Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 (HE 59/2011 vp).

Lisäksi eduskunta on 22 päivänä marraskuuta 2011 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 119/2011 vp) ja 29 päivänä marraskuuta 2011 hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen toisesta täydentämisestä (HE 128/2011 vp).

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa niistä yhteisen mietinnön.

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat 9.11.2011 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

Lisäksi valiokunta on käsitellyt esitysten ­yhteydessä seuraavan 24.11.2011 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyn talousarvioaloitteen

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan ­lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtio­varainvaliokuntaan.

Vuoden 2012 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

Ensi vuotta koskevaa talousarvioesitystä käsitellään tilanteessa, jossa taloudellista ympäristöä leimaa erittäin suuri epävarmuus. Euroopan velkakriisin jatkuessa talouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti, ja luottamus talouden vakauteen on vähentynyt. Koko unionialuetta koskevat kasvuennusteet ovat syksyn aikana huonontuneet, ja ensi vuodelle on ennustettu vain 0,5 prosentin kasvua. Käytännössä talouden kasvu on jo pysähtynyt ja vaarana on, että euroalue ajautuu ensi vuonna taantumaan ja pankkikriisiin.

Talouskehitys on ollut heikkoa myös Euroopan ulkopuolella. Yhdysvalloilla on erittäin suuri valtionvelka, ja maan työttömyysluvut ovat pysyneet korkeina. Myös monien muiden kehittyneiden maiden velkaongelmat ovat pahentuneet ja valtionvelat kasvaneet, mikä osaltaan hidastaa kasvua ja rajoittaa valtioiden taloudellista liikkumavaraa.

Suomen kansantalous kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2010. Hyvän alkuvuoden kasvun ansiosta myös kuluvan vuoden kokonaistuotannon on ennustettu kasvavan kaikkiaan 3,5 prosenttia. Suomen vienti on laskenut kuitenkin syksyn ­aikana voimakkaasti, ja kasvu on yhä selvemmin kotimaisen kysynnän varassa. Ensi vuoden talouskasvuksi on näin arvioitu talousarvioesityksessä 1,8 prosenttia, mutta taloustilanteen heikentyessä kasvun pelätään jäävän ennakoitua vaisummaksi, pysähtyvän kokonaan tai jopa kääntyvän laskuun.

Vaikka Suomen talouden perustekijät ovat useisiin muihin maihin verrattuna hyvät, on julkinen talous tällä hetkellä poikkeuksellisten suurten haasteiden edessä. Eurokriisin luoman epävarmuuden vuoksi on varauduttava työttömyyden kasvuun, kotimaisen kysynnän vähenemiseen ja sosiaaliturvamenojen lisääntymiseen. Samalla väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu rasittaa julkista taloutta yhä enemmän. Huolestuttavaa on myös se, että kauppatase on kääntymässä alijäämäiseksi ensimmäisen kerran 20 vuoteen.

Suomen kannalta on aivan keskeistä, että luottamus euromaiden julkisiin talouksiin saataisiin palautettua, mikä antaisi mahdollisuuden talouksien ja kansainvälisen kysynnän elpymiseen. Voimakkaasti viennistä riippuvaisena maana tämä heijastuisi suoraan myös Suomen kansantalouteen. On niin ikään tärkeää, että luottolama saadaan torjuttua ja että pankkisektorin toimintakyky säilyy EU-alueella.

Talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelman ja kehyspäätöksen linjauksia, joiden painopiste­alueita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden ­vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen keskeisin talouspoliittinen tavoite on turvata julkisen talouden kestävyys. Tavoitteena on kääntää valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhde selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Hallitusohjelman mukaisesti valtiontalouden rahoitusasemaa parannetaan sopeutustoimilla, jotka jakautuvat puoliksi menoja vähentävien sekä tuloja lisäävien toimenpiteiden kesken. Sopeutustoimet toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti etupainotteisesti, jolloin menoleikkauksista ajoittuu ensi vuodelle 1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia niin ikään 1,1 mrd. euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy myös menolisäyksiä noin 410 milj. euroa sekä veronkevennyksiä 900 milj. euroa.

Hallitusohjelmaan ja kehyspäätökseen sisältyvillä toimenpiteillä kohennetaan valtiontalouden rahoitusasemaa 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä vuositasolla. Valtiontalouden arvioidaan kuitenkin pysyvän alijäämäisenä koko kehyskauden, sillä sopeutustoimista huolimatta alijäämän arvioidaan alenevan ensi vuoden 3,5 prosentista vain hieman (2,8 prosenttiin) vuoteen 2015 mennessä.

Kuten valiokunta on kehysselontekoa koskevassa mietinnössään (VaVM 15/2011 vp — VNS 1/2011 vp) todennut, finanssipolitiikan kiristäminen on välttämättömänä valtiontalouden rahoitusaseman parantamiseksi. Säästöjen ja veronkorotusten etupainotteisuus lisää talouspolitiikan uskottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Menolisäysten etupainotteisuus parantaa puolestaan pienituloisimpien toimeentuloa.

Sopeutustoimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, mikäli nykynäkymien mukainen hidas talouskasvu toteutuu. Valiokunta pitää tässä tilanteessa perusteltuna, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jos valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion­talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan menojen ja verojen lisäsopeutuksen tarvetta tarkastellaan ensimmäisen kerran ensi keväänä laadittaessa seuraavaa (vuo­sien 2013—2016) valtion menojen kehyspäätöstä.

Valiokunta katsoo, että aiemmin mainittujen hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden tulee olla myös mahdollisten lisätoimenpiteiden lähtökohtana. Valiokunta korostaa myös veropohjan tiiviyden sekä harmaan talouden torjunnan merkitystä osana talouden kokonaisuuden tasapainottamista.

Valiokunta painottaa finanssipoliittisten toimien ohella myös rakenteellisten uudistusten tarvetta. Näistä keskeisin on hallituksen käynnistämä koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

Valiokunta on käsitellyt kuntauudistusta jäljempänä pääluokkien 28 ja 33 kohdalla, mutta korostaa myös tässä yhteydessä uudistuksen välttämättömyyttä, sillä kunnat eivät tule selviytymään tulevista velvoitteistaan ilman palvelurakenteen merkittävää uudistamista. Uudistuksen onnistuminen riippuukin keskeisesti siitä, millä tavalla etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta kyetään uudistamaan. Tavoitteena tulee olla laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen. Valiokunta korostaa, että hyvinvointipalveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyys­ongelman ratkaisemisessa.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste vaalikauden aikana 72 prosenttiin ja laskea työttömyysaste 5 prosenttiin. Tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia ja talouskasvun heikentyessä niiden saavuttaminen on osoittautumassa vielä ennakoitua vaikeammaksi.

Valiokunta pitääkin tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena ansiotuloverotukseen ja ns. raamisopimukseen liittyviä veroratkaisuja, joilla tuetaan kotitalouksien ostovoimaa ja työllisyyttä. Ne ovat myös omiaan vähentämään syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

Valiokunta korostaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti myös yrittäjyyden edistämistä, elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä panostuksia yrityksiin, joista voi kehittyä kasvavia kansainvälisiä yrityksiä ja joissa luodaan uutta osaamista. Viennin edistämisessä on otettava erityisesti huomioon uusiin innovaatioihin perustuvat nopeaan globalisoitumiseen kykenevät yritykset. Myös palvelualojen työllisyyttä ja tuottavuutta on kehitettävä.

Valiokunta pitää lisäksi hallitusohjelman tavoin tärkeänä edellytysten luomista ekologisesti kestävälle kasvulle ja uusille työpaikoille panostamalla erityisesti ilmasto- ja ympäristöteknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja soveltamiseen. Näin parannetaan myös Suomen mahdollisuuksia hyötyä edessä olevista energia- ja ilmastohaasteista ja kehittyä vähäpäästöisten ratkaisujen kärkimaaksi.

Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 89 mrd. euroa, joka on noin 44,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjetin alijäämä on 7,4 mrd. euroa, joka katetaan lainanotolla. Valtionvelan määrä on kansainvälisesti vertaillen vielä melko alhainen, mutta sen määrä on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2008 valtionvelkaa oli vielä alle 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, sen arvioidaan nousevan vuonna 2015 jo 48,1 prosenttiin bkt:sta.

Valtionvelan korkojen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,1 mrd. euroa, mutta velan lisääntyessä myös korkomenot ovat kasvamassa. Suomi on toistaiseksi kuulunut niiden kuuden euromaan joukkoon, jotka ovat saaneet valtionlainaa muita pienemmällä korolla. Euroalueen talousongelmien vuoksi luottoluokituslaitos on kuitenkin nostanut tarkkailuun myös Suomen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen luottoluokituksen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi säilyttää valtion luottoluokituksen nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla.

Valtiovarainvaliokunnan ehdottamat maltilliset määrärahalisäykset (40,4 milj. euroa) kohdistuvat kasvua ja työllisyyttä parantaviin toimiin kuten mm. tiestön kehittämiseen sekä yritystoiminnan edistämiseen. Toinen tärkeä painopiste liittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin: valiokunta lisää mm. päihdeäitien hoidon järjestämiseen, lastentarhanopettajakoulutukseen sekä lapsiystävällisen oikeudenkäynnin laajentamiseen tarvittavia resursseja. Kolmas painopistealue koskee ympäristönäkökohtia, joita edistetään mm. lisäämällä joukkoliikenteen tukea ja Itämeren suojelua.

Talousarvion loppusumma on näiden lisäysten jälkeen 52 517 497 000 euroa.

Hallituksen esityksen mukaan tutkimusrahoitukseen kohdistuu eri määrärahojen kautta supistuksia. Suomen Akatemian myöntämisvaltuus vähenee noin 32 milj. euroa ja yliopistoindeksi puolitetaan sekä Tekesin myöntämisvaltuutta vähennetään nykyisestä. Suomen Akatemian myöntämisvaltuus vaikuttaa suoraan yliopistojen tutkimustyöhön, koska yli 80 prosenttia sen myöntämästä tutkimusrahoituksesta myönnetään yliopistoissa työskenteleville tutkijoille. Myös yliopistosairaaloiden ns. evo-rahoitus vähenee.

Valiokunta pitää tärkeänä, että julkinen sektori sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä osaamispohjan vahvistamiseen. On siksi välttämätöntä, että tulevissa talousarvioissa tutkimusrahoituksesta ja yliopistojen valtionrahoituksesta huolehditaan kokonaisuutena niin, etteivät mahdollisuudet korkeatasoiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tai yliopistokoulutukseen heikenny.

Valiokunta viittaa erityisesti hallitusohjelman sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston kirjauksiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Niistä muodostuu kokonaisuus, joka vastaa talouden ja muiden muutostekijöiden tuomiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Näitä ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteellisen ja toiminnallisen kehittämisen jatkaminen, kansallisen infrastruktuuripolitiikan luominen ja vakiinnuttaminen sekä tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistuksen käynnistäminen ja henkisten voimavarojen vahvistaminen, erityisesti tutkijanurajärjestelmän kehittäminen.

Valiokunta korostaa viennin tärkeyttä talousarvion tavoitteiden toteutumisessa. Jos EU-maat taantuvat, tällöin muut alueet kuten Venäjä tulevat entistä tärkeämmiksi viennin ja yhteistyön kohteiksi. Valiokunta viittaa jäljempänä luvun 32.20 kohdalla esitettyyn ja korostaa myös tässä yhteydessä niitä mahdollisuuksia, joita Venäjä ja erityisesti sen luoteisosa tarjoavat suomalaisille yrityksille.

Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailuasemaa tulee siksi vahvistaa Luoteis-Venäjällä sekä edistää toimia, jotka tukevat vientiä, investointeja ja kansainvälistymistä. Valiokunta katsoo, että vastikään toimintansa aloittaneen Venäjä-ministerityöryhmän on otettava keskeiseksi tavoitteeksi suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen arktisilla alueilla toteutettavissa hankkeissa.

Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee antaa eduskunnalle Venäjä-selonteko, jossa selvitetään edellä mainittujen näkökohtien ohella mm. maitten väliseen kauppaan ja muuhun yhteistoimintaan liittyvät kysymykset.

Merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan myös terveyttä edistävillä toimilla. Tärkeitä ovat etenkin terveellinen ravitsemus ja liikunta. Ne ovat myös keskeisiä keinoja, kun halutaan kaventaa eri sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja.

Valiokunta tukee hallitusohjelman tavoitetta edistää koko elämänkaaren mittaista liikun­nallista elämäntapaa. On siksi tärkeää ottaa huo­mioon tavoite liikunnan lisäämisestä kaikkien hallinnonalojen toiminnassa ja edistää elinikäisen liikunnan mahdollisuuksia. Liikunnan edellytyksiä voidaan parantaa olennaisesti myös yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen ja liikennepolitiikan ratkaisuilla.

Momentille esitetään 200 064 000 euron määrärahaa, joka on 1 902 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan, kuten muidenkin hallinnonalojen, tulevaisuutta leimaa taloudellinen epävarmuus. Määrärahoihin esitetyt leikkaukset ovat johtaneet erityiseen säästö­ohjelmaan ja monien tarpeellisten toimenpiteiden osalta joudutaan turvautumaan ns. siirtyvään erään edellisiltä vuosilta.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoista yli puolet on edustustoverkon nettomenoja ja edustustojen kiinteät menot ovat puolestaan yli 70 prosenttia niiden kaikista menoista. Edustustoverkko kattaa 96 toimipistettä, joiden kustannuspaineita lisää kansainvälisen toiminta­ympäristön muutos mm. kansalaispalveluiden kasvu, lisääntyneet turvallisuusriskit ja tieto­liikenteen ajanmukaistaminen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan menojen hillitsemiseksi vuonna 2012 on tarkoitus sulkea ainakin Suomen suurlähetystö Filippiineillä Manilassa ja Pakistanissa Islamabadissa. Kaiken kaikkiaan tehty kehyspäätös edellyttää ministeriön mukaan jopa 15 edustuston sulkemista vuosina 2012—2015.

Valiokunta pitää edustustojen sulkemisia merkittävinä poliittisina päätöksinä, jotka voivat aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja Suomen ulkosuhteiden hoidolle ja Suomen talouden kasvuedellytysten edistämiselle. Mahdolliset sulkemispäätökset on tehtävä harkiten ottaen huomioon Suomen talous- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Saavutettavia säästöjä on lisäksi tarkasteltava Suomen kokonaisedun ja toisaalta niistä aiheutuvien peruuttamat­tomien taloudellisten ja poliittisten vaikutusten valossa.

Edustustoverkon kehittämisessä on valiokunnan mielestä otettava huomioon kaikki mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen sekä kotimaisten että ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kustannustehokkuutta tulee hakea edelleen erityisesti pohjoismaisen yhteistyön kautta, vaikka yhteistyössä tähän mennessä saavutetut tulokset eivät aina ole olleetkaan kannustavia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edustustoja on sekä Tanskalla että Ruotsilla 93, Norjalla 107 ja Islannilla 26. Edustustoyhteistyötä tehdään kolmessatoista eri kohteessa. Tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa erilaisia uusia kaikkia tahoja hyödyntäviä yhteistyömuotoja saattaa olla helpompi löytää myös muun Euroopan taholta, unohtamatta myöskään Euroopan ulkosuhdehallintoa.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitusohjelman mukaisesti Suomen omia kansainvälisiä toimintoja (mm. Finpro, FinNode, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit, maahanmuuttotoiminta) keskitetään Suomi-talo konseptin pohjalta. Näin lisätään suomalaisten toimijoiden yhteistyötä selkeyttämällä työnjakoa ja luomalla edellytykset niiden verkostoitumiselle ja koordinaatiolle. Tämä osaltaan parantaa suomalaisten toimijoiden kustannustehokkuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Tarvittaessa tulee myös harkita, voidaanko edustustoa korvata muiden toimijoiden läsnäololla.

Hallitusohjelma kohdistaa suuria odotuksia ulkosuhdehallintoon erityisesti Suomen talouden kasvuedellytysten edistämisessä. Maailmantalouden kehitys ja painopistealueiden muuttuminen edellyttävät valtiolta entistä tehokkaampia otteita yritysten tukemiseksi näiden viennissä ja kansainvälistymisessä. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena vuoden 2011 loppuun mennessä laadit­tavaa Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmaa ja sen linjauksia käytännön työkaluista suomalaisyritysten ja erityisesti pk-sektorin kasvun tukemiseen.

Valiokunta toteaa, että vaikean taloudellisen tilanteen johdosta on väistämätöntä, että myös ulkoasianhallinnossa joudutaan tekemään rakenteellisia ratkaisuja säästöjen aikaan saamiseksi. Samalla on kuitenkin välttämätöntä miettiä aktiivisesti vaihtoehtoisia uusia konsepteja ja toimintatapoja, joita on arvioitava ennakkoluulottomasti yhteiskunnan kokonaisedun sekä valtion voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön sekä maksimaalisen vaikuttavuuden kannalta. Tarvittaessa koko toimintakulttuuria on tarkasteltava kriittisesti. Muutoksia tehtäessä on varmistettava, että myös maailmalla liikkuvilla Suomen kansalaisilla on helposti saatavilla ajantasainen tieto tavalla tai toisella järjestetyistä kansalaispalveluista.

Momentille esitetään 6 000 000 euron määrä­rahaa. Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyöhön esitettävä 1,5 miljoonan euron määräraha on siirretty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Lähialueyhteistyön kokonaistasoksi esitetään siten 7,5 miljoonaa euroa, joka on 8,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Kehyspäätös vähentää määrärahatasoa edelleen 3,0 miljoonaan euroon vuosille 2013—2015.

Vähenevät määrärahat on tarkoitus vuonna 2012 kohdistaa nykyisten hankkeiden loppuunsaattamiseen. Erityisesti pyritään turvaamaan hallitusohjelmassa priorisoitujen alojen (ydinturvallisuus, ympäristön tilan parantaminen ja tartuntatautien ehkäiseminen) hankerahoitus sekä korkealla tasolla sovittujen, taloudellista yhteistyötä edistävien hankkeiden loppuunsaattaminen. Lähialuevaroista rahoitettu ministeriöiden harjoittama viranomaisyhteistyö siirtyy niiden itsensä rahoitettavaksi.

Valiokunta korostaa, että tarve yhteistyöhön Venäjän kanssa ei ole poistunut, vaan päin vastoin Venäjän rooli kansainvälisissä yhteyksissä on merkittävästi kasvamassa esimerkiksi elinkeinoelämän osalta. Yhteistyömuotoja on kuitenkin syytä ajanmukaistaa. Jatkossa lähialueyhteistyötä pyritään toteuttamaan tasavertaisen kumppanuuden pohjalta ja siirtyä enenevässä määrin monenkeskiseen alueelliseen yhteistyöhön.

Tärkeimpänä rahoitusinstrumenttina kahdenvälisille hankkeille tulee olemaan toteuttavat EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat (Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi — Venäjä ENPI CBC), joita EU, Venäjä ja Suomi rahoittavat tasavertaisesti vuosittain yhteensä noin 27 miljoonalla eurolla. Suomen kansallinen rahoitus on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä pitkäjänteistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja pitää välttämättömänä, että kansallinen rahoitusosuus turvataan Suomelle tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin, kuten raja-alueyhteistyöhön ja rajainfran kehittämiseen sekä Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhön. Myös osallistumisesta pohjoisten alueneuvostojen (Barentsin euroarktinen neuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto ja Arktinen neuvosto) hankkeisiin on pidettävä huolta. Valiokunta muistuttaa, että vipuvaikutuksen avulla suhteellisen pienillä kansallisen rahoituksen summilla saadaan aikaan moninkertainen hyöty.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan osa vuonna 2011 käynnissä olevista lähialuehankkeista joudutaan keskeyttämään. Hankkeet on valiokunnan mielestä syytä saattaa hallitusti päätökseen siten, etteivät niihin jo käytetyt määrärahat valu hukkaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulisi lisäksi painottaa erityisesti suomalaisten yritysten taloudellista yhteistyötä edistävien hankkeiden loppuunsaattamista.

