaan, vaikka joku, esimerkiksi Sibelius-Akatemian opiskelija, laulaisi aivan samat aariat paljon halvemmalla. (Naurua)

74/2013

19.06.2013
Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Helsingin Sanomat tiistaina 26. maaliskuuta kertoi seuraavaa: "Yiannos Mylonas on raivoissaan. Kyproslainen lakimies istuu pramean hotellin aulassa Limassolissa ja selaa päivän uutisia. Hän sijoitti rahojaan hiljattain Kyproksen toiseksi suurimman pankin Laikin velkasitoumuksiin, joista tarjottiin Mylonasin mukaan houkuttelevaa seitsemän prosentin korkoa. Nyt sijoitukset ovat mennyttä, myös useilta asiakkailta, hän sanoo. Syy on pitkälti Euroopan vaurauden ja pohjoisten maiden, Mylonas tulkitsee. 'Hallitukset Saksassa, Hollannissa ja Suomessa ovat hylänneet meidät. Eurooppa välittää vain omista intresseistään.'"

Herra puhemies! Jos muutkin kyproslaiset kuin Yiannos Mylonas ovat ymmärtäneet eurooppalaisen solidaarisuuden siten, että he omissa sijoituksissaan ottavat riskiä, ja jos asiat menevät hyvin, he saavat hienot tuotot itselleen, jos asiat menevät huonosti, niin muut eurooppalaiset veronmaksajat, kuten esimerkiksi suomalaiset veronmaksajat, sitten korvaavat sitten heidän tappionsa, niin pitää sanoa, että Yiannos Mylonas ja nämä muutkin ovat silloin ymmärtäneet asiat väärin. Tämä väärinymmärrys on valitettavan yleistä Kyproksella, Kreikassa ja monissa muissa velkakriisin kourissa olevissa maissa. Minulla on nimittäin myös tässä Iltasanomien lehtileike 23. päivä maaliskuuta, jossa hyvin isolla on kuva mielenosoittajien kyltistä, jossa kyltissä lukee: "Missä on solidaarisuus?"

Sellainen solidaarisuus, jossa nämä vaikeuksiin joutuneet maat ovat eläneet yli varojensa, kuluttaneet enemmän kuin tienaavat, antaneet pankkisektorinsa paisua yli äyräiden, ovat rikkoneet yhteisiä sopimuksia, sellainen solidaarisuus, että tämän jälkeen olisi meidän muiden maiden, jotka olemme hoitaneet asiamme, emme välttämättä hyvin, mutta kuitenkin paremmin, velvollisuus solidaarisuuden nimissä heitä auttaa ja tukea, se on mielestäni väärin ymmärrettyä solidaarisuutta.

Me olemme osallistuneet tukipaketteihin, mutta emme mielestäni solidaarisuutta, vaan sen vuoksi, että pyrimme estämään tämän velkakriisin hallitsemattoman leviämisen, joka iskisi vielä nykyistä rajummin myös Suomen talouteen, työllisyyteen, suomalaisten toimeentuloon. Siis tämän vuoksi olemme osallistuneet, emme sen vuoksi, että Yiannos Mylonas ja muut riskisijoituksia tehneet pystyttäisiin meidän veronmaksajien rahoilla tai vastuilla pelastamaan.

Minun mielestäni on aivan selvää, että tästä velkakriisistä ei päästä eroon ainakaan sillä, että näissä kriisimaissa tai kriisin partaalla olevissa maissa koetaan, että eurooppalainen solidaarisuus tarkoittaa sitä, että he jatkavat ylivelkaantumista, he jatkavat nykyistä menoaan, joka on aiheuttanut nämä ongelmat, ja sitten pohjoisemman Euroopan maat tai paremmin asiansa hoitaneet Euroopan maat solidaarisuuden nimissä tulevat heidän avukseen.

Euroopan velkakriisin ratkaiseminen edellyttää minun mielestäni sitä, että nämä vaikeuksissa olevat maat tekevät itse paljon nykyistä enemmän oman tilanteensa kohentamiseksi, ja kun sanon paljon nykyistä enemmän, en niinkään tarkoita suoranaisia säästöjä ja veronkorotuksia talouden tasapainottamiseksi, vaan tarkoitan sellaisia muutoksia heidän talousjärjestelmässään ja työmarkkinajärjestelmässään, jotka muutokset parantavat näiden maiden kilpailukykyä. Tarkoitan myös sellaisia muutoksia heidän verotuksessaan, että verotus on oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa, mikä vahvistaa näiden maiden kansalaisten veromoraalia. Tarkoitan myös sitä, että säädetyt verot kerätään tehokkaasti. Ei ole paljon iloa ja apua siitä, että Kreikassa tai muissa näissä maissa säädetään lisää veroja, jos näitä veroja ei kuitenkaan makseta.

