Muutaman vuoden takainen erittäin traaginen Sellon ampumistapaus havahdutti meidät huomaamaan, että nämä käännytysperusteet ovat käytännössä aika tiukoilla eli kynnys, milloin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen todellakin Suomesta karkotetaan, on aika korkea. Tässä Sellon tapauksessahan kävi ilmi, että näihin surmiin syyllistynyt kosovolainen henkilö oli aikaisemmin Suomessa syyllistynyt useisiin pienempiin rikoksiin eikä häntä kuitenkaan oltu Suomesta karkotettu. Tuolloin käyty keskustelu näyttää vaikuttaneen - perustan käsitykseni julkisuudessa olleisiin tietoihin - siten, että poliisi entistä useammassa tilanteessa esittää Maahanmuuttovirastolle rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamista. Olisikin mielenkiintoista tietää, ja jos sisäministeri Räsänen, joka on paikalla, pystyy siihen vastaamaan, niin olisi hyvä kuulla, onko tuon Sellon tapauksen jälkeen tämä herkkyys karkottaa rikokseen Suomessa syyllistynyt ulkomaalainen lisääntynyt.

Tässähän on sellainen menettely, että poliisi todellakin virkavastuullaan esittää ja Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen ja tästä päätöksestä voidaan vielä valittaa riippumattomaan tuomioistuimeen eli hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen voidaan vielä, mikä minun mielestäni on aivan turhaa ja tarpeetonta, valittaa erikseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. On ihan selvää, että jokainen ulkomaalainen, joka Suomesta päätetään karkottaa, tietysti käy tämän valitustien loppuun saakka, voi tehdä sen tietysti suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja heidän maksamiensa avustajien avustuksella. Eli kysymys kuuluu, onko tämä karkottamiskynnys laskenut käytännössä, siis oikeuskäytännössä ja Maahanmuuttoviraston käytännössä, sen jälkeen kun Sellon tapaus osoitti, että se on käytännössä noussut aika korkealle ja kun silloisessa keskustelussa muistan, että muun muassa silloinen sisäministeri Holmlund kiinnitti tähän asiaan huomiota.

Tässä, kuten on käynyt ilmi, on kyseessä kokonaisharkinta, jossa rikoksen lisäksi otetaan tietysti huomioon siteet Suomeen ja nämä perhenäkökohdat, mutta toisaalta pitää kyllä sanoa, että tällaisen henkilön, joka haluaa Suomessa perheensä kanssa jatkossakin asua, ehkä olisi hyvä miettiä perhesiteitään ennen kuin hän näihin rikoksiin ryhtyy.

Toinen kysymys, mihin kiinnitän huomiota, on Vietnam. Meillähän on tunnettu tapaus, jossa paatunut rikoksentekijä, vietnamilainen rikoksentekijä, syyllistyi Suomessa moniin rikoksiin, huumausainerikoksiin ja aserikoksiin ja muihin, ja hänethän päätettiin karkottaa Suomesta, mutta Vietnampa ilmoitti, että se ei ota tätä henkilöä vastaan, jonka jälkeen hän jäi Suomeen sillä seurauksella, että seuraavaksi hän ammuskeli tuolla helsinkiläisessä yökerhossa keskellä ihmisjoukkoa sillä seurauksella, että muistaakseni kaksi ihmistä siinä loukkaantui.

Nyt on kysyttävä, ovatko Euroopan unionin ja Vietnamin neuvottelut siitä, että Vietnam ottaisi unionin alueelta karkotettavat omat kansalaisensa vastaan, vireillä ja ovatko ne neuvottelut edenneet. Toiseksi on kysyttävä, että jos nämä neuvottelut eivät ole vireillä tai eivät ainakaan näytä edistyvän, niin ovatko Suomen ponnistukset saada aikaan Vietnamin kanssa käytännössä jonkinlainen kahdenkeskinen järjestely, ovatko nämä pyrkimykset edenneet. Nimittäin tiedän, että pääministeri Katainen otti asian puheeksi tavatessaan Vietnamin pääministerin, ja tiedän myös, että...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (koputtaa): Palataan vähän lähemmäksi Kosovoa.