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan talousarvioesityksen mukaan olevan vuonna 2012 yhteensä 1 124 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Vuoden 2012 määrärahat on jäädytetty vuoden 2011 bruttokansantulotasolle. Kokonaissummasta kohdistuu ulkoasiainministeriön pääluokkaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön yhteensä 883,68 miljoonaa euroa, joissa on kasvua vuoteen 2011 verrattuna noin 38 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyömenoihin sisältyy myös 41,6 miljoonaa euroa lyhyen aikavälin ilmastorahoitussitoumukseen luettavaa rahoitusta, johon Suomi sitoutui osana EU:ta Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa.

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön määrärahatason YK:ssa asetettuun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuteen vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosien 2013 ja 2014 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahataso on euromääräisesti sama kuin vuonna 2012. Hallituskauden puolivälissä on kuitenkin tarkoitus oh­jata päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja ­tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena on tätä kautta nostaa määrä­rahatasoa ja täyttää kansainväliset sitoumukset. YK:ssa asetetun 0,7 prosentin tavoitteen ovat ylittäneet Norja, Luxemburg, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. OECD-maiden vertailussa Suomi on kahdeksantena kehitysavun maksatuksissa.

Suomen kehitysapuun osoittamat määrärahat ovat kasvaneet lähes 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2004 verrattuna. Prosenttiosuutta bruttokansantulosta on pystytty nostamaan 0,36 prosentista 0,56 prosenttiin. Suomi noudattaa raportoinnissaan OECD/DAC-kriteerejä, joita on vuosien varrella tarkistettu mm. kriisinhallinnan osalta. ODA-kelpoiseen osuuteen voidaan sisällyttää myös osa hallintomenoista. Vuonna 2010 ulkoasiainhallinnon hallintokuluja raportoitiin 51,1 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa hallinnonalan toimintamenoista.

Kehityspolitiikka on keskeinen osa johdonmukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuus­politiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen, YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen ja kestävän kehityksen sekä demokratiakehityksen tukeminen. Uuden hallitusohjelman myötä panostusta monenkeskiseen yhteistyöhön pyritään vahvistamaan, kansalaisjärjestöjen osuutta kasvatetaan ja kehitysyhteistyövaroja voidaan lisätä laajan turvallisuuden edistämiseksi.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomi on pystynyt täyttämään kehitysyhteistyötä koskevat kansainväliset sitoumuksensa (esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa asetetun 0,51 prosentin tavoitteen vuoteen 2010 mennessä) ja vaikuttamaan osaltaan köyhyyden vähentämiseen. Köyhyys lisää maailmanlaajuisia ongelmia, kuten terrorismia, epidemioita ja hallitsemattomia muuttoliikkeitä. Näiden ongelmien syihin voidaan puuttua tuloksellisella kehitys­yhteistyöllä. Valiokunta toteaa lisäksi, että määrärahojen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteiden kasvaessa on pidettävä huolta myös riittävistä hallintoresursseista, jotta kyetään varmistamaan määrärahojen perillemeno ja avun vaikuttavuus.

Valiokunta pitää kehitysyhteistyöhön osoitettavien määrärahojen maksimaalista vaikuttavuutta tärkeimpänä lähtökohtana kehitysyhteistyökohteista päätettäessä. Näin voidaan saavuttaa myös entistä laajempaa hyväksyntää toteutettavalle kehitysyhteistyölle. Hallitusohjelman tavoitteita vaikuttavuuden parantamisesta ja kehitysavun pirstaleisuuden vähentämisestä voidaan siten pitää erittäin kannatettavina ja ne tulee huomioida myös käytännön päätöksenteossa sekä ulkoasiainministeriössä valmisteilla olevassa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa. Valiokunta pitää myönteisenä, että ulkoasiainministeriö raportoi eduskunnalle monin eri tavoin kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta ja pitää tarpeellisena myös kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta annettavaa selontekoa. Valiokunta pitää lisäksi hyvänä lähtökohtana sitä, että Suomi pyrkii kohdistamaan toimintaansa aloille, joilla Suomen vahvuuksia ja osaamista voidaan parhaiten hyödyntää tuettaessa yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia.

Momentin määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huomioon eduskunnan Kuurojen maailmanliitolle vuosina 2010 ja 2011 lisäämää 50 000 euron valtionapua.

Kuurojen maailmanliitto on Suomessa sijaitseva yleishyödyllinen kansainvälinen kattojärjestö, jolla on konsultatiivinen asema YK:ssa ja sen erityisjärjestöissä sekä Euroopan neuvostossa. Järjestöllä on jäseniä 132 maassa. Suurin osa jäsenjärjestöistä sijaitsee kuitenkin kehitysmaissa, joten jäsenmaksuilla pystytään rahoittamaan vain pieni osa toiminnasta. Kattojärjestöllä on merkittävä rooli kuurojen oikeuksien edistämisessä, jäsenjärjestöjen tukemisessa sekä viittomakielisen tiedon tarjoamisessa ja YK:n kansainvälisessä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleisopimuksen seurantaprosessissa.

Valiokunta pitää Kuurojen maailmanliiton toimintaa erittäin tarpeellisena ja lisää momentille 50 000 euroa sen toiminnan avustamiseen.

Momentille myönnetään 1 830 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen määrärahatilanne on erittäin tiukka. Eduskunta lisäsi vuoden 2010 talousarvioon 150 000 euron kertaluonteisen lisäyksen, jonka avulla selvittäneen vielä kuluvasta vuodesta. Ensi vuoden rahoitus on kuitenkin ongelmallinen, sillä valiokunnan saaman selvityksen mukaan laitoksen toimintamenot (ilman projektityöntekijöiden palkkoja) ovat 1,7 miljoonaa euroa, mutta talousarvioesityksen mukainen määräraha on 1,268 miljoonaa euroa. Laitoksen resurssit eivät siten riitä edes pysyvien virkamiesten palkkojen maksuun, vaan ne joudutaan maksamaan osittain projektirahoituksen avulla.

Hallitusohjelmassa todetaan, että valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja että oikeuspoliittisen tutkimuksen voimavaroja vahvistetaan sektoritutkimuksen rakenneuudistuksen yhteydessä.

Valiokunta kiirehtii uudistuksen toteuttamista ja korostaa, että oikeuspoliittisen tutkimuksen rahoitus on saatava sellaiselle tasolle, että se antaa mahdollisuuden tuottaa päätöksenteon tarvitsemaa ja ajantasaista tietoa rikollisuudesta, rangaistusten vaikuttavuudesta, lakien vaikutuksesta sekä oikeusturvakoneiston toiminnasta.

Momentin määrärahasta osoitetaan avustusta mm. rikosuhripäivystykselle. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 100 000 euron määrärahan ja korosti, että jatkossa on huolehdittava siitä, että rikosuhripäivystyksen rahoitus saadaan kestävälle ja vakaalle pohjalle.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ­oikeusministeriön tarkoituksena on lisätä rikos­uhripäivystyksen rahoitusta siten, että avustus nousee kuluvan vuoden 220 000 eurosta 290 000 euroon. Tämän lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen avustus ensi vuodelle on alustavien tietojen mukaan 806 000 euroa. Avustus olisi siten yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa, joka on 70 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän.

Valiokunta pitää myönteisenä, että toiminnan rahoitusta on voitu jonkin verran lisätä ja korostaa, että toiminnan on oltava alueellista kattavaa.

Kuten jäljempänä momentin 25.10.03 kohdalla on todettu, Maahanmuuttovirasto pyrkii jatkossa nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei ole kuitenkaan osoitettu lisäresursseja, jotka antaisivat mahdollisuuden lyhentää turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyaikoja. Suurista asiamääristä johtuen korkein hallinto-oikeus toimii jo nyt ratkaisukapasiteettinsa äärirajoilla.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 599 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Toimiva tuomioistuinlaitos on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeus­turvan toteuttamiselle sekä oikeusvarmuudelle ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle. Tuomioistuinlaitoksen resurssit ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet. Samaan ­aikaan oikeudellinen sääntely on lisääntynyt, asioiden määrät ovat monin paikoin kasvaneet ja niiden laatu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi. Etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuimissa on runsaasti laajoja ja vaativia oikeudenkäyntejä, jotka ovat erittäin työllistäviä ja jotka asettavat henkilöstölle entistä korkeammat osaamisvaatimukset. Tuomio­istuinlaitoksen rakenteelliset uudistukset ovat edenneet määrärahaleikkauksia hitaammin, mistä johtuen monet tuomioistuimet ovat ylikuormittuneita ja henkilöstö uupunutta.

Ensi vuonna tuomioistuimille osoitetaan noin 1,4 miljoonan euron lisäys harmaan talouden torjuntaan, mikä on eräs hallitusohjelman kärkihankkeista. Valiokunta pitää sinänsä myönteisenä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamista. Määrärahalisäys ei kuitenkaan tuo parannusta tuomioistuinten perusrahoitukseen, jossa on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saatujen selvitysten mukaan noin 2,8 miljoonan euron vajaus menoihin nähden. Tämä on johtamassa useiden kymmenien henkilötyövuosien vähentämiseen.

Kehyskauden loppuun mennessä tuomioistuimiin kohdistuvat vähennykset nousevat noin 4,5 miljoonaan euroon. Kun henkilöstökustannukset muodostavat keskimäärin 80 prosenttia hallinnonalan menoista, on selvää, että menojen vähentäminen lisää tarvetta henkilöstön supistamiseen. Vaikka toimintaa tehostettaisiin, henkilöstön voimakas väheneminen ei voi olla vaikuttamatta esimerkiksi tuomioistuimien käsittelyaikoihin ja sitä kautta oikeusturvan saatavuuteen ja sen yhdenvertaiseen toteutumiseen.

Valiokunta viittaa perustuslakivaliokunnan (PeVL 13/2011 vp) ja lakivaliokunnan (LaVL 18/2011 vp) lausuntoihin ja katsoo, että tuomioistuinten perusrahoitus on turvattava. Valiokunta korostaa kuitenkin samalla, että määrärahojen pysyvä lisääminen ei ole tämän hetken talousnäkymien valossa realistista, vaan jatkossa on selvitettävä, miten tuomioistuinten työtaakkaa voidaan oikeusturvaa vaarantamatta vähentää.

Hallitusohjelman mukaan oikeudenkäytön nopeuttamiseksi huolehditaan mm. tuomio­istuinlaitoksen kestävästä ja tasapuolisesta resursoinnista. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma aiempien toimenpidesuunnitelmien pohjalta. Valiokunta kiirehtii tämän oikeusturvaohjelman laatimista sekä tarpeellisten rakenteellisten ym. uudistusten toteuttamista.

Lainkäyttöjärjestelmän toimintakyky riippuu keskeisesti myös henkilöstön saatavuudesta, mikä voi lähivuosina osoittautua ongelmalliseksi eläköitymisen kiihtyessä. Valiokunta viittaa hallitusohjelman linjauksiin ja korostaa tarvetta tuomioistuinharjoittelupaikkojen nopeaan lisäämiseen sekä riittävän tuomarikoulutuksen järjestämiseen.

Neljässä käräjäoikeudessa on vuoden 2011 alussa aloitettu kokeilu, jossa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilusta on saatu erittäin myönteisiä tuloksia. Syyskuun alkuun mennessä oli tullut vireille 165 sovittelua, joista lopullisesti tai määräaikaisesti on sovittu lähes puolet. Asioista vain noin viidennes on palannut oikeudenkäyntiin, ja osassa tapauksista sovintoon on päästy jopa ennen sovittelun aloittamista.

Saadut tulokset viittaavat siihen, että menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää siten tuomioistuimen ja sosiaalitoimen resursseja, lyhentää käsittelyaikoja, ja mahdollistaa näin resurssien kohdentamisen varsinaisiin oikeudenkäynteihin. Myös huoltajuusriidoista sosiaalitoimelle aiheutuvat kustannukset pienenevät, koska lasten olosuhdeselvitysten tarve vähenee.

Valiokunta pitää Follo-mallin laajentamista niin inhimilliseltä kuin taloudellista kannalta perusteltuna ja lisää momentille 900 000 euroa kokeilun laajentamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että malli laajenee jo ensi vuoden aikana mahdollisimman kattavaksi ja että jatkuvuus valtakunnallisena toimintamallina turvataan.

Helsingin hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee kaikki turvapaikkavalitukset, joiden keskimääräinen käsittelyaika on pystytty pitämään noin 6 kuukaudessa. Ensi vuoden osalta tilanne on sikäli huolestuttava, että Maahanmuuttoviraston resurssit säilyvät nykytasolla, mikä merkitsee sitä, että virasto saa pitää ne lisäresurssit, jotka sille osoitettiin vuonna 2010 turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. Saadun selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston tarkoituksena on lyhentää turvapaikka-asioiden käsittelyaikaa lähes kolmannekseen nykyisestä.

Helsingin hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella, jotka käsittelevät turvapaikka-asioita koskevat valitukset, ei ole sen sijaan käytettävissään vastaavia lisäresursseja. Vaarana onkin, että valitukset ruuhkautuvat, jolloin ei saavuteta niitä säästöäjä, joita Maahanmuuttoviraston tehostuvalla toiminnalla tavoitellaan.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan turvapaikka-asioiden käsittelyaikoja on tarkoitus edelleen lyhentää, jotta turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannuksissa saadaan aikaan säästöjä. Ilman lisäresursseja turvapaikka-asioita koskevat valitukset käsitellään kuitenkin samanlaisella aikataululla kuin muutkin valitukset, sillä ne eivät ole lain mukaan kiireellisinä käsiteltäviä, kuten esimerkiksi lasten huostaanottoasiat ja mielenterveysasiat.

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn Helsingin hallinto-oikeudessa.

Markkinaoikeus on lisäresurssien ja työtapojen tehostamisen avulla pystynyt viime vuosina purkamaan ruuhkia ja lähes puolittamaan keskimääräisen käsittelyajan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan juttutilanteen arvioidaan kuluvan vuoden aikana jopa jonkin verran helpottuvan.

Markkinaoikeuden määrärahat supistuvat ensi vuonna ja henkilöstöä on siksi tarkoitus vähentää. Tämän arvioidaan johtavan taas käsittely­aikojen pitenemiseen ja asioiden ruuhkautumiseen. Samalla Markkinaoikeuden tehtäväkenttä on laajenemassa, sillä ensi vuoden alusta on tarkoitus tulla voimaan laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista, jonka mukaan Markkinaoikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevassa muutoksenhaussa. (HE 76/2011 vp — PuVM 3/2011 vp).

Talousarvioesityksessä ei ole otettu huo­mioon em. lain taloudellisia vaikutuksia Markkinaoikeuden osalta. Tämän lisäksi vireillä on myös muita sellaisia lainsäädäntöhankkeita, jotka toteutuessaan lisäävät Markkinaoikeuden tehtäviä.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.

Momentille lisätään yhteensä 1 900 000 euroa, josta osoitetaan

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 240 189 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 119/2011 vp)

Ulosoton asiakasmäärät ovat nousseet ennakoitua enemmän, mikä johtuu taloustilanteen huononemisesta ja sen aiheuttamista maksuhäiriöistä ja erityisesti vero- ja kulutusluottoasioiden määrien kasvusta. Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä (HE 119/2011 vp) momentin määrärahaa on siksi korotettu 2 miljoonalla eurolla.

Valiokunta on tyytyväinen tähän korotukseen, mutta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä edelleen seurataan. Ulosottotoimella on tärkeä tehtävä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumisessa, ja sillä on huomattavaa fiskaalista merkitystä. Toiminnan kehittämisen myötä ulosottotoimen tuottavuus on parantunut tuntuvasti: kun vuonna 2008 velkojille tilitettiin 698 miljoonaa euroa, summan arvioidaan nousevan tänä vuonna 940 miljoonaan euroon. Valtion (esimerkiksi verottajan) osuus ulosoton tilittämästä kertymästä on hieman yli 40 prosenttia. Valtiolle tilitetään lisäksi ulosottomaksuja tänä vuonna yli 60 miljoonaa euroa.

Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatilanne on erittäin kireä. Ensi vuoden menot on arvioitu 3,8 miljoonaa euroa määrärahoja suuremmiksi, mutta tältä vuodelta siirtyvien määrärahojen turvin ensi vuoden menot voidaan kattaa. Vuonna 2013 menot ovat kuitenkin jo suuremmat kuin määrärahat ja vuonna 2015 menot ovat jo 11 miljoonaa euroa määrärahoja suuremmat. Menojen kasvu aiheutuu pääosin kasvavista vuokramenoista ja palvelukeskusmaksuista.

Kehysselonteosta ilmenee, että Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa, henkilöstömäärää ja vankilukua on tarkoitus sopeuttaa kehyspäätöksen mukaisen määrärahatason edellyttämällä tavalla. Rikosseuraamuslaitoksessa onkin valmisteilla sopeuttamisohjelma, jossa tarkastellaan mm. laitoskantaa ja toimitilavuokria sekä investointiohjelmaa ja henkilöstömäärää. Sopeutussuunnitelma valmistuu vuoden 2012 alkupuolella.

Valiokunta pitää tärkeänä, että säästötar­peiden vaikutukset ja toteuttamisvaihtoehdot arvioidaan huolellisesti ja että arvioinnissa otetaan huomioon myös henkilöstön asema ja jaksaminen. Hallitusohjelman mukaisesti on niin ikään huolehdittava siitä, että rangaistusten ­alueellisesta täytäntöönpanosta huolehditaan.

Valiokunnan mielestä on myös varauduttava siihen, että vankiluku kasvaa ennakoitua enemmän, sillä esim. eräät vastikään tehdyt lainsäädäntömuutokset, kuten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten uudistus, lisäävät vankilukua. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että rangaistusten painopistettä ei välttämättä pystytä siirtämään riittävässä määrin avolaitoksiin tai vapaudessa täytäntöönpantaviin rangaistuksiin. Mikäli suunniteltuja investointejakaan ei voida toteuttaa, on vaarana, että vankeja joudutaan asuttamaan pysyvästi ns. yliasutuspaikoilla.

Valiokunta korostaa, että rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuuden parantamiseksi on myös huolehdittava rangaistusajan sisällön kehittämisestä sekä siihen tarvittavista resursseista. Hallitusohjelman mukaisesti myös vankilasta vapautuminen toteutetaan suunnitellusti siten, että kuntoutus ja muut tukitoimet jatkuvat katkeamattomasti vapautumisen jälkeen. Valiokunta korostaa, että tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien sekä muiden yhteistyöviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken.

On myös tärkeää, että hallitusohjelman ­kirjauksen mukaan käynnistetään selvitystyö vankien terveydenhuollon järjestämisen ja rahoittamisen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriölle. Valiokunta pitää perusteltuna, että vankeinhoidon terveydenhuolto organisoidaan tiiviimmin yhteiskunnan yleisen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin ja kiirehtii siksi em. selvityksen laatimista.