Luulen, että meidän suomalaisten kannattaisi todellakin harkita sitä, että lähettäisimme Markku Hirvosen, entisen harmaan talouden torjujan, joka nykyään toimii tämän sektorin verokonsulttina - siis ei konsultoi niin kuin muut verokonsultit, miten voitaisiin välttää verotusta, vaan ymmärtääkseni konsultoi sitä, miten voitaisiin tehostaa verotusta, veron perintää ja harmaan talouden vastaista toimintaa - mielestäni olisi tarkoituksenmukaista, että pyrkisimme todellakin lähettämään Markku Hirvosen esimerkiksi Kreikkaan auttamaan heitä oman verojärjestelmänsä ja veron perintäjärjestelmänsä tehostamisessa.

Kaiken kaikkiaan näen, että tulevaisuus tältä osin ei voi olla sellainen tulonsiirtounioni, jossa jatkuvasti osa euromaista elää yli varojen ja muut euromaat ovat sitten heidän tilannettaan paikkaamassa. Kyllä tulevaisuus edellyttää sitä, kuten hallituksen selonteossakin, että eri maat eurossa, EU:ssa noudattavat sovittuja sopimuksia, pitävät kiinni sovituista pelisäännöistä, ja tältä pohjalta toimien eurolla ja Euroopan unionilla on vahvempi ja parempi tulevaisuus.

Sanon suoraan, että jos tähän ei kyetä, jos ei kyetä siihen, että ne maat, jotka nyt Euroopan velkakriisin kurimuksessa pahiten ovat, vahvistavat omaa kilpailukykyään, omaa talouttaan, oman taloutensa tasapainoa, vaan tämä nykyinen vaikea tilanne jatkuu ja jatkuu, niin silloin koko euron tulevaisuus on kyseenalainen.

Herra puhemies! Minun mielestäni näille kaikille, näiden maiden kansalaisille ja näiden maiden päättäjille, pitäisi pyrkiä tekemään selväksi, että solidaarisuus on väärin ymmärretty, jos ajatellaan, että he voisivat jatkuvasti elää yli varojen ja täältä jatkuvasti tulisi siihen sitten tukea. Vaaditaan todellakin, kuten sanoin, näiden maiden oman talouden kuntoonsaattamista. Vain se voi muodostaa vahvan pohjan ja hyvän pohjan euron hyvälle tulevaisuudelle.

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa puhemies! Haluan vielä selventää näkemystäni sanomalla, että solidaarisuus sinänsä on kaunis ja hyvä asia, solidaarisuus ihmisten kesken, solidaarisuus valtioidenkin kesken. Jos ajatellaan, että esimerkiksi Turkki uudelleen hyökkäisi Kyprokselle, niin totta kai me muut Euroopan unionissa olisimme solidaarisia, antaisimme vähintään taloudellista, poliittista, moraalista, humanitääristä tukea Kyprokselle. Se olisi solidaarisuutta. Samoin jos ajatellaan, että jokin luonnonmullistus kohtaa Euroopan unionin maata tai maailmassa jotain maata, niin me olemme solidaarisia, annamme esimerkiksi humanitääristä ja taloudellista tukea.

Mutta sellainen solidaarisuus, että osa euromaista elää yli varonjensa, rikkoo solmittuja sopimuksia, syö enemmän kuin tienaa, aiheuttaa itselleen suuret taloudelliset ongelmat, antaa pankkisektoriensa paisua yli äyräiden, antaa pankkiensa ahneuksissaan jakaa liian löperösti lainoja ja että tämän jälkeen, kun ne joutuvat vaikeuksiin, se sitten edellyttäisi meiltä - niiltä euromailta, jotka ovat hoitaneet asiansa niin kuin sanoin, ei välttämättä hyvin mutta paremmin - näiden maiden auttamista ja tukea jonkinlaisen solidaarisuuden merkeissä, on väärin ymmärrettyä solidaarisuutta.

Minusta on käsittämätöntä, että Kreikassa, Kyproksella ja muualla osoitetaan mieltä esimerkiksi Saksaa ja liittokansleri Merkeliä vastaan ja syytetään häntä näistä ongelmista, joihin näiden maiden omat päättäjät, omat poliitikot, oma talouselämä ovat nämä maat ajaneet. En ottanut kantaa siihen, mitkä ovat oikeita ratkaisuja tässä velkakriisin kurimuksessa. Halusin vain torjua tämän virheellisen solidaarisuusajattelun.