Puhuja: Arvoisa herra puhemies! Kyse on siis Suomen ja toisen maan välisestä, kahdenvälisestä sopimuksesta asianomaisen maan kansalaisen vastaanottamisesta takaisin omaan kotimaahansa, kun hän Suomesta joutuu karkotetuksi. Tämän vuoksi ajattelin, että tämä liittyisi tähän asiaan, mutta yritän viedä puheenvuoroni päätökseen hyvin pian eli totean vain, että toivon, että Vietnamin kanssa edetään joko unionin tasolla tai Suomen kanssa kahdenkeskisesti, koska onhan se nyt suorastaan röyhkeätä, että maa, joka on saanut Suomelta satoja miljoonia kehitysapua ja saa vieläkin Suomelta kehitysapua, eli Vietnam, kehtaa olla ottamatta vastaan Vietnamin omia kansalaisia, jotka Suomi sinne karkottaisi sen takia, että ovat Suomessa syyllistyneet rikoksiin.

Kävisikö näin? Sitä me emme todellakaan tiedä. Me emme tiedä, olisiko käynyt näin, että jos Kypros olisi päästetty vararikkoon, olisiko siitä seurannut tällainen ketjureaktio. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei olisi!) Olin itse hyvin varauksellinen Kyproksen tukemiseen, arvelin, että näin ei välttämättä kävisi. Emme tiedä. Näillä ehdoilla olen kuitenkin tukipaketin valmis hyväksymään.

Voin lukea Helsingin Sanomista, miten juristi - häpeä sanoa - Yiannos Mylonas on raivoissaan, koska hän ostanut 7 prosentilla Kyproksen pankin velkakirjoja, ja hän on raivoissaan, kun nyt saksalaiset ja suomalaiset veronmaksajat eivät olekaan hänen voittojaan takaamassa. Tässä paketissa tapahtuu juuri se, että omistajat ja sijoittajat, jotka ovat riskibisnestä tehneet, joutuvat myös vastuuta kantamaan. Ja tämä on oikein, ja eduskunnan käsittelyjärjestyskin on tärkeä, mutta tämä on minun mielestäni suurin ero niihin viime vaalikauden paketteihin.

Sen sijaan kysymykseen siitä, onko perustuslakivaliokunta niin hallituksen talutusnuorassa, ettei se uskalla tehdä itsenäisiä ratkaisuja perustuslakikysymyksissä, uskallan kyllä yleiseltä kannalta ja yleisellä tasolla vastata. Kyllä perustuslakivaliokunta on tämänkin vaalikauden aikana ja useina aiempinakin vaalikausina osoittanut itsenäisyytensä esimerkiksi toteamalla lukuisia hallituksen esityksiä joiltakin osin perustuslain vastaisiksi, minun mielestäni usein jopa liiankin herkin perustein.

Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten puhujalistaan.

Käytännössä kuitenkin on aikamoista hurskastelua väittää, etteikö jaettaessa näitä avustuksia puolueetta lähellä oleville tai niihin kuuluville järjestöille toiminnan laajuuden ja laadun ohella siihen tavalla tai toisella vaikuttaisi myös puolueen valtakunnallinen kannatus ja sen toiminnan valtakunnallinen laajuus. Eli meillä on käytännössä tällä hetkellä tämmöinen sekamalli näiden nuorisojärjestöjen kohdalla, jossa näyttää siltä, että toiminnallisuuden ohella myös nämä parlamentaariset voimasuhteet vaikuttavat, ja kyllä tässä olisi selkiyttämisen tarvetta.

Mitä keskustaan tulee, niin kritiikki ei ole kovin johdonmukaista. Tähän saakka moitittiin, että ei tule valmista hallituksessa. Nyt kun on esitys saatu, niin sitä halutaan lykätä. Tähän saakka on moitittu, muun muassa nyt, että tulee pakkoliitoksia, ja toisaalta edustaja Tölli sanoi, että tämä uudistus tyssää eli raiteet loppuvat, kun ei päästä eteenpäin.

Puhemies! Haluan kuitenkin antaa keskustalle tunnustusta. Vaikka tämä teidän maakuntamallinne on äärimmäisen keskittävä, niin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos sote-yhtymiin mennään, niin ei tämä maakuntataso välttämättä huono taso ole.

Mutta hallitus teki ennen kaikkea päätöksiä työllisyyden edistämiseksi. Yhteisöveron alennus: sillä tuetaan investointeja ja työpaikkoja. Lisäpanostukset nuorisotakuuseen ja oppisopimuskoulutukseen: niillä tuetaan nuorten työllistymistä. Osinkoverouudistus: sillä tuetaan työllisyyttä kasvuyrityksiin. Kotitalousvähennyksen korottaminen: sillä edistetään kotona tapahtuvaa työtä. Pienempien työtulojen verotuksen keventäminen: sillä edistetään pienipalkkaisen työn edullisuutta tai kannustettavuutta. Ja esimerkiksi rikkidirektiivin kompensoiminen: sillä pyritään turvaamaan vientiteollisuuden työpaikat. Tämä oli kaiken a ja o, työ.