Valiokunta nostaa esiin vähemmistövaltuutetun toimistossa olevan kahden viran perustamis­tarpeeen. Määräaikaisesti työskennellyt tiedottaja on pystynyt olennaisesti parantamaan toimiston vaikuttavuutta lisäämällä toiminnan näkyvyyttä mm. tiedotusvälineissä. EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomessa asuvat somalitaustaiset ovat yksi eniten syrjityistä kansanryhmistä Euroopassa. Saman tutkimuksen mukaan vain harva heistä tiesi mahdollisuuksistaan kääntyä vähemmistövaltuutetun puoleen syrjintää kohdatessaan.

Toimiston sihteerin tehtäviä on viime vuosina hoitaneet vaihtuvat harjoittelijat. Saapuvien kanteluiden kirjaamista ja valtuutetun sihteerinä toimimista ei tulisi kuitenkaan antaa nykyiseen tapaan virkavastuun ulkopuolella olevien harjoittelijoiden hoidettavaksi. Tilanteen ongelmallisuuteen on kiinnittänyt huomiota sekä työntekijäosapuolta että työnantajaa edustava palkkausjärjestelmän arviointityöryhmä.

Valiokunta lisää momentille 75 000 euroa vähemmistövaltuutetun toimistossa olevan tiedottajan ja toimialasihteerin virkojen perustamiseen.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 980 000 euroa.

Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin esitetään yhteensä 1 695 000 euron määrärahaa, josta 1 415 000 euroa kohdistetaan käsiteltävälle uudelle momentille ja 280 000 euroa sisä­asiainministeriön toimintamenoihin (mom. 26.01.01). Määräraha mahdollistaa siviilikriisinhallinnan koulutuksen ja rekrytoinnin toiminnot, joilla voidaan ylläpitää noin 150 asiantuntijan osallistumistaso. Asiantuntijoiden lähettämisestä aiheutuvat kulut maksetaan ulkoasiainministeriön pääluokasta (mom. 24.10.21), johon esitetään 17 352 000 euron määrärahaa.

Siviilikriisinhallinnalla on vahva poliittis-strateginen tuki ja kasvava merkitys. Hallitusohjelma painottaa erityisesti kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhteen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että siviilikriisinhallinnan toimintaympäristö on muuttunut entistä haasteellisemmaksi, mikä heijastuu koulutukseen ja nostaa myös asiantuntijoiden varustamisen kustannuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, ettei lähetettävien asiantuntijoiden turvallisuudesta tingitä missään tilanteessa koskien sekä siviili- että sotilaallista kriisinhallintaa.

Momentille esitetään yhteensä 699 862 000 euron määrärahaa. Harmaan talouden torjuntaan kohdistetaan 5,6 miljoonan euron ja valmistu­vien poliisien työllistämiseen 5 miljoonan euron määrärahalisäykset. Hallitusohjelman mukaiset vähennykset ovat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.

Poliisitoimen määrärahataso nousee noin 3,0 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Samanaikaisesti poliisin menoissa on kuitenkin merkittävää kasvupainetta mm. palveluiden ostojen sekä vanhenevan kaluston osalta. Pelkästään toimitilojen vuokrakustannukset nousevat 4,4 miljoonalla eurolla. Myös poliisitoimen siirtyvä rahoitus pienenee merkittävästi. Vuoden 2012 talousarvioesityksen mukainen määrärahataso edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimintaan kohdistuvia säästöjä.

Vuoden 2011 lopussa poliisimiesten määrän arvioidaan olevan noin 7 700 henkilöä. Työttömien poliisien määrä oli 44 henkilöä lokakuussa 2011. Vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuu yhteensä noin 400 uutta poliisia. Valmistu­vien poliisien työllistymistä voidaan helpottaa kohdistetulla 5 miljoonan euron määräraha­lisäyksellä. Henkilöstökulujen osuus on kuitenkin 73 prosenttia toimintamenoista, joten säästöjen vaikutuksia henkilöstömäärään on lisäyksestä huolimatta vaikea välttää.

Poliisilla on meneillään lukuisia tuottavuushankkeita, esimerkiksi Vitja-hanke, joka mahdollistaa poliisin tekemään työtä yhä enemmän poliisiautoista, sähköisen asioinnin lisääminen, mikä vähentää asiakaskäyntejä yli miljoonalla ja toimitilahanke, jolla uusien toimitilojen kustannuksia pyritään vähentämään vähintään 20 prosenttia sekä toiminnan kehittämishanke, jolla haetaan mm. kevennettyjä menettelytapoja. Myös lupahallinnon sähköistä asiointia lisätään voimakkaasti ja ajanvarauksen käyttöä tehos­tetaan. Tuottavuushankkeiden tulokset näkyvät kuitenkin oleellisesti vasta vuonna 2014.

Valiokunta pitää poliisitoimen talouden tasapainottamiseksi välttämättömänä hallitusohjelman mukaisen kokonaissuunnitelman laatimista poliisin pidemmän aikavälin resursseista. Sisäasiainministeriö on jo asettanut työryhmän poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on arvioida poliisitoimen resursseihin, painopisteisiin ja resurssien jakoon, mukaan lukien poliisin paikallinen palveluverkkorakenne, liittyvät kehittämistarpeet. Valiokunta pitää tämän strategisen suunnittelutyön tekemistä ensiarvoisen tärkeänä ja korostaa myös, että koulutusmäärien täytyy olla tasapainossa pitkän tähtäimen suunnitelmien ja myönnettävien määrärahojen kanssa. Voimavaroja kohdennettaessa tulee lisäksi tarkastella kriittisesti myös poliisihallinnon organisointia ja arvioida poliisin hallintorakenneuudistuksen (PORA I ja PORA II) painopisteiden oikeellisuutta.

Valiokunta toteaa, että poliisin toimintaedellytykset on turvattava koko maassa ja pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena, että poliisien määrä vakiinnutetaan nykyiselle tasolle. Poliisipalvelut ja erityisesti kiireellisten hälytystehtävien hoitaminen tulee varmistaa myös harvaan asutuilla seuduilla. Samalla valiokunta pitää tarpeellisena tarkastella poliisille määrättyjä tehtäviä ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Esimerkiksi pitkiksi venyvät poliisikuljetukset eivät saa vähentää poliisin näkyvyyttä yleisillä paikoilla eikä mahdollisuuksia hoitaa perustehtäviin kuuluvaa yleistä järjestyksen valvontaa.

Harmaan talouden torjuntaan esitettyä 5,6 miljoonan euron lisäystä valiokunta pitää myönteisenä. Ta­lousrikostutkintaan panostamalla tehostetaan samalla taloudellisten rikoshyötyjen takaisinsaantia. Kohdistetut lisäresurssit helpottavat jonkin verran myös Keskusrikospoliisin talousrikostutkintaa. Muilta osin kuitenkin mm. vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet heikkenevät.

Liikkuvan poliisin osalta liikennevalvontaan käytettävissä oleva työpanos tulee laskemaan edellisten vuosien tasosta. Liikennevalvonta on tehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää onnettomuuskustannuksia. Lisäksi sen yhteydessä kerätään rikostorjuntaan liittyviä tietoja ja vaikutetaan kuljetusalan harmaan talouden torjuntaan.

Suojelupoliisissa säästöt kohdistuvat lähinnä terrorismin torjunnan ohjelmaan, jonka keskeisenä tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat ennakolta sekä estää niiden ja niistä ­aiheutuvien kustannusten toteutuminen. Turvallisuusviranomaisten osallistuminen maahantuloasioiden käsittelyyn Suomen ulkomaanedustustoissa on auttanut tehokkaasti puuttumaan mahdollisia terroriyhteyksiä omaavien henkilöiden maahantuloon.

Valiokunta toteaa, että poliisin määräraha­tilanne on kohdennetuista lisäyksistä huolimatta riittämätön sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen. Eduskunta on vuodesta toiseen lisännyt poliisitoimen määrärahoja, mutta tilanne näyttää silti vuosi vuodelta huonontuvan. Poliisin toiminta ja määrärahat on välttämätöntä saada tasapainoon, jotta sisäinen turvallisuus voidaan taata ja sen tavoitteista voidaan pitää kiinni.

Valiokunta lisää momentille 2 600 000 euroa, josta 600 000 euroa osoitetaan terrorismin torjunnan ohjelman jatkamiseen.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 702 462 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille esitetään 220 655 000 euron määrärahaa, joka on 3 330 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Rajavartiolaitos on saamassa päätökseen laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on kevennetty merkittävästi. Tuottavuushyöty syntyy asteittain luonnollisen poistuman kautta. ­Rajavartiolaitos on vähentänyt myös rajamiesten määrää ns. rauhallisella rajaosuudella. Riittävä suorituskyky on ylläpidetty uudistamalla valvonnan toimintamalli, joka perustuu kattavaan tilannekuvaan ja riskianalyysiin sekä valvontatekniikan hyödyntämiseen ja hyvään liikkuvuuteen. Rajavartiolaitoksella on myös käynnissä merkittävä vanhenevan ilma-alus- ja aluskaluston investointiohjelma. Investoinnit kompensoivat Rajavartiolaitoksen henkilöstön vähennyksiä ja valiokunta pitääkin Rajavartiolaitoksen toimia esimerkillisinä.

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttaa merkittävästi liikenteen huomattava kasvu itärajalla. Vuonna 2011 henkilöiden rajanylityksiä on ollut lähes 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2010. Rajavartiolaitos on joutunut vahvistamaan kaakkoisrajan rajatarkastuksia. Henkilöstöä on komennettu tilapäisesti Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta kaakkoisrajalle, jossa he työskentelevät virkamatkaperusteisesti.

Rajaliikenteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Rajavartiolaitoksen karkeiden arvioiden mukaan rajaliikenne kasvaa jopa kaksi kertaa suuremmaksi kymmenessä vuodessa. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus kasvattaisi rajaliikennettä suurella hyppäyksellä. Lisääntynyt henkilöliikenteen hallinta edellyttää myös rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittämistä.

Valiokunta toteaa, että toimintaympäristön muutos asettaa Rajavartiolaitoksen vaikeaan tilanteeseen. On selvää, ettei rajaliikenteen kasvun vaikutuksia ole mahdollista hallita ilman myönnettävää pysyvää lisämäärärahaa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että valtion talouden kehyksiä tarkastellaan tältä osin uudelleen vuosien 2013—2015 osalta. Valiokunta esittää lisäksi tässä yhteydessä huolensa tullin resurssien riittävyydestä ja korostaa tullin keskeistä roolia poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten (PTR) -yhteistyössä.

Valiokunta lisää momentille 650 000 euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 221 305 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivisten valmiuksien ylläpito. Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti, Iso-Britannia, Viro ja Saksa ylläpitävät yhdessä valmiutta tarjota YK-johtoisiin pelastuspalveluoperaatioihin asiantuntijaryhmiä tukemaan varsinaista pelastustoimintaa ja onnettomuusalueella toteutettavia humanitaarisen avun hankkeita. Suomi on ollut tarjoamassa kyseistä apua esimerkiksi Haitin maanjäristyksen, Pakistanin tulvaonnettomuuden ja Somalian nälänhätäalueiden avustustoiminnassa. Osallistujamaat vastaavat vuorollaan puheenjohtajamaana hankkeen hallinnosta ja avunpyyntöjen välittämisestä. Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa 1.1.2012.

Valiokunta toteaa, että esitetyllä määrärahalla hallitusohjelmaan kirjattu pelastustoimen kansainvälinen avustusvalmiuden ylläpitäminen on erittäin vaikeaa eikä toiminnalle asetettuja tavoitteita voida kaikilta osin täyttää.

Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään mittava rakennemuutos. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Samalla automatisoidaan salityöskentelyä siten, että hätäkeskuspäivystäjän työ helpottuu. Eduskunta on hyväksynyt valtuuden, joka koskee uuden hätäkeskustietojärjestelmän (TOTI) hankintaa vuosina 2011—2015. Rakennettava informaation välitysjärjestelmä on määritelty yhdessä poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa, jotta varmistetaan rajapintojen yhteensopivuus kunkin tahon omien tietojärjestelmien kanssa.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta hallitusohjelman mukaisesti. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa tilanteissa varmistetaan hätäkeskuspalveluiden laatu, asiantuntemuksen säilyminen ja toimintavarmuus. Samalla on huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista ja noudattava kaikilta osin hyvän työnantajan periaatteita. Myös oikeuskanslerin päätös (Dnro OKV/11/50/2008) Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta hätäkeskuspalvelujen tuottamisessa tulee huomioida toimintaa kehitettäessä.

Hätäkeskuslaitokselle vuodelle 2012 esitetty rahoitus on valiokunnan saaman selvityksen mukaan riittävä. Ylimääräisiin kustannuksiin, kuten tekniikan ja kiinteistöjen muutostöihin, on tarkoitus käyttää siirtyvää erää.

Momentin määrärahaan sisältyy kehyksen ylittävänä määräaikaisena lisäyksenä 2,7 miljoonaa euroa viraston määräaikaisen henkilöstön (noin 40 henkilötyövuotta) palkkauksen jatkamiseen turvapaikkapäätöksenteossa. Kyseisen määrä­rahan avulla päätöksenteko pystytään pitämään sujuvana (noin 4 000 turvapaikkapäätöstä/vuosi) ennakoidulla turvapaikanhakijamäärällä. Esitys on laadittu olettamalla, että sekä vuonna 2011 että 2012 saapuu noin 3 000 uutta turvapaikanhakijaa. Määrät ovat 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Tavoitteena on purkaa aiempien vuosien kasvaneista hakijamääristä aiheutunut hakemusten ruuhka. Lisäresursseja voidaan tarvittaessa kohdistaa myös ruuhkautuneiden perheenyhdistämishakemusten käsittelyyn.

Valiokunta on tyytyväinen, että lisääntyvä Venäjän henkilöliikenteen kasvu on huomioitu Maahanmuuttovirastossa ja viranomaisten välistä yhteistyötä tietoisesti lisätään sekä Suomessa maahanmuutto-, poliisi- ja rajaviranomaisten kesken että Venäjän viranomaisten kanssa. Pietariin sijoitettavan maahanmuuttoyhdyshenkilön roolia valiokunta pitää erittäin tarpeellisena.

Momentille esitetään 63 627 000 euron määrärahaa, joka on 22 761 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Määrärahan vähentäminen on perusteltua, koska hakijamäärän laskusta joh­tuen tarpeen arvioidaan pienenevän noin 17 miljoonalla eurolla. Tarkoitus on edelleen myös tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä lyhentää oleskeluaikaa vastaanottokeskuksissa ja vähentää siten vastaanoton kustannuksia.

Vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keskimäärin noin 4 000 henkilöä. On kuitenkin mahdollista, että hakijamäärät kääntyvät nousuun, jolloin määrärahatarve on ennakoitua suurempi. Vastaanottokapasiteetissa on myös oltava pieni jousto hakijamäärän äkillistä kasvua varten.

Valiokunta pitää äärimmäisen tärkeänä, että koko maahanmuuttoprosessi myös poliisin ja oikeuslaitoksen osalta toimii tehokkaasti. Nopean maasta poistamisen ja valitusprosessin kautta vähennetään suoraan vastaanoton kustannuksia. Tilanne on ollut ongelmallinen Helsingin hallinto-oikeudessa, jossa resurssit eivät ole riittäneet käsittelemään tehokkaasti turvapaikkapäätöksistä tehtyjä valituksia. Myös säilöönottokapasiteetin tulee olla oikein mitoitettu siten, ettei se hidasta turvapaikkaa hakeneiden maasta poistamista. Maasta poistaminen kuuluu poliisin tehtäviin ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että Helsingin poliisilaitoksella säilyy riittävä asiantuntemus ulkomaalaisasioihin myös mahdollisissa organisaatiomuutoksissa.

Momentin määrärahoja voidaan käyttää lisäksi kansainvälistä suojelua hakevien ja saaneiden maahantuloon ja hakemuksen ratkaisuun. Erityisesti kasvussa on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän laajentumisesta aiheutuvat menot. Järjestelmän piiriin otettujen henkilöiden määrä on tasaisesti kasvanut ja siinä on noin 70 aikuista ja viisi alaikäistä. Erityisesti alaikäisten uh­rien suojelun vuosimenot ovat suuret. Yhteensä menoja arvioidaan olevan jo 2 miljoonaa euroa vuodessa. Valiokunta toteaa, että ihmiskaupan uhrien tunnistamisen tehostumisen myötä momentin määrärahaa on tarpeen vaatiessa syytä tarkistaa.

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2 849 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 7,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Esitykseen sisältyy hallitusohjelmaan perustuvia menovähennyksiä yhteensä noin 46 miljoonaa euroa. Toimintaan vaikuttaa lisäksi noin 30 miljoonan euron kustannus- ja menopaineet.

Vuonna 2012 hallinnonalan toiminnan painopisteenä on hallitusohjelman mukaisen laajan vuosina 2011—2015 toteutettavan puolustusvoimauudistuksen valmistelu, jolla luodaan 2020-luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan kokonaisuus. Sen lähtökohtana on puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa riittävät resurssit.

Puolustusvoimauudistus perustuu pitkän tähtäimen tarpeelle, kuten ikäluokkien pienenemiseen, kohoaviin kustannuksiin sekä vanhenevaan materiaaliin. Sitä on käsitelty mm. vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi toteuttamisaikataulua nopeutetaan. Uudistuksen avulla saavutettavat kustannussäästöt vaikuttavat vasta vuonna 2016, joten kasvavien kustannusten ja menopaineiden hillitseminen edellyttää heti käynnistettäviä sopeuttamistoimenpiteitä.

Puolustusvoimien osuus hallinnonalalle esitetyistä määrärahoista on noin 2,5 miljardia euroa. Suurin osa säästöistä kohdistuu siten puolustusvoimien toimintaan. Vuonna 2012 toimintaa sopeutetaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähentämällä reserviläisten kertausharjoituksia, varusmiesten maastovuorokausia sekä lentotuntien ja alusvuorokausien määrää. Lisäksi sotavaruste- ja varuskunta-ajoneuvojen hankintoja sekä muita puolustusmateriaalihankintoja supistetaan. Sopeuttamistoimien kokonaisvaikutus on noin 50 miljoonaa euroa. Muilta osin hallinnonalan sisäiset menopaineet katetaan määrärahojen uudelleen kohdennuksilla.

Valiokunta toteaa, että puolustusvoimauudistus on välttämätöntä toteuttaa mahdollisimman nopeasti taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävän tasapainotilan saavuttamiseksi. Uudistuksen valmistelun aikanakin on tärkeä pitää kiinni Suomen puolustuskyvyn turvaamisesta ja turvallisen, tehokkaan ja motivoivan varusmiespalveluksen suorittamisen varmistamisesta kohdentamalla voimavaroja erityisesti varusmiesten koulutuksen järjestämiseen.

Maastovuorokausien, lentotuntien ja alusvuorokausien vähentäminen vaikuttaa vääjäämättä varusmiesten koulutustasoon ja vaikeuttaa varusmiespalvelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta kuitenkin reservin kertausharjoitusten vähentämisestä saaduilla säästöillä pystytään jonkin verran hillitsemään varusmiesten koulutukseen liittyvien harjoitusten määrän supistumista.

Valiokunta pitää perusteltuna, että reservin vähäiset kertausharjoitukset kohdistetaan pääasiassa avaintehtäviin sijoittuneiden henkilöiden harjoituksiin. Kertausharjoitusten vähentämiseen on valitettavasti jouduttu turvautumaan aiemminkin toiminnan sopeuttamiseksi lyhyellä aikavälillä. Reserviin kohdistuva toimi vaikuttaa haitallisesti puolustuksen perustaan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että samanaikaisesti turvataan maanpuolustusjärjestöjen toimintamah­dollisuudet maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvien kertausharjoituksien järjestämiseksi.