71/2013

14.06.2013
Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kyse on hallituksen päättäväisistä toimista harmaan talouden kitkemiseksi, ainakin sen vähentämiseksi. On tärkeätä yleisesti ottaen harmaan talouden torjunnassa, että erilaiset huijariyrittäjät saadaan kiipeliin. He jättämällä veronsa maksamatta huijaavat käytännössä muilta veronmaksajilta varoja, koska muut veronmaksajat käytännössä joutuvat maksamaan ne verot, jotka he jättävät maksamatta. Sen lisäksi nämä huijariliikemiehet tekevät hyvin vaikeaksi muiden yrittäjien, rehellisten yrittäjien, toiminnan, koska totta kai ne, jotka eivät huolehdi velvoitteistaan, veroistaan, työnantajamaksuistaan, vakuutusmaksuistaan, pystyvät tämän johdosta tarjoamaan palvelujaan ja tuotteitaan halvemmalla kuin yrittäjät, siis rehelliset yrittäjät, jotka huolehtivat velvoitteistaan.

Kun harmaan talouden vastaisissa toimintaiskuissa, harmaan talouden vastaisen toiminnan tehostamisessa on onnistuttu paljastamaan kuittikauppaa eli sitä, että esimerkiksi rakennusalalla toimivat huijariliikemiehet ostavat kuitteja niitä tehtailevilta rosvoilta ja näillä kuiteilla peittävät sitten yrityksestä maksettuja esimerkiksi pimeitä palkkoja - ne ovat ymmärtääkseni kuittikaupalla peiteltyjen kulujen suurin kuluerä - niin näitä pimeitä palkkoja saavat siis sellaiset työntekijät, jotka tekevät työtä mutta eivät maksa palkoistaan veroa. Näin nämä verovapaasti työskentelevät pimeän, harmaan talouden työntekijät huijaavat verottajaa ja samalla langettavat käytännössä veronsa muiden maksettavaksi, koska kun he jättävät veronsa maksamatta, niin käytännössä heidänkin puolestaan sitten muut lainkuuliaiset kansalaiset, jotka saavat palkkaa normaalisti, veronalaisesti, maksavat veronsa.

Mutta samalla nämä pimeästi työskentelevät esimerkiksi rakennusalan "työttömät" käyttävät väärin sosiaaliturvaa. He saavat siis pimeätä palkkaa, eli he saavat ansiotuloa. Siitä huolimatta he ilmoittavat sosiaaliviranomaisille esimerkiksi työttömyyden osalta, että he ovat muka työttömiä työnhakijoita, ja saavat siis perusteettomasti joko kassastaan tai sitten Kansaneläkelaitokselta työttömyysturvaa. Sen lisäksi, kun he jättävät nämä pimeät palkkansa ilmoittamatta, he saavat yleensä myös asumistukea, koska työttömyysturva on tietysti sen verran pieni, että sen päälle tulee asumistukea, ja jotkut heistä vielä saavat sen päälle toimeentulotukea. Kyse on siis sosiaaliturvan väärinkäyttämisestä veronkierron lisäksi.

Ihan viime päivinä me olemme saattaneet lukea, että kun poliisi on käynyt Helvetin enkeleiden kimppuun, niin sieltä on löytynyt näitä rikollisia, jotka tietysti saavat asumistukea, totta kai väärin perustein. Samoin on käynyt ilmi, kun Kansaneläkelaitos - en muista, oliko Jyväskylän toimisto tai mikä - vähän kävi läpi näitä heidän työttömyysturvaa saavia edunsaajiaan, että niistä luvattoman moni oli samanaikaisesti pimeissä töissä eli sai sosiaaliturvaa väärin perustein.

Herra puhemies! Jo, olisiko siitä nyt, 10 tai 20 vuotta sitten - aika menee niin nopeasti - esitin, että meillä tutkittaisiin sosiaaliturvan väärinkäytön laajuus tässä maassa. On olemassa erilaisia tutkimusmetodeja, jolla piilorikollisuutta voidaan tutkia. Esitin sitä silloin ja sain aika paljon kimppuuni kaikenlaista arvostelua siitä, että syyllistän kaikkia sosiaaliturvan saajia ja niin edelleen. No, tästä ei tietystikään ollut kyse. En syyllistä ihmisiä, jotka oikein ja hyvin perustein saavat sosiaaliturvaa, mutta niitä, jotka tekevät pimeätä työtä ja samaan aikaan nostavat työttömyysturvaa tai jotka muuten huijaavat sosiaaliturvaviranomaisia saadakseen perusteettomasti sosiaaliturvaa, sopiikin syyllistää.

Puhemies! Toistan esitykseni: tässä maassa pitäisi tutkia, miten laajaa on sosiaaliturvan väärinkäyttö. Siihen on olemassa erilaisia piilorikollisuuden tutkinnassa tuttuja tutkimusmetodeja. Kun tämä asia pyrittäisiin tutkimaan, meillä olisi paremmat edellytykset mitoittaa oikealla tavalla ne toimet, joilla myös tätä rikollisuuden muotoa pyritään torjumaan.