Säästöt kohdentuvat väistämättä edellä mainituille osa-alueille, puolustusvoimien johtamis- ja aluevalvontakyvyn sekä toimintavalmiuden ylläpidosta ei voida tinkiä. Vähennykset koskevat myös materiaalihankintoja. Osa rahoituksesta on jo tilausvaltuuksien mukaisesti sidottu sopimuksin. Valiokunta pitää tärkeänä, että vähennyskohteita harkittaessa otetaan mahdollisuuk­sien mukaan huomioon kotimaisen puolustus­teollisuuden tuotannon turvaaminen pitkän aikavälin huoltovarmuuden varmistamiseksi.

Valiokunta pitää säästöjä hallitusohjelman linjausten perusteella välttämättöminä ja korostaa samalla, että puolustusvoimauudistus on toteutettava täysimääräisesti vuoteen 2016 mennessä, jolloin myös toiminnan taso on nostettava kaikilta osin uudistettujen toimintatapojen mukaiseksi. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on oleellista, että uudistuksessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan materiaalihankintoihin, henkilöstökuluihin ja toimintaan käytetään kuhunkin noin kolmannes puolustusbudjetista. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena myös pohjoismaisen puolustusyhteistyön kautta tavoiteltavaa toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista.

Momentille esitetään 1 878 000 euron määräraa, joka on 413 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lakisääteisenä (556/2007) tehtävänä on mm. järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä tiedotusta ja valistusta. Tehtävänsä mukaisesti yhdistys toteutti yhteensä 63 000 koulutusvuorokautta vuonna 2010. Siitä kaksi kolmasosaa on reserviläisille suunnattua sotilaallisiin valmiuksiin liittyvää koulutusta ja kolmannes kaikille kansalaisille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Koulutusta koordinoi kaikissa maakunnissa yhdistyksen toimihenkilö yhteistyössä puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa.

Valiokunta korostaa, että maanpuolustusjärjestöillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitusten edellyttämiä tietoja ja taitoja. Vapaa­ehtoisharjoituksilla voidaan ainakin osittain korvata puolustusvoimien kertausharjoitusten supistamista. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on myös merkittävä rooli yhteiskunnan turval­lisuuden lisääjänä ja maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Toimintaan on vahvaa kiinnostusta, jota kannattaa hyödyntää. Hyvinkin pienellä taloudellisella panostuksella on mahdollisuuksia saada aikaan huomattavia tuloksia.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.

Momentille myönnetään 2 028 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Kuntatalouden tila on ollut suhteellisen hyvä vuonna 2010, ja se säilyy kohtalaisen hyvänä vielä kuluvana vuonna, sillä verotilitysten kertymä on ollut ennakoitua parempi. Kuntien rahoitustilannetta kuvaava vuosikate parani vuodesta 2010 vuoteen 2011 koko maan tasolla; ensi vuonna vuosikatteen arvioidaan pienenevän, mutta sen ennakoidaan kuitenkin riittävän kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Talousarvio­esityksen mukaan kuntatalouden vuosikatteen arvioidaan riittävän kattamaan poistot vielä vuonna 2013, mutta ei enää vuosina 2014—2015.

Kuntien investointien arvioidaan pysyvän ensi vuonna noin 4,4 mrd. eurossa, mikä merkitsee kuntien lainakannan kasvun jatkumista, mikä taas lisää painetta kunnallisveroprosentin nostamiseen.

Kunnallisveroaste on noussut viime vuosina jo merkittävästi, ja alustavien tietojen mukaan runsas neljännes kunnista (91 kpl) on nostamassa ensi vuoden kunnallisveroprosenttiaan. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,25, kun se oli tänä vuonna 19,16. Kuntakoon mukaan korotus on suurin 2 000—6 000 asukkaan kunnissa (0,18 prosenttiyksikköä). Niissä kunnissa, jotka korottavat tuloveroprosenttiaan, asuu lähes miljoona (noin 970 000) asukasta.

Kuntatalouden erot ovat siis varsin suuria kuntien ja kuntaryhmien välillä, ja esimerkiksi alimman ja korkeimman veroprosentin ero on ensi vuonna jo 5,5 prosenttiyksikköä.

Kuntatalouden vahvistamisen kannalta on merkittävää, että kuntien valtionosuudet lisääntyvät ensi vuonna 368 miljoonalla eurolla, jolloin valtionavut ovat yhteensä 10,5 mrd. euroa. Valtionosuuksia kasvattavat mm. indeksikorotukset, lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus sekä verotulojen menetysten kompensaatiot.

Toisaalta valtionosuuksia pienentää valtiontalouden tasapainottamiseksi tehtävä tilapäinen valtionosuuksien vähentäminen, sillä hallitus­ohjelman linjausten mukaisesti kehyskaudella 2012—2015 kuntien valtionosuuksia vähennetään vuositasolla 631 miljoonalla eurolla. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennetaan siksi ensi vuoden alusta 31,42 prosenttiin, jolloin kuntien omarahoitusosuus nousee 68,58 prosenttiin. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu on kaikissa kunnissa yhtä suuri, noin 118 euroa asukasta kohden.

Kuntien talouteen vaikuttaa myös se, että ensi vuoden alusta kiinteistövero poistetaan kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien ta­sausjärjestelmästä. Muutos on valtion ja kuntien välillä kustannusneutraali, mutta kuntatasolla muutoksen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti; suurin lisäys on 640 euroa asukasta kohti ja suurin menetys puolestaan 114 euroa asukasta kohti. Tulot vähenevät yli 50 euroa/asukas yhteensä 100 kunnassa ja vastaava tulojen lisäys kohdistuu 37 kuntaan. Kiinteistöveron tuotto on huomattava, sillä alustavan arvion mukaan vuoden 2011 kiinteistöveron tuotto kunnille on noin 1 220 miljoonaa euroa, mikä on noin 32,6 miljoonaa euroa (n. 3 %) enemmän kuin viime vuonna.

Talousarvioesityksen mukaan siihen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitus­asemaa nettomääräisesti 448 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna.

Valiokunta toteaa, että etenkin valtionosuuksien vähennys on sinänsä merkittävä; se on myös suurin yksittäinen menosäästö hallitusohjelman mukaisista menoleikkauksista, ja se kattaa noin puolet siitä kokonaismenosäästöstä (1,25 mrd. euroa), joka kehysmenoihin tehdään. Valiokunta katsoo, että kunnat ovat kuitenkin keskeinen osa julkista taloutta ja on siksi perusteltua, että ne osallistuvat nykyistä suuremmalla peruspalvelujen omarahoitusosuudella julkisen talouden tasapainottamiseen. Valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista huolimatta valtio kantaa edelleen päävastuun niistä kustannuksista, joita talouden taantuma aiheuttaa julkiselle taloudelle.

Valiokunta korostaa, että kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää kuntien ja kuntayhtymien tiukkaa menokuria, jotta toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa.

Kuntatalouden kestävyyden ja vakauden edistämiseksi hallitus on käynnistänyt laajan kuntauudistuksen. Sen tarkoituksena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja ­rahoituksesta ovat yhdellä riittävän laajalla asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla.

Valiokunta toteaa, että kuntauudistus on erittäin tärkeä ja vaativa uudistus, jonka toteuttamisessa on tarkasteltava mm. työssäkäynti- ja asioimisalueita, palveluiden järjestämisalueita sekä asumisen ja yhdyskuntarakenteen, palvelutarpeiden ja kuntatalouden kehitystä.

Päämääränä on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahvan peruskunnan on oltava taloudellisesti riittävän vahva, jotta se voi huolehtia kuntalaisten peruspalveluista ja vastata väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin. Kuntien omien verotulojen on muodostettava nykyistä merkittävämpi osa kunnan rahoituspohjasta.

Valiokunta korostaa, että uudistuksen onnistuminen riippuu keskeisesti siitä, millä tavalla etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta kyetään uudistamaan. Pelkkä kuntarakenteen muutos ei vielä tuo säästöjä, sillä tutkimusten mukaan lyhyellä aikavälillä kuntaliitoskuntien menot päinvastoin kasvavat. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on oltava kustannustehokkaat, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka voidaan järjestää kattavasti ja yhdenvertaisesti koko maassa.

Valiokunta korostaa, että hyvinvointipalveluiden tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. On siksi tärkeää, että kuntauudistus luo edellytyksiä julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle.

Uudistukselle on asetettu varsin nopea aikataulu, sillä se on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2015 mennessä. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että uudistus etenee suunnitellussa aikataulussa, sillä väestörakenteen nopea ikääntyminen edellyttää toimivaa ja kustannustehokasta palvelurakennetta tultaessa 2020-luvulle, jolloin väestön ikääntyminen alkaa merkittävästi lisätä julkisia menoja.

Rakenteiden uusimisen rinnalla valiokunta korostaa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. On uusittava toimintatapoja ja edistettävä parhaita käytäntöjä. On myös otettava käyttöön palveluinnovaatioita ja uuteen teknologiaan perustuvia toimintamalleja, jotka parantavat paitsi tuottavuutta, myös palvelujen laatua. Myös hankintoihin ja kilpailuttamiseen liittyvää osaamista on edelleen parannettava.

Valiokunta korostaa, että toimivilla tietojärjestelmillä voidaan parantaa merkittävästi tuottavuutta ja tehokkuutta. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen liittyy merkittävä potentiaali, sillä hankkeet ovat toistaiseksi edenneet hitaasti ja järjestelmien yhteentoimivuudessa on niiden pirstaleisuudesta johtuen suuria puutteita.

Tilannetta selkiyttää 1.9.2011 voimaan tullut laki julkisen hallinnon tietohallintolain ohjauksesta (634/2011), joka velvoittaa valtiovarainministeriön huolehtimaan mm. julkisen hallinnon tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista ja yhteentoimivuuudesta. Em. lain asettamien velvoitteiden mukaisesti kunkin ministeriön tehtävänä on puolestaan ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä.

Valiokunta toteaa, että kuntien on omissa kehittämishankkeissaan otettava huomioon myös kuntauudistuksen edellyttämät rakenneuudistukset ja huolehdittava siitä, että uudet investoinnit vastaavat tulevia tarpeita. Onkin välttämätöntä, että valtion johdolla määritellään ensin ne kansallisen tason ratkaisut, joiden pohjalle kuntien ratkaisut rakentuvat. On myös tärkeää, että tietojärjestelmäratkaisut sidotaan muutoinkin tiiviisti käynnissä oleviin ja käynnistyviin organisaatio- ja palvelurakennemuutoksiin. Valiokunta korostaa myös kuntien ja alueiden välisen yhteistyön merkitystä ja sillä saavutettavia kustannussäästöjä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osalta hallituksen esitys on pääosin hyvä. Yleissivistävän koulutuksen määrärahat kasvavat kuusi prosenttia ja ammatillisen koulutuksen määrärahat lähes viisi prosenttia verrattuna kuluvaan vuoteen. Määrärahalisäykset kohdistuvat hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen laadun parantamiseen, tutkimusinfrastruktuuripanostuksiin sekä nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon.

Valiokunta korosti valtiontalouden kehyksistä antamassaan mietinnössä, että Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kasvu on riippuvainen sivistyksestä, ammattitaidosta ja koulutuksesta. Koulutus on yhteiskunnan kannalta ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen, ja taloudellisesti epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää huolehtia koulutuksesta ja osaamisesta. Kireässä valtiontalouden tilanteessakin tulee huolehtia siitä, ettei koulutukseen tehdä sellaisia supistuksia tai rakenteellisia uudistuksia, jotka pitkällä aikavälillä johtavat koulutuksen laadun heikkenemiseen tai nuorten syrjäytymiseen.

Valiokunta korostaa myös, että vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta lisätään kansalaisten yleistä hyvinvointia ja mm. luovuutta sekä innovatiivisuutta. Samalla voidaan monin tavoin edistää alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Valiokunta muistuttaa, että peruskoulussa luodaan elinikäisen oppimisen perusta. Peruskoulusta pitää jokaisen lapsen saada perusedellytykset opiskelulle ja oppimiselle, ja laadukas perusopetus on tärkeää myös yhteiskuntatakuun toteutumiselle. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laatua edelleen parannetaan. Toimenpiteinä ovat mm. perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, kerhotoiminnan vakiinnuttaminen ja opiskeluhuollon vahvistaminen. Kehittämistoimiin ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa.

Valiokunta pitää tärkeänä nuorten yhteiskuntatakuuta. Siinä tarjotaan alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kun­toutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lisäpanostus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tähän tarkoitukseen vuonna 2012 on 14 milj. ­euroa. Rahoitus kohdistetaan nuorisotyölle ja vapaan sivistystyön rahoitukseen.

Suurimmat määrärahojen vähennykset kohdistuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahoihin, kun korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Valiokunta pitää uudistuksen jatkamista tärkeänä. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi tutkintotavoitteet mitoitetaan niin, että varmistetaan korkeakoulutetun työvoiman saatavuus työelämän tarpeita vastaavasti. Samalla on välttämätöntä vahvistaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Valiokunta kannattaa sitä, että ikäluokkien pienentyessä aloituspaikkoja vähennetään. Huomattava on, että koulutuksen saatavuus silti suhteellisesti paranee, koska aloituspaikkojen vähennys on selvästi pienempi kuin ikäluokkien pieneneminen.

Talousarvioesityksen mukaan taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan ja nuorisotyön määrärahat kasvavat yhteensä 1,8 %:lla. Valiokunta pitää oikeina kulttuuripolitiikalle asetettuja tavoitteita. Eri toimilla vahvistetaan kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin kohdistuu ensi vuonna yhteensä 10 milj. euron säästö, mikä vähentää museoiden valtionosuuksia noin 12 %:lla ja teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksia noin 6 %:lla. Taide- ja kulttuurilaitokset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi. Valiokunta korostaa talousarvioesityksessä esitettyä tavoitetta siitä, että kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen edellytyksiä lisätään. Sen vuoksi on tarkoitus jatkaa museoiden, orkestereiden ja teattereiden valtionosuusjärjestelmän kannustavuuden kehittämistä.

Veikkausvoittovarojen määrärahat kasvavat kaikilla sektoreilla jakosuhdelain mukaisesti. Edellisvuosien tapaan merkittävät osuudet kulttuuripolitiikan toimialoista rahoitetaan veikkausvoittovaroilla: liikunta 98,1 %, nuorisotyö 74,4 % sekä taide ja muu kulttuuri 51,9 %. Veikkausvoittovarat muodostavat siten keskeisen osan kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön määrärahoista. Lisäksi veikkausvoittovarojen osuus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta osoitettavista tieteen määrärahoista on 24,7 %.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahapelimonopolijärjestelmä säilytetään ja että veikkausvoittovarojen käyttöön liittyvä jakosuhdelaki sekä nykyinen tuloutusjärjestelmä säilytetään. Valiokunta toteaa, että pelitoimintoihin kohdistuvaa verotusta ei voi enää lisätä vaarantamatta yksinoikeusjärjestelmää. Huomattava on, että pelkästään arpajaisverolain tulevat muutokset vähentävät edunsaajille tulevaa osuutta arviolta noin 17 milj. eurolla.

Vuoden 2007 alussa tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, jolla säädettiin suojattujen teosten tekijöille ­oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle yleisistä kirjastoista. Lainauskorvauksen määrärahat ovat kuitenkin koko ajan olleet riittämättömät, jotta tekijät saisivat kohtuullisen korvauksen. Hallitus ehdottaa talousarviossa lainauskorvauksiin 3,3 milj. euroa.

Lainauskorvausjärjestelmä myös kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Sen vuoksi valiokunta kiirehtii toimenpiteitä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta eli siitä, että mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen lainauskorvausjärjestelmän piiriin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lai­nauskorvauksiin varattu määräraha asteittain korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta.

Momentille lisätään 325 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavasta lainauskorvauksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Momentille myönnetään 17 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 59/2011 vp)

2) enintään 3 625 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Momentille lisätään 100 000 euroa Svenska Finlands Folkting -nimisen järjestön valtionavustuksiin.

Momentille myönnetään 685 000 euroa.

Monet historiallisesti ja toiminnallisesti arvokkaat rakennukset vaativat korjauksia, jotka voivat olla omistajalle taloudellisesti vaikeita. Tällaisia on mm. ilman verotusoikeutta toimivilla uskonnollisilla yhdyskunnilla. Kustannuksia suurelta osin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdyskunnille aiheuttaa mm. kiinteistöverotus ja joissain tapauksissa esteettömyys- ja turvallisuusvaatimukset. Momentille lisätään 200 000 euroa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille ja niiden paikallisyhteisöille myönnettäviin rakentamisavustuksiin.

Momentille myönnetään 2 844 000 euroa.

Hallitus esittää 56 milj. euron määrärahaa val­tionosuuksiin ja -avustuksiin oppilaitosten perustamiskustannuksiin. Tästä 52 milj. euroa menee jo myönnettyjen jälkirahoitteisten hankkeiden valtionavustuksiin. Yleissivistävän koulutuksen myöntämisvaltuus perustamishankkeille vuonna 2012 on vain 5 milj. euroa. Valtionavustuksista enintään 4 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Ehdotetulla myöntövaltuudella voidaan tukea koulujen rakennushankkeita, joiden kustannusarviot ovat yhteensä n. 10 milj. euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa avustuksen myöntämistä 2—4 hankkeeseen v. 2012.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa koulujen perusparantamiseen liittyvistä ongelmista ja perusparannustarpeesta todettuun. Koulujen sisäilmaongelmat ovat pitkään olleet tiedossa. Eduskunta on lukuisissa yhteyksissä esittänyt asiasta huolensa ja lisännyt myös perusparannusten ja rakentamisen määrärahoja. Myös tarkastusvaliokunta on päättänyt tutkia rakennusten kosteus- ja homeongelmia (TRO 1/2011 vp). Tehdyn selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omistamien oppilaitosten korjausvelka on n. 3,7 miljardia euroa (Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa, Vainio & all. 2006, Kuntaliitto). Tämä osoittaa, että ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan valtion korjausavustusten tai investointitukien avulla.

Perusopetuslaki edellyttää oppilaille turvallista opiskeluympäristöä. Koulutuksen järjestäjä vastaa turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Sen vuoksi kunnissa tulisi korjaamiseen lähteä omistajan tahdosta ja ymmärryksestä. Kosteus- ja hometalkoissa tehdyssä tutkimuksessa (Paavo Kero, TTY 2011) havaittiin, että kunnilla ei ole home- ja sisäilmakorjausprosesseissa tarvittavaa osaamista. Valtion avustuksia oikein käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista saada aikaan muutos kuntien asenteessa rakennustensa home- ja sisäilmaongelmiin ja opettaa oikeat toimintamallit homevauriokorjausprosesseissa sekä lisätä rakennusten käytönaikaisten korjausten oikea-aikaisuutta. Tällä hetkellä avustusjärjestelmä ei tunne laadullisia kriteereitä eikä avustettavien kohteiden laadun toteutumista varmisteta. Valiokunnan mielestä avustusehtoja tulisi kehittää niin, että ne tukisivat osaamisen lisääntymistä ja asenteenmuutosta kunnissa. Tulisi harkita avustusmallia, joka edellyttäisi avustuksen saajalta sitoutumista laadukkaaseen toimintaan sekä rakennusten ongelmien tutkimisessa, kor­jausten suunnittelussa että korjausten toteutuksessa.

Momentille lisätään 2 000 000 euroa toteutusaikaisina myönnettäviin valtionavustuksiin ja toteutusaikaista valtuutta lisätään määrärahaa vastaavasti 3 000 000 eurolla.

Momentille myönnetään 58 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 6 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

Suomi-koulujen valtionavustus on jäänyt jälkeen mm. opetusmateriaalien ja eri maiden opettajien palkkakustannusten nousun vuoksi. Sen vuoksi momentille lisätään 150 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.

Kansanvalistusseuran ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri tarjoaa kotiperuskouluopetusta ulkomailla asuville perusopetusikäisille suomalaisille lapsille (vuodesta 1975). Kouluun ilmoittautuu vuosittain lähes 400 ulkomailla asuvaa oppilasta. Harkinnanvarainen avustus on koulutuksen ja kurssien lisääntymisen johdosta riittämätöntä, ja hallituksen esityksen mukaan se on myös pienenemässä. Tämän tärkeän ulkosuomalaisille kohdistuvan toiminnan turvaamiseksi momentille lisätään 25 000 euroa.

Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valiokunta on sivistysvaliokunnan tavoin huolestunut siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksiin kohdennetaan yhteensä 11,5 milj. euron säästö. Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat säästöt lisäävät painetta opintomaksujen nostamiseen, mikä taas vähentää joidenkin väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua opintoihin. Valiokunta korostaa sitä, että vapaan sivistystyön opintoihin osallistuminen tukee kansalaisten osaamisen kehittymistä ja työurien pidentymistä ja osaltaan yhteiskuntatakuun toteutumista samalla, kun sillä on tärkeä osa koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kesäyliopistot ovat osa avoimen korkeakouluopetuksen järjestelmää, ja ne vievät opinto-, tiedotus- ja neuvontapalvelut myös sellaisille paikkakunnille, joilla ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla ei ole omia toimipisteitä.

Valiokunta pitää vapaan sivistystyön kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta tärkeänä vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012 toimeenpanon loppuunsaattamista. Sen myötä voidaan vastata erityisesti maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien ja ikärakenteen muutoksista aiheutuviin tarpeisiin.

Momentille lisätään kaikkien opintokeskusten kehittämiseen tarkoitettuihin laatu- ja kehittämisavustuksiin 300 000 euroa. Kesäyliopistojen valtionosuuksiin lisätään 50 000 euroa ja määrärahaa vastaavasti lisätään 539 opetustuntia.

Momentille myönnetään 164 442 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 59/2011 vp)

2) enintään 6 800 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.

(3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille lisätään 175 000 euroa, josta lisäyksenä 50 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin, 43 000 euroa lisäyksenä Marttaliitto ry:n, 7 000 euroa lisäyksenä Finlands svenska Marthaförbund rf:n, 25 000 euroa lisäyksenä Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:n, 25 000 euroa lisäyksenä Sofian kannatusyhdistys ry:n ja 25 000 euroa lisäyksenä Karjalan liiton avustuksiin.

Momentille myönnetään 7 441 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Tutkimuksen osalta valiokunta viittaa edellä tämän mietinnön yleisperusteluissa todettuun.

Valiokunta pitää hyvänä, että yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun saadaan nyt pysyvä ratkaisu, kun hallitus esittää maksun täysimääräistä korvaamista yliopistoille vuodesta 2012 lähtien. Ensi vuodelle korvauksen suuruus on täydentävä hallituksen esitys (HE 119/2011 vp) huomioiden 32,544 milj. euroa.

Kuluvan vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta katsoi, että opettajankoulutuksen kokonaistilanne tulisi selvittää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt selvityksen, joka on toimitettu valtiovarainvaliokunnalle. Selvityksessä todetaan muun muassa, että yliopistot ovat jääneet selvästi jälkeen opettajankoulutustavoitteista ja esitetään lastentarhanopettajakoulutusta lisättäväksi 130 aloituspaikalla ja luokanopettajakoulutusta 100 aloituspaikalla.

Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että nyt selvitystyön valmistuttua opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa toimenpiteitä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee muun muassa kehittää opettajankoulutusta koskevaa seurantaa siten, että määrällisten ja sisällöllisten tavoitteiden toteutuminen voidaan jatkossa varmistaa. Sen vuoksi ­ministeriön tulee selvittää mahdollisuudet perustaa opettajarekisteri, jonka avulla saataisiin reaaliaikainen tieto opettajamääristä ja kelpoisuustilanteesta eri puolella maata ja voitaisiin tehostaa opettajatarpeen ennakointia. Kehittämistyössä tulee ottaa huomioon myös tieto- ja viestintätekniikan osaamistarpeet, oppimisympäristöjen muutokset, täydennyskoulutustarpeet ja opettajankouluttajien kouluttaminen.

Eduskunta on jo aiemmin eri yhteyksissä esittänyt huolestumisensa lastentarhanopettajien koulutusmääriin. Sivistysvaliokunta on mm. todennut, että yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen määrä ei ole riittävä ja että varhaiskasvatuksen ryhmissä lastentarhanopettajan koulutuksen saaneiden määrä vähentyy huomattavasti. Tämän seurauksena ryhmissä korostuu hoiva- ja hoitotyö opetuksellisten ja kasvatuksellisten seikkojen kustannuksella. (SiVL 11/2009 vp — HE 138/2009 vp). Valtiovarainvaliokunta puolestaan on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä lisännyt määrärahoja ruotsinkieliseen lastentarhanopettajakoulutukseen.

Nyt saadun selvityksen mukaan yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa lähes joka puolella Suomea. Pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat arvioivat tämänhetkiseksi henkilöstötarpeekseen noin 350 uutta lastentarhanopettajaa ja noin 70 erityislastentarhanopettajaa. Pedago­gisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osuus päiväkotien henkilöstöstä on pienentynyt lähes 50 prosentista jo 30 prosenttiin.

Aiemmin tehdyn selvityksen mukaan Etelä-Suomessa ruotsinkielisiä lastentarhanopettajia tarvitaan lähes 300 ja erityislastentarhanopettajia noin 20. Vuonna 2011 käynnistyi 30 aloituspaikan lastentarhanopettajakoulutus Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä Helsingissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt yliopistoille vuosien 2013—2016 lastentarhanopettajakoulutuksen tavoitteeksi kuuttasataa, josta lastentarhanopettajia olisi 500 ja erityislastentarhanopettajia 100. Yliopistojen vastaukset ministeriön esitykseen saadaan tammikuun 2012 loppuun mennessä. Vaarana on, että yliopistot eivät ole halukkaita ilman erityistoimenpiteitä lisäämään lastentarhanopettajakoulutusta. On otettava huomioon myös se, että varhaiskasvatuslainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa tällä vaalikaudella.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 1 500 000 euroa yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen laajentamiseksi.

Momentille myönnetään 1 831 487 000 ­euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman kirjausta siitä, että opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Lisäksi opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista syö pääateriansa opiskelijaruokalassa. Valtion budjetista myönnettävä ateriatuki on sen vuoksi hyvä tapa edistää opiskelijoiden terveellistä ruokavaliota ja siten myös kansanterveyttä. Ateriatuen määrä on kuluvan vuoden alusta alkaen 1,77 euroa aterialta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ateriatuen määrässä huomioidaan mahdolliset opiskelija-aterioiden enimmäishinnan korotukset. Momentille lisätään 1 250 000 euroa ateriatuen nostamiseksi 0,07 eurolla 1.1.2012 lukien.

Momentille myönnetään 30 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden sekä opintotukeen ­oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi 1,84 eurolla ateriaa kohti.

(2. kohta kuten HE 59/2011 vp)

Suomessa on valmisteltu viittomakielisen aineiston uudenlaista tuotanto-, hankinta-, ylläpito- ja levitysmallia, jolla turvataan tälle kieli- ja kulttuurivähemmistölle tarkoitettujen opetusmateriaalien ja kirjallisuuskäännösten ja muun tarpeellisen aineiston säännöllinen ja pitkäjänteinen tuotanto sekä esteetön saatavuus. Valiokunta pitää tärkeänä viittomakielisen kirjaston toiminnan käynnistämistä vuonna 2012.

Eduskunta on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että vanhoja dokumenttivalokuvia on paljon yksityisten valokuvaajien arkistoissa ja nämä kuvat ovat vaarassa tuhoutua ilman erityistoimenpiteitä.

Hallitusohjelman mukaan kehitetään Dokumenttikuva-arkistoa Valokuva-arkiston yhteydessä. Valiokunta kiirehtii dokumenttikuva-arkiston toteuttamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämän seurannan sekä Savonlinnan oopperajuhlien selvitysten perusteella on todettu, että Savonlinnan oopperajuhlien menestyksekkään tulevaisuuden varmistaminen edellyttää rahoituksen uudelleen järjestelyjä. Osana rahoitusratkaisua on uuden säätiön perustaminen, jonka keskeisenä tehtävänä on oopperajuhlien järjestäminen Savonlinnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtio osaltaan tukee Savonlinnan oopperajuhlien rahoitusratkaisuja.

Lukeminen on lähtökohta sivistykselle, hyvälle elämälle sekä työelämässä ja tietoyhteiskunnassa pärjäämiselle. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että suomalaisnuorten taito on heikentynyt erityisesti tiedonhaussa sekä luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistämistä.

Lukukeskus järjestää kirjailijoiden vierailuja eri puolille Suomea. Palvelua käyttävät ensisijaisesti koulut ja kirjastot yhdessä. Valiokunta korostaa, että Lukukeskuksella on merkittävä asema erityisesti lasten ja nuorten lukemisen edistäjänä. Vierailuillaan kirjailijat kertovat tarinoita, keskustelevat lasten kanssa ja puhuvat lukemisen merkityksestä. Kirjailijan henkilökohtaisella tapaamisella on yhteys lasten ja nuorten lukuaktiivisuuteen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan kirjailijavierailut näkyvät välittömästi kasvuna ao. kirjaston lainausmäärissä.

Hallitus esittää museoviraston toimintamenojen leikkaamista 3 milj. eurolla. Museovirasto sai vuoden 2010 alussa tehtäväkseen uudistaa toimintakulttuuriaan ja organisaatiotaan. Uudistus toteutui toukokuun alussa 2011. On myönteistä, että Museovirasto on uudistanut organisaationsa ja määritellyt strategiset linjaukset uudella tavalla. Myös virkarakenne on uudistettu uusia strategisia linjauksia tukevaksi ja tehtävät määritelty vastaamaan uutta strategiaa.

Valiokunta pitää välttämättömänä turvata Museovirastolle riittävät voimavarat niin, että se voi asianmukaisesti täyttää tärkeän tehtävänsä suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Tulee myös huolehtia siitä, että museovirastolla on mahdollisuudet toteuttaa uuden stragian mukaisia linjauksia.

Momentille lisätään 500 000 euroa Museo­viraston toimintamenoihin.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 938 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille lisätään 25 000 euroa, mikä on vähennetty momentilta 29.80.52 sen perusteluissa todetun johdosta.

Momentille myönnetään 40 445 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011)

Momentille lisätään 300 000 euroa lisäyksenä kulttuuri-instituuttien tukemiseen.

Momentille lisätään ystävyysseurojen tukemiseen 100 000 euroa, josta 45 000 euroa lisäyksenä Suomi-Venäjä-Seuran valtionavustukseen, 45 000 euroa lisäyksenä Pohjola-Nordenin valtionavustukseen ja 10 000 euroa lisäyksenä Suomi-Saksa Yhdistysten liiton valtionavustukseen.

Momentille myönnetään 8 676 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Ensi vuosi on suomalaisen muotoilun kannalta erittäin merkityksellinen sen johdosta, että Helsinki on World Design Capital -pääkaupunki vuonna 2012. Vuosi aiheuttaa myös suomalaisen muotoilun kattojärjestö Ornamolle lisätehtäviä mm. suuren yleisön kiinnostuksen ja kansainvälisten yhteydenottojen vuoksi. Järjestön tavoitteena on mm., että Suomi tunnetaan myös tämän päivän muotoilusta ja muotoilijoista ja että muotoilun eli korkean tason suunnitteluosaamisen käyttö lisääntyy yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Momentille lisätään 25 000 euroa lisäyksenä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n valtionavustukseen. Jotta veikkausvoittovaramomentin loppusumma ei muutu, tältä momentilta vähennetään vastaava 25 000 euron määräraha teattereiden valtionosuuksiin tarkoitetuista määrärahoista ja lisätään yleisen budjetin momentille 29.80.31.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

Liikuntatoimeen osoitettavia määrärahoja on tarkoitus käyttää vuosina 2012—2015 Olympiastadionin peruskorjaukseen. Valiokunta pitää tärkeänä tämän kansallisesti arvokkaan ja merkittävän stadionin peruskorjausta. Rahoituksen suunnittelua varten valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös.

Nuorisotyön määrärahat lisääntyvät lähes 4,7 milj. eurolla ja suurin lisäys kohdistuu nuorten yhteiskuntatakuun toimenpiteisiin. Valiokunta painottaa, että yhteiskuntatakuuseen panostaminen turvaa nuorisotyön korjaavien toimien toteuttamista.

Momentille esitetään 7 168 000 euron määrä­rahaa, joka on 3 500 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Maatalouden ja koko elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusiin innovaatioihin, kuten uusiin tuotantotekno­logioihin ja ympäristöystävällisiin tuotanto­tapoihin sekä niiden nopeaan käyttöönottoon. Neuvontapalvelut luovat vankan osaamispohjan maaseudun kehittämiselle. Neuvontajärjestöt edistävät yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Maaseutukeskusten palveluista on vuosittain hyötynyt yli 30 000 tilaa ja maaseutuyritystä.

Käynnissä on useita kehittämistoimenpiteitä, joilla jatketaan neuvontapalveluiden tehostamista ja keskinäisen yhteistyön tiivistämistä. Esimerkiksi suurempien aluekeskusten myötä on tarkoitus saada ProAgrian vähenevät resurssit joustavammin käyttöön. Kymmenen vuoden ­aikana ProAgria on jo vähentänyt lähes 300 henkilötyövuotta, koko maan kattava palveluverkosto on kuitenkin pystytty säilyttämään panostamalla neuvonnan tehokkuuteen. Sähköisten palveluiden tarjonta on tarkoitus saada täysimääräisesti käyttöön vuonna 2014.

Neuvontajärjestöt eivät pysty sopeuttamaan toimintaansa määrärahojen vähentämiseen kolmanneksella vuonna 2012 ja tehostamaan samanaikaisesti toimintaansa käynnissä olevilla kehittämishankkeilla. Vähennys johtaisi valiokunnan mielestä neuvontapalveluiden selvään heikkenemiseen.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 500 000 euroa neuvontajärjestöjen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen.

Momentille myönnetään 7 668 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille esitetään 4 320 000 euron määrä­rahaa, joka on 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

4H-toiminta tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Sen piirissä on 70 000 lasta ja nuorta, jotka saavat valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään. Viidennes mukana olevista lapsista ja nuorista on suorittanut ajokortti elämään ‐kurssin, jolla perehdytään työnhakuun, työelämän pelisääntöihin ja asiakaspalveluun. Toiminnan kautta myös työllistetään nuoria, joten järjestöllä on mahdollisuudet osallistua nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

4H-toiminnassa korostuvat useat hallitus­ohjelman painotukset, kuten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Kerhot toimivat usein ­alueilla, joilla nuorille ei ole tarjolla muita harrastusmahdollisuuksia.

Valiokunta pitää tärkeänä 4H-yhdistysten toiminnan turvaamista ja lisää momentille 200 000 euroa.

Momentille myönnetään 4 520 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat vähenevät talousarvioesityksen mukaan noin 124 miljoonaa euroa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennyksistä 40 miljoonaa euroa kohdistuu maatalouden tukimomenteille.

Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa kaikki hallinnonalat osallistuvat valtion talouden tasapainottamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla vähennykset tehdään siten, että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän suoraan viljelijöiden tulotasoon ja maatalouden kannattavuuteen. Myös markkinalähtöisesti saavutettavissa oleva kannattavuuden lisääminen on hyödynnettävä täysimääräisesti ja kiinnitettävä huomiota yleensäkin elintarvikkeiden hinnanmuodostukseen.

Maatalouspolitiikan perustan muodostavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodot, joita täydennetään kansallisista varoista maksettavalla tuella. Lähivuosina kaikki merkittävät maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa, mikä osaltaan lisää epävarmuutta viljelijöiden keskuudessa.

Maatalous on siirtynyt nopeasti vuosien 2006—2007 aiempaa paremman kannattavuuden ja maataloustulon vuosista jälleen alhaiseen tulotasoon ja kannattavuuteen. Viljelijän tulotason ylläpitäminen vaatii myönteistä kehitystä maatilojen tuotto- ja kustannuskehitykseen sekä maataloustuotteiden hintojen nousua, kuten myös maatalouden kilpailukyvyn parantumista, jotta tukien osuus maatalouden kokonaistuotoista voi alentua.

Valiokunta muistuttaa, että vain taloudellisesti kannattavalla pohjalla toimiva maatalous pystyy huolehtimaan tulevaisuuden haasteista ja tuottamaan raaka-aineita elintarviketeollisuudelle sekä kuluttajien lisääntyvän kiinnostuksen kohteena olevaa lähi- ja luomuruokaa. Erityisesti nuorten viljelijöiden ja aktiivitilojen kannat­tavuuden kehitystä on tärkeää seurata kaikilla tuotannonaloilla ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että hallitusohjelman mukaisesti lomituksissa huomioidaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate työssä jaksamisen toteutumiseksi.

Väestön kasvu ja lisääntyvä ruoan kulutus nostavat FAO:n arvioiden mukaan ruoan kysyntää yli 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Väestön kasvu yhdessä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien yleistyvien sään ääri-ilmiöiden ja maataloustuotteiden rajujenkin hinnan vaihteluiden kanssa asettavat vakavan haasteen maailman ruoantuotannolle. Maataloustuotannon yhteiskunnallinen merkitys kasvaa, eikä ruoka ole globaalisti tarkastellen itsestäänselvyys.

Valiokunta toteaa, että huolehtimalla viljelijöiden tulotasosta ja maatalouden kannattavuudesta turvataan kotimaisen maataloustuotannon monipuolisuus ja keskeisten tuotteiden tuotanto sekä samalla varmistetaan elintarviketuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kansallisen ruokatuotannon peruskapasiteetin ylläpitämi­sellä pystytään hallitsemaan kansainvälisistä suhdannevaihteluista, ruokakriiseistä ja maailman väestön kasvusta aiheutuvia riskejä. Maa­tilatalous on edelleen Suomen tärkein yksit­täinen maaseutuelinkeino (MTT, Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011), joten samalla vaikutetaan myös koko maaseudun elinvoimaisuuteen.

Momentille esitetään 3 293 000 euron määrä­rahaa. Määrärahaa käytetään mm. elintarvike­talouden laatustrategian täytäntöönpanoon ja ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden rahoittamiseen, kuten suomalaisen ruokaketjun kannattavuuden turvaamiseen sekä ruokaketjun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmien luomiseen.

Määrärahasta on kohdistettu 1 580 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Valiokunta pitää ohjelmia erittäin tarpeellisina ja pitää hyvänä, että ne toteutetaan erillisinä. Luomua eli luonnonmukaista tuotantotapaa koskevat omat säädöksensä. Lähiruoalle taas löytyy useampia määritelmiä, joiden käyttöä ei ole sertifioitu. Lähiruoka voidaan määritellä esimerkiksi mahdollisimman lähellä tuotetuksi suomalaiseksi ruoaksi, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Siihen liitetään usein paikallisuus, pk-yrittäjyys ja lyhyet toimitusketjut.

Lähiruoan maailmanlaajuisen trendin taustalla on kuluttajien kasvava epävarmuus turvallisesta tuotannosta. Suomessa lähiruoan suosio perustuu kuluttajan haluun saada ruoantekijöille kasvot sekä saada raaka-aineet tuoreina ja vähän käsiteltyinä sekä tietoisuuteen lyhyistä kuljetusmatkoista. Lähiruoalta saatetaan odottaa jopa elämyksiä ja tarinoita.

Lähi- ja luomuruokamarkkinoiden kasvu on riippuvainen kuluttajien ja tuottajien lisääntyvästä kiinnostuksesta. Tärkeää on lisäksi kehittää logistisia ratkaisuja, tehostaa markkinointia ja vientiä sekä vahvistaa toimijoiden, kuten esimerkiksi luomututkimuksen, välistä yhteistyötä. Merkittävä rooli on myös toimenpiteille osoitetulla laajalla poliittisella tuella.

Suuren volyymin vuoksi julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi luomu- ja lähiruokatuotteiden käytön edistämiseen. Päättäjien valinnoilla ja laadullisten hankintakriteereiden esille tuomisella sekä yleensäkin hankintaprosessin hallinnalla on ratkaiseva merkitys julkisten keittiöiden tarjontaan. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena parantaa pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin vahvistamalla päättäjien hankintaosaamista. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) pohjautuu EU:n direktiiveihin, joten hankintaprosessin yksinkertaistamiseen ei juurikaan voida kansallisesti vaikuttaa.

Momentille esitetään 4 300 000 euron määrä­rahaa, joka vastaa vuodelle 2011 osoitettua määrärahaa.

Petojen aiheuttamista vahingoista 95 prosenttia on porovahinkoja. Porovahingot ovat valiokunnan saaman tiedon mukaan ministeriön toimenpiteiden vaikutuksesta laskeneet yli 20 prosenttia vuodesta 2008. Poronlihan hinnan nousu on kuitenkin nostanut maksettavia korvauksia, joten vähennys ei ole näkynyt määrärahatarpeessa. Korvauskustannuksia lisäsi myös riistavahinkolain (105/2009) voimaantulo vuonna 2010.

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vähentäminen metsästämällä on mahdollista, mutta vain erittäin tiukkojen luontodirektiivin kritee­rien täyttyessä. Tosin maa- ja metsätalousministeriön asettamat suurimmat sallitut suden, ilveksen ja karhun saalismäärät ovat ylittäneet Riista- ja kalantutkimuslaitoksen arvioiman kestävän metsästyksen. Niiden osalta vahinkojen vähentämisessä ei siten enää näytä olevan ongelmana lupamäärien rajallisuus, ja voi olla, että lupia jää jopa käyttämättä. Samalla on kuitenkin muistettava, että poronhoitoalueella vahingot ­aiheuttaa pääosin ahma, jolle ei sen uhanalaisuudesta johtuen voida myöntää kaatolupia.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä suojeltujen petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamista, ettei tyytymättömyys petopolitiikkaa kohtaan lisäänny. Riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan riistaeläimen aiheuttaman vahingon korvaaminen on mahdollista vain valtion talousarvion asettamissa rajoissa. Momentin määrä­rahatarpeesta on siten huolehdittava, ettei vahingonkorvauksia jouduta leikkaamaan. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että ministeriö jatkaa toimenpiteitä suurpetojen aiheuttamien ­vahinkojen vähentämiseksi ja petokantojen ­arvioinnin kehittämiseksi ottaen kattavasti huomioon myös metsästäjien tekemät petohavainnot.

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus on vain noin 7 prosenttia kalan kokonaiskulutuksesta. Osuuden arvioidaan edelleen vähenevän lähivuosina, kun ikääntyvät ammattikalastajat luopuvat elinkeinostaan. Lisäksi elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten koetaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan koko ajan heikkenevän mm. hyljevahinkojen ja merimetsojen aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Valiokunta toteaa, että kalastuselinkeinoon kohdistuu suuria paineita ja toiminnan kehittämiseen tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutuksen kasvua on edistettävä. Valiokunta pitää ammattikalastajien itse harjoittamaa elinkeinokalatalouden edistämistoimintaa erittäin tarpeellisena ja lisää momentille talousarvioaloitteen TAA 32/2011 vp perusteella 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle kalastuselinkeinotoiminnan kehittämiseen.

Momentille myönnetään 6 165 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Määrärahasta osoitetaan 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi)

(4. ja 5. kappale kuten 3. ja 4. kappale HE 59/2011 vp)

Momentin perusteluihin on lisätty uusi käyttötarkoitus, jonka perusteella määrärahoja voi käyttää myös merialueen poistokalastuksen edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Itämeren ja monien Suomen järvien suurin yksittäinen ongelma on vesien rehevöityminen. Tämän kehityksen seurauksena särkikalakannat ovat runsastuneet ja heikentäneet vesien virkistysarvoa ja arvokkaiden kalakantojen elinmahdollisuuksia. Särkikalojen tehokkaalla kalastuksella voidaan parantaa veden laatua. Tuhannen tonnin särkikalasaaliin mukana vesistön ravinnekierrosta poistuu 7—8 tonnia fosforia ja 27—28 tonnia typpeä. Esimerkiksi 10 000 tonnin särkikalasaaliilla voidaan poistaa puolet Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaohjelmassa Suomelle määritellystä 150 tonnin fosforikuormituksen vähentämistavoitteesta. Poistokalastus ei ole kertaluontoinen kunnostusväline, vaan saavutetut tulokset edellyttävät ylläpito­kalastusta tai ainakin valmiutta kalastuksen toteuttamiseen.

Eduskunnan vuodelle 2011 lisäämän määrä­rahan myötävaikutuksella on aloitettu valtakunnallinen poistokalastus merialueilla sekä erityisesti Lokka-Porttipahdan alueella, Säkylän Pyhäjärvessä ja Onkamonjärvessä. Ammattikalastajien suorittamaan poistokalastukseen liittyy oleellisesti myös saaliin taloudellinen hyödyntäminen. Pitkällä aikavälillä poistokalastuksen on tarkoitus olla markkinalähtöistä, mutta toiminnan käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tuki on välttämätöntä.

Valiokunta viittaa mietintöönsä VaVM 53/2010 vp ja pitää poistokalastuksen lisäämistä momentin perusteluihin hyvänä. Poistokalastuksella on kuitenkin suuri merkitys myös sisäve­sien tilan parantamiseen, joten määrärahalla tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää poistokalastusta merialueiden lisäksi myös sisävesillä.

Valiokunta lisää momentille talousarvioaloitteen TAA 33/2011 vp perusteella 100 000 euroa sisävesillä toteutettavaan poistokalastukseen.

Momentille myönnetään 11 546 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. ja 2. kohta kuten HE 59/2011 vp)

3) merialueen ja sisävesistöjen poistokalastuksen edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

(3.—6. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille esitetään 13 008 000 euron määrä­rahaa. Keskeneräisten vesihuolto- ja vesistöhankkeiden jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen arvioidaan käytettävän 4 758 000 euroa. Suuresta kysynnästä huolimatta tukea ei ole mahdollista myöntää uusille vesihuoltohankkeille. Vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen kohdistetaan 8 miljoonaa euroa. Määrärahalla edistetään viime vuosien tapaan mm. viemäriverkostojen laajentamista haja-asutusalueilla, joille on aiemmin valtion tuella rakennettu runkojohto. Muilta osin siirtoviemäreiden avustaminen rahoitetaan ympäristöministeriön pääluokasta (mom. 35.10.61).

Uusi hajajätevesiasetus (209/2011) määrit­telee tarkistetut vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle ja samalla asetuksen siirtymäaikaa pidennettiin vuoteen 2016. Valiokunta toteaa, kuten useasti aiemminkin (VaVM 45/2009 vp, VaVM 53/2010 vp), että haja-asutusalueiden kiinteistöt tulee liittää kunnalliseen viemäriverkostoon aina kun se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Viemäriverkostojen rakentaminen on myös ympäristön kannalta toimivin ratkaisu. Valiokunta toteaa lisäksi, että on taloudellisesti kannattavaa rakentaa siirtoviemärit samanaikaisesti runko­vesijohdon kanssa ja pitää siten tärkeänä myös uusien vesihuoltohankkeiden aloittamista vuonna 2012.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa uusien vesihuoltohankkeiden aloittamiseen.

Momentille myönnetään 14 008 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille esitetään 60 230 000 euron määrärahaa, joka on yli viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2011. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaiset tuet muuttuvat myös verollisiksi vuonna 2012. Esitetystä määrärahasta joudutaan käyttämään arvion mukaan 10—15 miljoonaa euroa vuodelta 2011 siirtyviin maksuihin, jolloin uusien työkohteiden tukemiseen jää noin 45—50 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 aikana on tarkoitus saattaa voimaan uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) ja laki pienpuun energiatuesta (101/2011). Pienpuun energiatuki tullaan maksamaan momentilta 30.60.47, jonka käytettävissä oleva määräraha on vuonna 2012 siirtyvä erä huomioiden yhteensä 17 miljoonaa euroa. Momentin määräraha on kuitenkin käytössä vasta, kun komissio on hyväksynyt uuden tuki­järjestelmän. Siihen saakka energiapuun korjuun ja haketuksen tukemisen rahoitus jatkuu käsittelyssä olevalta momentilta.

Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitettavat tuet ovat erittäin tärkeitä pitkän ­aikavälin ilmastostrategiassa metsäenergian käytön lisäämiselle asetettujen tavoitteiden ja Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsän kasvulle ja sen hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Metsähakkeen energiakäyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä, ja se muodostaa yli puolet ­uusiutuvalle energialle asetetuista kokonaistavoitteista. Metsien vuotuinen kasvu on noin 100 miljoonaa kiintokuutiometriä. Hakkuukertymäksi tavoitellaan noin 70 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, joka on 40 prosenttia nykyistä suurempi.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kansallisen metsäohjelman 2015 mukaan metsien hoito- ja perusparannuksen sekä energiakäytön edistämistä vuosittain noin 95 miljoonalla eurolla, jotka maksetaan edellä mainituilta momenteilta. Momenteilla käytettävissä oleva määrä­raha on kuitenkin yhteensä vain 77,23 miljoonaa euroa.

Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen on viime vuosina ollut riittämätön. Edel­lisen vuoden tukipäätökset ovat sitoneet merkittävän osan seuraavan vuoden rahoituksesta. ­Tukisaatavien viivästyminen useilla kuukausilla aiheuttaa rahoitusongelmia töitä toteuttaville yrittäjille ja organisaatioille sekä vähentää metsänomistajien investointihalukkuutta puuntuotannon kestävyyttä turvaaviin hankkeisiin. Sitä kautta myös tukien vaikuttavuus vähenee.

Valiokunta korostaa, että määrärahatason ja voimassaolevan lainsäädännön tulee olla tasapainossa. Jos tasapainotusta ei kyetä tekemään, tulee voimassaolevat tukijärjestelmät arvioida uudelleen. Samalla on kuitenkin muistettava, että metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, jossa metsänhoidollisista tavoitteista tinkiminen on lyhytnäköistä ja vaikuttaa muutaman vuosikymmenen kuluttua markkinoille tulevan puun laatuun ja määrään.

Valiokunta toteaa, että toimivilla tukijärjestelmillä edistetään oikean suuntaisia ja riittäviä investointeja kestävään metsätalouteen ja varmistetaan tulevaisuuden puuntuotanto sekä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa.

Momentille myönnetään 62 230 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

Vuonna 2012 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituslaissa (544/2007) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 28 000 000 ­eurolla.

METSO-ohjelma on tasapainoinen kokonaisuus, joka on toteutettu siten, että maa- ja metsätalousministeriön talousmetsiin kohdistamien toimenpiteiden määrärahat ovat olleet 40 prosenttia ja ympäristöministeriön suojelualueille kohdistamat toimenpiteet 60 prosenttia kokonaisrahoituksesta.

Valiokunta pitää ympäristöministeriön rahoituksen kasvua hallitusohjelman mukaisesti 15 miljoonalla eurolla (sisältää METSO-ohjelman jatkon, vanhat suojeluohjelmat ja soiden suojelun) erittäin myönteisenä. Samalla kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön määräraha supistuu 3 miljoonalla eurolla. Lähes 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää, ja näin ollen ne ovat keskeisessä asemassa monimuotoisuuden turvaamisessa. Suuri osa maa- ja metsätalousministeriön määrärahasta on sidottu vanhojen sopimusten uusimisiin, joten uusista METSO-kohteista tehtäviä sopimuksia ei juurikaan voida solmia. Kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että myös maa- ja metsä­talousministeriön hallinnonalalla METSO-ohjelman toteutus turvataan.

Momentin määräraha on 930 miljoonaa euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 528 milj. euroa, radanpitoon 310 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 91 milj. euroa. Perusväylänpidon rahoitukseen tehdään 13,65 miljoonan euron tasokorotus ja radanpidon rahoitusta lisätään 20 milj. eurolla. Tämän lisäksi perusväylänpitoon on käytettävissä ratamaksu sekä eräitä muita tuloja arviolta yhteensä noin 79 miljoonaa euroa.

Tasokorotuksesta huolimatta rahoituksen ostovoima heikkenee kustannustason voimakkaan nousun vuoksi; viimeisen vuoden aikana maanrakennuskustannusindeksi on noussut jopa 7 prosenttia. Määrärahaa ei ole sidottu indeksiin, mutta monivuotiset kunnossapito- ja hoitosopimukset ovat sen sijaan indeksisidonnaisia. Määrärahasta menee siten yhä suurempi osa väylien palvelutason ja kunnon säilyttämiseen, eikä esim. alueellisiin investointeihin ole juuri mahdollisuuksia.

Suomen tavaraliikenteestä ja henkilöliikenteestä kulkee maanteillä noin 90 prosenttia. Liikennemäärien kasvu asettaa yhdessä liikenneturvallisuutta koskevien tavoitteiden kanssa tieverkon kunnossapidolle suuria haasteita.

Valiokunta pitää siksi hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan osana väylänpidon parantamista on tarkoitus käynnistää pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelma. Tällaisilla pienillä investoinneilla, kuten esim. kevyen liikenteen väylien rakentamisella ja taajamiin sijoittuvien raskaan liikenteen ajoreittien parantamisella, voidaan edistää liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta.

Valiokunta lisää momentille 2 700 000 euroa pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelman käynnistämiseen.

Radanpitoon tehtävä 20 miljoonan euron ­lisäys perustuu kehyspäätöksen linjaukseen, jonka mukaan radanpidon rahoitusta lisätään kehyskaudella yhteensä 110 miljoonaa euroa. Lisärahoitus käytetään junaliikenteen toimivuutta parantaviin sekä häiriöitä poistaviin korvaus­investointeihin, joilla parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että radanpidon rahoitusta lisätään, joskin määrärahojen tarve on vielä huomattavasti suurempi mm. vanhojen teknisten järjestelmien sekä olemassa olevan korjausvelan vuoksi. Rautatieliikenteen täsmällisyyden ja luotettavuuden parantamiseksi on erittäin tärkeää, että resursseja suunnataan routavaurioiden korjaamisen ohella talvikunnossapidon parantamiseen, sähkö- ja turvalaitteiden toimintavarmuuteen sekä ratojen liikenteenohjausjärjestelmien toimivuuteen. Etenkin Helsingin ratapihan liikennöinnin kehittäminen on tärkeää, koska ongelmat heijastuvat sieltä koko rataverkon toimivuuteen.

Vesiväylänpidon osalta valiokunta korostaa meriväylien turvallisuuden parantamista sekä toimia, joilla vähennetään öljyonnettomuuksiin liittyviä riskejä. Myös sisävesiliikenteen kehittämisestä on huolehdittava mm. matkailun ja bioenergian saatavuuden edistämiseksi.

Talvimerenkulun turvaamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että hyvissä ajoin ryhdytään valmistelemaan vanhentumassa olevan jäänmurtokaluston uusimista.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös väylämaksujärjestelmän kehittämistarpeisiin. Väylämaksulla katetaan kauppa­merenkulun väylien kunnossapidon ja kehittämisen, talvimerenkulun sekä meriliikenteen ohjauksen ja näiden väylien merenmittauksen kustannukset. Väylämaksu on ollut viime vuosina alijäämäinen mm. vähentyneiden aluskäyntien sekä talvimerenkulun kustannusten nousun vuoksi, mistä johtuen väylämaksua korotetaan ensi vuoden alusta 9,5 prosentilla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyinen väylämaksujärjestelmä ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon laivojen jäissäliikkumis­ominaisuuksia, vaan väylämaksu on kunkin jääluokan sisällä samansuuruinen riippumatta käytetyn jäänmurtopalvelun laadusta tai määrästä. Nykyinen järjestelmä ei siten kannusta varustamoja rakentamaan aluksia, jotka pärjäisivät jäissä ilman jäänmurtoapua.

Valiokunta pitää väylämaksujärjestelmän uusimista välttämättömänä. Valiokunta viittaa eduskunnan vastikään (30.11.2011) hyväksymään lausumaan ja edellyttää, että hallitus käynnistää väylämaksujärjestelmän kokonaisuuudistuksen, jossa otetaan huomioon myös alusten ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen tosiasiallinen käyttö (HE 65/2011 vp — LiVM 7/2011 vp).

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 933 060 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 119/2011 vp)

(2.—5. kohta kuten HE 59/2011 vp)

(3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille ehdotetaan 8 miljoonan euron määrärahaa, joka on 15 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määrärahan tuntuva aleneminen johtuu siitä, että vuosina 2009—2011 momentin määrärahaa korotettiin vuosittain 10 miljoonalla eurolla puukuljetuksiin käytettävien yksityisteiden parantamiseksi. Tämän kolmivuotisen määrärahalisäyksen päätyttyä momentille on tehty säästötoimenpiteenä vielä 5 miljoonan euron vähennys.

Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää ja niillä on suuri merkitys mm. elinkeinoelämän, maaseudun yritystoiminnan sekä matkailun toimivuudelle ja kannattavuudelle. Yksityistiet ovat myös perusedellytys toimivalle puuntuotannolle ja puunhankinnalle. Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa maa- ja metsätalouden ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi.

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentin määräraha on 444,65 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan valtion talousarviorahoituksella toteutettavat hankkeet. Määrärahasta käytetään käynnissä olevien kehittämishankkeiden rahoitukseen 438,65 milj. euroa ja yhden ­uuden kehittämishankkeen (E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke) aloitukseen 1 miljoona euroa.

Tällä hetkellä on käynnissä 9 tiehanketta, 8 ratahanketta ja 2 vesiväylähanketta. Näiden ­lisäksi Savonlinnassa on käynnissä kaupungin keskustaa koskeva ns. yhteinen väylähanke. Jo käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen tarvitaan ensi vuoden jälkeen vielä 918,15 miljoonaa euroa ja E18-erillishankkeen jatkorahoituksen tarve on 32 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että keskeneräiset hankkeet saatetaan asianmukaisesti loppuun ja että erityisesti Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus valmistuu suunnitelmien mukaisesti vuonna 2017. Hankkeen II-vaiheen tilausvaltuus korotetaan nyt 344 miljoonaan euroon, mikä merkitsee tuntuvaa korotusta aiempaan 90 miljoonan euron valtuuteen. Valtuuden korotus johtuu siitä, että kuluvan vuoden kolmannessa lisäbudjetissa luovuttiin Kokkola—Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamisesta elinkaarihankkeena, ja rahoitus muutettiin tavanomaiseksi budjettirahoitukseksi. Valiokunta pitää nyt valittua rahoitustapaa hyvänä ja toteaa, että koko rataosan valmistuminen lisää merkittävästi liikenneverkon toimivuutta, parantaa liikenneturvallisuutta sekä raideliikenteen kilpailukykyä.

Kehittämishankkeiden ohella momentin määrärahasta osoitetaan 5 milj. euroa Pisara-radan suunnitteluun. Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Kyseessä on erittäin mittava hanke, jota koskevan hankesuunnittelun arvioidaan maksavan 40 miljoonaa euroa. Suunnittelurahoitus on hankkeen mittavuudesta johtuen tarkoitus maksaa väyläverkon kehittämiseen tarkoitetulta momentilta, eikä perusväylänpidosta, kuten suunnittelumenot yleensä maksetaan. Valiokunta pitää tätä ratkaisua perusteltuna ja radan suunnittelun käynnistämistä tärkeänä. Toteutuessaan rataosuus vähentää merkittävästi päärautatieaseman ruuhkaa, mikä edistää Helsingin seudun lähiliikenteen ohella myös kaukoliikenteen toimivuutta.

Valiokunta toteaa, että ensi vuonna käynnistetään myös kaksi muuta kehittämishanketta (Vt 12 Tampereen rantaväylä sekä Turun satamayhteys), jotka on budjetoitu momentille 31.10.78. Näiden uusien hankkeiden sopimusvaltuus on yhteensä 205 miljoonaa euroa ja ne molemmat toteutetaan jälkirahoitteisesti siten, että kunta maksaa ensi vaiheessa kaikki kustannukset valtion maksaessa oman osuutensa vuosina 2014—2016.

Liikennepolitiikan keskipitkän aikavälin kehittämishankkeet linjataan keväällä 2012 annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Valiokunta ei siksi käsittele tässä yhteydessä yksittäisiä kehittämishankkeita koskevia kysymyksiä, mutta toteaa, että tarve uusien liikennehankkeiden käynnistämiseen on erittäin suuri. Esim. ELY-keskusten ja maakuntien liittojen nimeämiä alueellisia kärkihankkeita on yhteensä noin 8 mrd. euron edestä; näistä noin puolet on tiehankkeita.

Valiokunta korostaa liikenneinvestointien pitkäjänteistä rahoitusta ja pitää välttämättömänä, että liikennepoliittisen selonteon yhteydessä varataan riittävä rahoitus investointiohjelman toteuttamiseen. Väylänpidon pitkäjänteisyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi on aivan olennaista, että hankkeet voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa ja että ne ajoittuvat tasaisesti koko suunnitelmakaudelle. Valiokunta pitää tärkeänä, että selonteossa selvitetään myös liikenneinvestointien erilaisia budjetointi- ja rahoitusmalleja. Samalla tulee ratkaista kysymys siitä, miten ulkopuolinen rahoitus otetaan huomioon kehyksessä. Esim. ensi vuonna käynnistetään hankkeita, joissa ulkopuolisen rahoituksen osuus on merkittävä.

Valiokunta korostaa hallitusohjelman mukaisesti, että tehokas ja vaikuttava liikennepolitiikka ja toimiva infrastruktuuri ovat kilpailukyvyn, taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ihmisten arjen sujuvuuden edellytyksiä. Viennistä riippuvaisena maana Suomi tarvitsee hyvät ja toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan, mutta etenkin merikuljetusten ja Venäjän liikenne­yhteyksien edistäminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää.

Näiden yhteyksien ohella selonteossa on kiinnitettävä huomiota myös Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin, mikä on ajankohtaista kaivannaisteollisuuden voimakkaan kasvun vuoksi. Kaivannaisteollisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että sen tukena on kestävä ja logistisesti toimiva väyläverkko, jonka avulla tuotteet kuljetetaan kansainvälisille markkinoille tai jatkojalostukseen Suomessa. Kaivostoiminnan oletetaan kasvavan myös pitkällä aikavälillä, vaikka alan kasvu voi ly­hyellä aikavälillä vaihdella suhdanteiden kehityksen vaikutuksesta.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä laajemminkin huomiota pohjoisen alueen liikenneyhteyksiä koskeviin näkymiin. Ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisten merireittien käyttö lisääntyy vähitellen ja myös arktisten alueiden taloudellinen merkitys kasvaa. Uusien meriväylien avautuminen voi tulevaisuudessa mullistaa koko maapallon logistiikkavirrat. Myös mahdolliset arktisten alueiden investoinnit edellyttävät merkittäviä liikenneinvestointeja.

Liikennepolitiikka tulee myös kytkeä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kokonaisuuteen, mikä tulee ottaa huomioon myös EU:n TEN-T-linjauksissa.

TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat Suomen osalta aiemmat ns. prioriteettihankkeet Pohjolan kolmio, Merten moottoritiet ja Rail Baltica sekä uutena hankkeena Botnian käytävä. On lisäksi tärkeää, että EU:n uuteen TEN-T-ydinverkkoon pyritään saamaan myös ne liikennekäytävät, jotka tukevat Itä- ja Pohjois-Suomeen liittyvien kehittämistavoitteiden ja alueen saavutettavuuden varmistamista. TEN-T-ydinverkkoa koskevaa komission ehdotusta tulisi siksi täydentää valtatie 5:llä ja Savonradalla sekä Oulu—Vartius-rata- ja -tieyhteyksillä.

Joukkoliikenteen ostojen ja valtionavustusten kokonaisrahoitus on noin 108 milj. euroa, joka on hieman kuluvaa vuotta enemmän. Momentin määräraha kuitenkin alenee, koska siitä kohdennetaan 1,6 milj. euroa saaristoliikenteen turvaamiseen. Kehyspäätöksen mukaan vuodesta 2013 eteenpäin joukkoliikenteen ostojen ja valtionavustusten kehysrahoitus nousee 2 milj. eurolla.

Määrärahat ovat liikenne- ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin nähden vaatimattomat, mutta joukkoliikennettä edistetään myös monilla muilla ratkaisuilla. Esim. Kehärataa ja Länsimetroa koskevat investoinnit lisäävät aikanaan joukkoliikennettä ja ohjaavat myös yhdyskuntarakennetta joukkoliikennettä suosivaan suuntaan. Hallitusohjelman mukaisia toimia ovat myös liityntäpysäköintipaikoituksen lisääminen, työsuhdematkalipun kehittäminen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönottaminen. Älykkään liikenteen ja tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan niin ikään lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, samoin aikataulujen luotettavuudella ja asemien mukavuudella ja turvallisuudella.

Junaliikenteen ostoihin on arvioitu käytettävän ensi vuonna 43,6 milj. euroa. Momenttiin sisältyvän myöntövaltuuden (yhteensä 173,2 milj. euroa) perusteella liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat solmineet 1.1.2012 voimaan tulevat nelivuotiset sopimukset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä kauko- ja lähiliikenteessä. Valiokunta on tyytyväinen sopimusten pitkäkestoisuuteen, mikä antaa varmuuden siitä, että liikenne jatkuu nykyisessä laajuudessaan seuraavat neljä vuotta. Pitkäaikaiset sopimukset antavat mahdollisuuden myös siihen, että nykyisenlaajuinen liikenne voidaan järjestää aiempaa edullisemmin.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota VR:n henkilöliikenteessä viime aikoina esiintyneisiin ongelmiin. Junaliikenteen täsmällisyys on heikentynyt ja henkilöstön mitoitukseen on ajoittain liittynyt ongelmia. Myös lippujärjestelmään ja asiakaspalveluun on kohdistunut voimakasta kritiikkiä. Valiokunta korostaa, että junaliikenteen suosion turvaaminen edellyttää jatkossa liikenteen luotettavuuden sekä myös asiakaspalvelun kehittämistä.

Lentoliikenteen palvelujen ostoon ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa, joka ohjataan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeen. Tuki on katsottu tarpeelliseksi mm. alueen elinkeinoelämän kannalta, mistä johtuen liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut mainitulle lentoliikenteelle julkisen palvelun velvoitteen. Vuoden 2013 loppuun asti ulottuvan sopimuksen lähtökohtana on, että valtion maksuosuus on yhteensä 3 miljoonaa euroa, joka on vajaat puolet ostoliikenteen kokonaishinnasta.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa, jotta kuntien maksuosuudet eivät nouse kohtuuttoman suuriksi ja jotta voidaan turvata elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset.

Alueelliseen ja paikalliseen liikenteeseen osoitetaan yhteensä 39,9 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Määräraha vähenee kuluvaan vuoteen verrattuna, mistä johtuen noin 500 ostoliikennevuoroa joudutaan lakkauttamaan. Saadun selvityksen mukaan vuorojen lakkauttaminen heikentää myös asiakastuloilla toimivien vuorojen kannattavuutta, joten niitäkin jouduttaneen lakkauttamaan lähes yhtä paljon. Myös kuntakeskusten välisiä yhteyksiä joudutaan vähentämään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä selvitetään, miten haja-asutusalueen peruspalvelutasoinen asiointiliikenne voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin. On löydettävä uusia asiakaslähtöisiä keinoja, joilla liikenne voidaan järjestää eri toimijoiden yhteistyöllä nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin. Myös eri hallinnonalojen järjestämiä kuljetuksia tulee tarkastella yhtenä alueellisena kokonaisuutena. Samalla on huolehdittava siitä, että erityisesti opiskelu- ja työmatkaliikenne turvataan myös pienemmissä kaupungeissa sekä kuntakeskusten välillä.

Valiokunta lisää alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin 1 000 000 euroa.

Valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä ensi vuonna 9,25 milj. euron määrärahalla, joka kohdennetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikenteen kehittämiseen. Määräraha alenee kuluvaan vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa, joka ohjataan valtakunnalliseen liikkumisen ohjaukseen.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen osoitettu määräraha on varsin pieni liikenteen volyymeihin ja kuntien omiin panostuksiin nähden. On kuitenkin periaatteellisesti tärkeää, että valtio tukee joukkoliikenteen parantamista tukevia kehittämisohjelmia myös suurissa kaupungeissa, joiden alueella tehdään Suomen joukkoliikennematkoista noin 75 prosenttia. Suurten kaupunkiseutujen tavoitteena tulee niukoista resursseista huolimatta olla joukkoliikenne, joka on ainakin työmatkaliikenteessä aidosti kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa.

Joukkoliikenteen kehittämisrahaa on voitu hieman korottaa (2,15 milj. euroon) ja myös valtakunnallisen liikkumisen ohjauksella pyritään kasvamattamaan mm. joukkoliikenteen kulku­tapaosuutta. Mitä enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä saadaan, sitä paremmat edellytykset myös liikenteenharjoittajilla on järjestää kannattavaa liikennettä.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestel­mien laajentamiseen.

Valiokunta lisää momentille

Momentille myönnetään 99 275 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

(1. kappale kuten HE 59/2011 vp)

(2. kappale kuten HE 119/2011 vp)

Kuten valiokunta on arvonlisäverolain muuttamista koskevassa mietinnössään (VaVM 9/2011 vp) todennut, tilattujen lehtien arvonlisäveron korotus heijastuu lehtialan liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin. Valiokunta pitää sen vuoksi välttämättömänä, että perustettava lehtiasiain neuvottelukunta seuraa lehdistön asemaa, ja tarvittaessa tehdään ehdotuksia lehdistön toimintaedellytysten parantamiseksi.

Momentin määrärahaa (1,35 milj. euroa) on käytetty turvaamaan Suomesta ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiopalvelujen järjestämistä, mutta momentti ehdotetaan poistettavaksi ensi vuoden talousarviosta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahan poistaminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan jatkumiseen, sillä siitä on vastedes tarkoitus huolehtia Yleisradio Oy:n omalla rahoituksella.

Vähintään 1 Mbit/s -nopeuksinen laajakaista­yhteys on säädetty heinäkuusta 2010 lukien jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle kuuluvaksi yleispalveluksi. Hallituksen joulukuussa 2008 asettama tavoite on kuitenkin, että nopeiden (100 Mbit/s) laajakaistayhteyksien tulee olla lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa vuoden 2015 loppuun mennessä. Etäisyys tilaajalta lähimpään valokuitu- tai kaapeliverkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Haja-asutusalueiden laajakaistahanke on edennyt hyvin eritahtisesti eri puolilla Suomea. Se on edennyt hyvin mm. kuntien verkkoyhtiöiden perinteisillä alueilla, mutta monin paikoin hankkeelle on ollut vaikea löytää toteuttajia. Heikoin tilanne on Lapissa, missä on 40 hanketta vailla toteuttajaa. Hankkeen huonosta etenemisestä kertoo myös se, että jo vuonna 2009 myönnetty rahoitus (66 milj. euroa) on käytännössä lähes kokonaan käyttämättä. Hankkeesta ollaan parhaillaan tekemässä väliarviota.

Valiokunta pitää laajakaistahankkeen edistämistä alueellisen tasa-arvoisuuden sekä tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta erittäin tärkeänä ja korostaa sen nopeaa etenemistä. On siksi ar­vioitava mahdollisuudet vaihtoehtoisiin ja aiempaa kustannustehokkaampiin toteuttamistapoihin. Myös resurssien käyttöä koskevia käytäntöjä tulee kehittää ja selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista sisällyttää myös vapaa-ajanasunnot laajakaistahankkeen piiriin. Hankkeen vauhdittaminen edellyttää myös huolehtimista siitä, että yhteyksien hankkiminen ei aiheuta tilaajalle poikkeuksellisen suuria kustannuksia.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että se saa selvityksen hankkeen etenemisestä kevätistuntokauden 2012 aikana.

Ilmatieteen laitos tuottaa tutkimustietoa ilma­kehästä ja meristä ja se on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Ilmatieteen laitoksen tuottamalla tiedolla on keskeinen merkitys liikenneturvallisuudelle sekä myös monille muille tahoille ja toimijoille. ­Viime aikoina esiintyneistä voimakkaista sää­ilmiöistä johtuen myös kansalaiset tarvitsevat aiempaa enemmän ajantasaisia sääennusteita ja ‐varoituksia, mikä on lisännyt Ilmatieteen laitoksen roolia yleisen turvallisuuden edistämisessä.

Vaarallisia sääilmiöitä koskevat varoitukset perustuvat säätutkien hyödyntämiseen, mutta tutkaverkosto ei kata koko maata kaikissa säätilanteissa. Olemassa oleva 8 tutkan verkko on tosin tarkoitus uusia vuoteen 2014 mennessä, mutta tämän jälkeenkään verkko ei ole alueellisesti kattava.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että tutkaverkoston kattavuutta parannetaan, jotta erityisesti voimakkaisiin sääilmiöihin voidaan varautua aiempaa paremmin. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Eduskunta on osoittanut vuosien 2010 ja 2011 talousarviossa 100 000 euron määrärahan nuorille yrittäjille tarkoitetun kilpailun (Timangi) palkintoihin. Kilpailu on ollut menestys, ja siihen on kummallakin kerralla osallistunut korkeatasoisia ideoita ja monia eri toimialoja edustavia yrittäjiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kilpailun rahoitus voidaan varmistaa ensi vuonna ministeriön määrärahojen puitteissa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kilpailun jatkuvuus turvataan myös tulevina vuosina, sillä kilpailun saaneen suuren suosion pohjalta on pääteltävissä, että tämänkaltaiselle kilpailulle on jatkossakin kysyntää ja tarvetta.

Kaivosviranomaistoiminnan tehtävät siirtyivät 1.7.2011 lukien Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon ja uuden kaivosviranomaisen toiminta sijoitettiin Rovaniemelle. Valiokunta korostaa tehtävien edellyttämän osaamisen merkitystä sekä huolehtimista siitä, että kaivannaistoiminnan lisääntyessä myös viranomaistehtävien hoitamiseen osoitetaan riittävät resurssit.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kaivos- ja malminetsinnän lupakäsittelyn tehostamiseen.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Tekesin avustusvaltuuksien määrä on 437 miljoonaa euroa, joka on noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käynnissä olevia ohjelmia ei olla keskeyttämässä, mutta niille suunniteltua rahoitusta joudutaan pienentämään. Tämä tehdään mahdollisimman hallitusti, äkkiliikkeitä välttäen ja ottaen kunkin aihealueen todellinen kysyntätilanne huomioon. Rahoitus painottuu jatkossa merkittävään kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin pieniin ja keskisuuriin edelläkävijäyrityksiin, ja panostukset erityisesti alkavan vaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin aiotaan säilyttää vähintään entisellä tasollaan. Mm. suurten yritysten rahoitukseen tehdään sen sijaan merkittäviä leikkauksia.

Valiokunta korostaa, että nykyisessä talous­tilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uudistumiselle. Rahoituksen painopisteen siirtäminen pk-yrityksiin sekä kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin on kuitenkin tässä tilanteessa perusteltua.

Pitkään jatkunut julkisen t&k-rahoituksen kasvun kausi päättyy ensi vuonna ja resurssit vähenevät tähän vuoteen verrattuna yhteensä yli 60 milj. euroa. Myös elinkeinoelämän t&k-investoinneissa on odotettavissa lievää taantumista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että julkinen sektori sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) pitkäjänteiseen kehittämiseen, sillä uudelle kasvulle luodaan perustaa mm. onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta. Suomen kilpailukyvyn kannalta onkin keskeistä, että tavoitteena on edelleen tki-menojen 4 prosentin bkt-osuus. Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluissa todettuun.

Talousapu-neuvontatoiminta on pienimpien yritysten ja yrittäjien avuksi suunnattua maksutonta ja luottamuksellista palvelua. Toiminnan päämääränä on pienyritysten taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen ja turhien konkurssien ehkäiseminen tarjoamalla alhaisen yhteydenottokynnyksen valtakunnallista puhelinneuvontapalvelua.

Saadun selvityksen mukaan talousapu-palvelua on tarkoitus tukea budjettivaroista myös ensi vuonna. Valiokunta toteaa, että neuvonnan merkitys korostuu tilanteessa, jossa suhdanteiden heikkeneminen vaikeuttaa monien pienten yritysten toimintaa.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa yrittäjien puhelinneuvontapalvelun kehittämiseen.

Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta. Etenkin rakennemuutostilanteessa Invest in Finlandilla on tärkeä rooli elinkeinorakenteen uudistajana ja monipuolistajana.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Invest in Finlandin liiketoimintamahdollisuuk­sien lisäämiseen Itä-Suomessa.

Momentille myönnetään 40 472 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentin myöntövaltuudeksi esitetään 17,7 milj. euroa, joka on noin 8 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Ensi vuonna voidaan kuitenkin käyttää tältä vuodelta säästyvää valtuutta 7 miljoonalla eurolla, joten kaiken kaikkiaan ensi vuoden valtuus vastaa suunnilleen vuoden 2011 tasoa. Momentin määrärahaa ja valtuutta saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten yhteisiin ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymishankkeisiin. Erityisinä kohteina ovat Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa toteutettavat hankkeet.

Kansainvälistymisavustuksille on ollut jatkuvasti suurta kysyntää, sillä etenkin pienillä alkavilla yrityksillä on hyvin rajoitetut resurssit pyrkiä uusille markkinoille. Tukemalla yritysten kansainvälistymistä edistetään kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja kotimaassa.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ns. arktisten alueiden (ml. Barentsinmeren, Murmanskin, Venäjän Karjalan, Jekaterinburgin ja Komin tasavallan) kehittymiseen liittyy. Ilmaston lämpenemisen ja teknologioiden kehittymisen myötä ­alueen raaka-ainevarantojen hyödyntämismahdollisuudet ovat lisääntyneet, ja alueen poliittinen ja taloudellinen merkitys on vähitellen kasvanut. Uusien meriväylien avautuminen muuttaa laajalti kansainvälisiä kuljetusreittejä, mikä edellyttää myös mittavaa liikenneverkkojen kehittämistä. Arktiset alueet ja niiden kasvava talous tar­joavatkin suomalaisyrityksille merkittävää vientipotentiaalia.

Valiokunta painottaa, että Suomen on oltava mukana alueen kehittymiseen liittyvissä hankkeissa. Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailuasemaa tulee siksi vahvistaa Luoteis-Venäjällä sekä edistää toimia, jotka tukevat vientiä, investointeja ja kansainvälistymistä.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen Venäjä-politiikan koordinaatiota vahvistetaan, ja tätä tarkoitusta varten on perustettu Venäjä-ministerityöryhmä. Valiokunta toteaa, että Suomi toimii jo varsin aktiivisesti mm. Pietarissa, mutta jatkossa ministerityöryhmän on otettava keskeiseksi tavoitteeksi suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen arktisilla alueilla toteutettavissa hankkeissa. Tällaisia ovat erityisesti energiaan, kuten kaukolämpöön sekä vesihuoltoon ja vesivoimaloihin liittyvät hankkeet. Suomalaista osaamista on hyödynnettävä myös talvimerenkulkuun, arktiseen teknologiaan ja laivarakennukseen sekä muihin arktisen alueen liikenteeseen liittyvissä hankkeissa.

Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee antaa eduskunnalle Venäjä-selonteko, jossa em. seikat ja muut maitten väliseen kauppaan ja muuhun yhteistoimintaan liittyvät kysymykset selvitetään toimenpideohjelmineen ja määrärahoineen.

Valiokunta korostaa myös Suomen ja Venäjän välisen ohjelmayhteistyön jatkamista sekä rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä Pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä erillisissä Barentsin ja muiden arktisten alueiden strategioissa.

Talousarvioesityksen mukaan momentin määräraha alenee säästötoimenpiteiden vuoksi 10 milj. eurosta 5 milj. euroon. Valiokunta katsoo, että taloustilanteen heikentyminen lisää tarvetta tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Etenkin pienet alkavat yritykset tarvitsevat usein jo aivan alkuvaiheen tukea, jolla edistetään liiketoimintojen käynnistämistä, kansainvälistymistä sekä uusien tutkimus- ja kehityshankkeiden aloittamista.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, jolla edistetään pk-yritysten etabloitumista Venäjälle.

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentin lainavaltuus on 116,8 milj. euroa, jolla kannustetaan kaikenkokoisia yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena on nopeuttaa kehitystä sekä kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta poikkeustapauksessa mahdollisuus jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä.

Esityksen mukaan maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa, kun enimmäismäärä oli 40 milj. euroa vuosina 2010 ja 2011. Vaikea taloustilanne uhkaa kuitenkin lisätä projektien kaupallisten epäonnistumisten määrää. Myös lainojen kohdistaminen merkittävältä osin suuriin pilottihankkeisiin kasvattaa yksittäisten maksuvapautuspäätösten kokoa.

Edellä mainitusta johtuen valiokunta muuttaa momentin päätösosaa siten, että maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä korotetaan 40 miljoonaan euroon.

(1.— 4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 40 000 000 euroa.

(6. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 1,2 mrd. euroa, jossa on vähennystä runsaat 160 milj. euroa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu pääosin Suomen Vientiluotto Oy:n kautta myönnettävien jälleenrahoituslainojen maksatusten vähentymisestä ja hallitusohjelman mukaisista säästötoimenpiteistä.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa työllisyysaste vaalikauden aikana 72 prosenttiin ja laskea työttömyysaste 5 prosenttiin. Tavoitteet ovat lisääntyvästä eläköitymisestä huolimatta varsin kunnianhimoisia ja talouskasvun heikentyessä niiden saavuttaminen on osoittautumassa vielä ennakoitua vaikeammaksi.

Kasvun vauhdittamiseksi valiokunta korostaa mm. uuden yritystoiminnan ja kasvuyrittäjyyden edistämistä sekä yritysrahoituksen saatavuuden varmistamista. Myös työvoimakoulutuksen on vastattava yritysten ajankohtaisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin.

Työttömyysluvut eivät ole toistaiseksi lähteneet merkittävään kasvuun; lokakuun työttömyysaste (7 %) oli jopa hieman pienempi kuin vastaavana aikana viime vuonna (7,4 %). Lomautukset ovat kuitenkin alkaneet lisääntyä ja vaarana on, että edellisestä taantumasta poiketen lomautukset alkavat muuttua työttömyydeksi. Valiokunta korostaa, että hallituksella on oltava valmiutta arvioida resursseja uudelleen, mikäli työllisyyskehitys heikkenee merkittävästi.

Momentin myöntövaltuutta (22,2 milj. euroa) voidaan käyttää mm. hankkeisiin, joita käynnistetään äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Valiokunta pitää hyvänä, että valtuutta on korotettu talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä (HE 128/2011 vp), jotta lisääntyneisiin rahoitustarpeisiin voidaan vastata paremmin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös rakennemuutostilanteiden hoitamiseen. On tärkeää, että korvaavien työpaikkojen luomiseksi kehitetään uusia toimintatapoja ja rahoitusmalleja sekä nykyistä paremmin toimivia tukimuotoja. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman nopea ja tarvittaessa ennakoiva reagointi rakennemuutoksiin.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahoiksi ehdotetaan 484,4 miljoonaa euroa. Tämä on 56,4 milj. euroa enemmän kuin maaliskuun 2011 kehyspäätöksessä, mutta 51 milj. ­euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Momentin määräraha muutettiin vuoden 2011 kolmannessa lisäbudjetissa siirtomäärärahaksi. Valiokunta on tyytyväinen tähän muutokseen, joka merkitsee ennen kaikkea sitä, että määrärahat voidaan jatkossa käyttää täysimääräisesti. Vaikka määrärahan käyttö ei ole enää sidottu kyseiseen budjettivuoteen, valiokunta korostaa, että määräraha on pyrittävä kuitenkin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli lokakuussa 17,1 prosenttia, joka oli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden lokakuussa. Hienoisesta parannuksesta huolimatta nuorisotyöttömyys on kuitenkin edelleen huolestuttavan korkea. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen onkin tärkeä ja tervetullut uudistus, jonka tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuuseen liittyen määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 55 milj. euroa, josta nyt kyseessä olevalle momentille osoitetaan 36 milj. euroa.

Valiokunta painottaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimakasta panostusta nuorten koulutus- ja työllistämispalveluihin ja niiden kehittämiseen sekä nuorten yksilöllisen ohjauksen ja tuen lisäämiseen.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä myös vakavaa huomiota siihen, että työttömien nuorten lisäksi arvioidaan olevan jopa kymmeniätuhansia nuoria, jotka ovat kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolella ilman työ- tai koulutuspaikkaa. Myös näiden nuorten tilanteeseen on löydettävä monipuoliset ja poikkihallinnolliset keinot syrjäytymiskehityksen riittävän varhaiseksi katkaisemiseksi.

Toinen uusi ja merkittävä hanke on pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tähtäävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilun sisällöstä ja resursseista huolehditaan niin, että sen pohjalta voidaan aikanaan tehdä pysyvät ja toimivat ratkaisut kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä.

Akateeminen työttömyys on kasvanut voimakkaasti ja korkeasti koulutettujen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Valiokunta katsoo, että korkeasti koulutetuille tarkoitetun työvoimakoulutuksen tulisi olla nykyistä räätälöidympää. On myös selvitettävä mahdollisuudet työllisyyskoulutuksen laajentamiseen siten, että työttömien osaamista hyödynnetään aiempaa enemmän myös ulkomailla Suomen vientiä tukevissa teknologia- ym. hankkeissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös työttömien yhdistysten toimintaan. Työttömien yhdistykset edistävät toiminnallaan työllistymistä sekä ylläpitävät työttömien aktiivisuutta ja työkykyä. Yhdistykset ovat myös tärkeä sosiaalinen yhteisö työttömille. Rahoituksen väheneminen heikentää kuitenkin yhdistysten työllistämismahdollisuuksia.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, jotta työttömien yhdistysten työllistämistoimenpiteitä voidaan tehostaa nykytilaan verrattuna.

Momentille myönnetään 485 437 000 euroa.

(2.—6. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

(Kuten HE 59/2011 vp)

Momentin määräraha on 4,5 milj. euroa, joka on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys johtuu siitä, ettei eduskunnan viime vuonna lisäämä määräraha sisälly talousarvioesitykseen.

Talous- ja velkaneuvonnan määrärahatilanne on ollut useina vuosina varsin tiukka ja taloustilanteen heikentyessä palvelu- ja määrärahatarve kasvavat. Asiakasmäärien lisääntyessä jonotusajat ovat pidentyneet ja samalla asiakkaiden ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi. Myös alueelliset erot ovat kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan kunnat rahoittavat vapaaehtoisesti yli 50 prosenttia kuluista 21 neuvontayksikön alueella, kun vastaavasti osa kunnista ei rahoita palveluja lainkaan.

Nuorten velkaantumista ja velkaneuvonnan tarvetta pahentaa erityisesti pikavippitoiminta, jonka volyymi on edelleen kasvamassa. Pienlainoihin liittyvää lainsäädäntöä on viime vuosina kiristetty, mutta uudistuksista huolimatta pikaluotoista aiheutuneiden velkomustuomioiden määrä on kasvanut nopeasti ja voimakkaasti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että velkaantumisen syihin puututaan ja ylivelkaantumista ehkäistään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tavoitteena tulee valiokunnan mielestä olla, että pikaluottojen tarjoaminen kielletään kokonaan vuoden 2013 alusta lukien.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

Momentille myönnetään 5 511 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Vuoden 2011 alusta lukien Suomen Kuluttajaliitto ry ja Kuluttajat - Konsumenterna ry yhdistyivät Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:ksi. Kuluttajaliiton ensi vuoden määrärahaksi ehdotetaan 504 000 euroa, joka on 150 000 euroa pienempi kuin molempien järjestöjen määrärahat yhteensä vuonna 2011. Määrärahan vähennys johtuu siitä, että momentille kohdistettiin kuluvan vuoden talousarviossa tilapäinen 150 000 euron tasokorotus, joka on nyt poistettu.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Kuluttajaliitto - Konsumentbörbundet ry:n toimintaan.

Momentille myönnetään 823 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu merkittävä vähennys, sillä menosäästöjen aikaansaamiseksi momentin määräraha alenee 18 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahasta osoitetaan osaamiskeskusohjelman toimeenpanoon 8 miljoonaa euroa (tänä vuonna 10 milj. euroa), jolloin ns. ohjelmiin sitomaton osuus on 5,6 miljoonaa euroa (tänä vuonna 22,2 milj. euroa). Tämä merkitsee noin 75 prosentin pudotusta ns. sitomattomaan kehittämisrahaan.

Momentin määrärahaa on käytetty myös koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan eli ns. KOKO-ohjelmaan, joka on ollut keskeinen väline alueiden omaehtoiselle kehittämiselle ja alueiden väliselle yhteistyölle. KOKO-ohjelman jatko on nyt epävarmaa, sillä ohjelman jatkaminen ei ole mahdollista kovin pienillä resursseilla.

Valiokunta pitää valitettavana, että näin mittava määrärahaleikkaus toteutetaan hyvin nopealla aikataululla, jolloin toiminnan hallittu sopeuttaminen uuteen tilanteeseen on vaikeaa. Maakunnan kehittämisraha on ollut nopea ja toimiva tapa käynnistää alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä selvityksiä ja kehittämishankkeita. Jatkossa maakunnan kehittämisrahan vaikutus maakunnille jää marginaaliseksi.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan maakuntien kehittämisrahaa tarkastellaan alueiden elinkeinojen elinvoimaa tukevien muiden mahdollisuuksien rinnalla. Paikallisen kehittämisen merkitys korostuu siten tulevina vuosina, mikä on tärkeää ottaa huomioon myös seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelussa.

Käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa, josta osoitetaan 150 000 euroa Russia-hankkeen edistämiseen.

Momentille myönnetään 15 566 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikkajaosto ja maaseudun kehittämisen määrärahat (3 milj. euroa) siirretään ensi vuoden alusta työ- ja elinkeinoministeriöön.

Momentilta rahoitetaan myös kylätoiminnan valtakunnallista kehittämistä, johon on arvioitu käytettävän 850 000 euroa. Kylätoiminnalla edistetään asukkaiden toimeentuloa, sosiaalista hyvinvointia sekä lähipalveluiden järjestämistä. Suomen Kylätoiminta ry on valtakunnallinen yhteistyöelin, joka on mukana EU:n Leader-ohjelmassa sekä myös monien muiden paikallisten kehittämisjärjestöjen toiminnassa.

Valiokunta katsoo, että kylätoiminnalla on tärkeä tehtävä osana maaseudun kehittämistä ja lisää momentille 200 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Momentille myönnetään 3 223 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentin määrärahaksi esitetään 526 milj. euroa ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudeksi 323 miljoonaa euroa. Valtio on näin vähentämässä vastinrahoitustaan EAKR- ja ESR-ohjelmista yhteensä 30 miljoonaa euroa, mikä johtuu aiempien vuosien (2009—2011) 20 prosentin ennakkobudjetoinnista sekä hallitusohjelmassa sovituista menosäästöistä. Vastaava vähennys on tarkoitus tehdä myös vuonna 2013.

Valtion rahoituksen väheneminen lisää kun­tien rahoitusvastuuta ohjelmien toteuttamisessa, mutta kunnat eivät ole varautuneet korvaamaan vastinrahoitusta omalla rahoituksellaan eikä kuntatalouden tilanne antane siihen muutoinkaan mahdollisuutta. Näin ohjelmien loppuunsaattaminen vaikeutuu. Mikäli Suomi ei pysty varmistamaan riittävää kansallista vastinrahaa, myös EU-rahoitus pienenee.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen muutokset eivät heikennä Suomen asemaa uuden ohjelmakauden neuvotteluissa ja päätöksenteossa.

Resurssien vähentyessä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin liittyviä menettelyjä tehostetaan ja hallinnointiin meneviä kuluja vähennetään. Tämä korostuu tilanteessa, jossa EU:n komissio on siirtämässä hallintovelvoitteita entistä enemmän jäsenmaiden omalle vastuulle.

Energiapolitiikan määrärahat ovat yhteensä 236,6 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä noin 99 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Energiatuen valtuudeksi ehdotetaan 94,8 milj. euroa, mikä on noin 55 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 talousarviossa. Vuoden 2011 myöntämisvaltuudesta voidaan kuitenkin käyttää ensi vuonna 62 milj. euroa, jolloin myöntövaltuudet ovat jopa hieman kuluvaa vuotta korkeammat.

Vuonna 2011 käyttöön otetun uusiutuvan energian tuotantotuen määräraha on lähes 98 miljoonaa euroa. Tämä on 42,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa.

Energiapolitiikan tärkeimpinä tavoitteina on varmistaa Suomen energiatalouden pysyminen monipuolisena, energian toimitusvarmuuden säilyminen korkeana sekä energiamarkkinoiden toimivuus. Keskeistä on myös EU:n asettamien tavoitteiden toteutuminen päästöjen vähentämisessä, uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa.

Bioenergiaa koskevan toimialaraportin (24.11.2011) mukaan vuonna 2010 uusiutuvan energian osuus oli 30,3 —31,3 prosenttia ener­gian loppukulutukseen suhteutettuna. Suurin osa (noin 80 prosenttia) uusiutuvasta energiasta tuotetaan bioenergialla ja valtaosa uusiutuvien käytön lisäyksestä tulee yhä puubiomassoista.

Alustavien tietojen mukaan Suomi olisi näin jo saavuttanut uusiutuvaa energiaa koskevan välitavoitteen, jonka mukaan uusiutuvan energian määrän tulisi olla 30,4 prosenttia vuosina 2011—2012. Päämääränä olevan 38 prosentin osuuden saavuttaminen vaatii kuitenkin selkeitä lisäpanostuksia myös muihin raaka-aineisiin, kuten etanoliin, biokaasuun ja biodieseliin.

Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joilla edistetään uusien energiateknologioiden kehittämistä sekä niiden kaupallistamista. Uusien teknologioiden avulla energia- ja ilmastostrategian tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaammin, ja näiden teknologioiden vientimahdollisuudet ovat erittäin suuret. Tulevaisuudessa bioenergiasektorille voi syntyä jopa tuhansia uusia työpaikkoja.

Valiokunta toteaa, että tavoitteiden saavuttamiseksi on myös kohdistettava voimavaroja energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämiseen.

Energianeuvontaan ja -tiedotukseen osoitettu määräraha (mom. 32.60.20) alenee 0,5 milj. eurolla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että neuvontapalvelut ovat erittäin tärkeitä mm. kuluttajille, kiinteistöille, yrityksille, kunnille ja muille toimijoille, jotka tarvitsevat luotettavaa tietoa esim. hyvistä energiatehokkuutta parantavista toimista.

Hallitusohjelman mukaisesti kotouttamistoimiin varatut määrärahat siirretään sisäasiainministeriön pääluokasta työ- ja elinkeinoministe­riön pääluokkaan. Näin pyritään tehostamaan maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja varmistamaan, että työ- ja elinkeinohallinto pystyy entistä paremmin edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Kotouttamispolitiikan kannalta on myös merkittävää, että syyskuun alussa tuli voimaan laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), jonka tarkoituksena on mm. tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.

Valiokunta korostaa, että kotoutumisen edistäminen koskee monia hallinnonaloja ja edellyttää tavoitteiden ja toimenpiteiden valtavirtaistamista koko viranomaisjärjestelmään sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla.

Valiokunta painottaa, että kotoutuminen edellyttää ensijaisesti pääsyä kotoutumiskoulutukseen. Ilman kielitaitoa pääsy ammatilliseen koulutukseen ja työhön on käytännössä mahdotonta, ja ilman alkuvaiheen koulutusta prosessi ei pääse edes alkuun.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen on varattu 34 milj. euroa (mom. 32.30.51), mikä vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. Valiokunta korostaa, että työvoiman vähentyessä maahanmuuttajien työpanoksella tulee jatkossa olemaan yhä suurempi merkitys, mikä lisää entisestään kotoutumiskoulutuksen tarvetta.

Valiokunta kiirehtii valtion ja kuntien toimenpiteitä, joilla löydetään keinot kuntapaikkojen lisäämiseen. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen on ollut jo pitkään ongelmallista. Suomen vuotuinen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä, mutta viimeisen 10 vuoden keskiarvo saapuneista kiintiöpakolaisista on noin 660 pakolaista vuodessa. Myös turvapaikkamenettelyn kautta Suomeen saapuvat tarvitsevat kuntapaikan. Arvio tarvittavista kuntapaikoista on tämän ja viime vuoden osalta ollut noin 2 200 paikkaa vuodessa, mutta ELY-keskusten raportoima toteuma jäi viime vuonna ja tulee jäämään tänäkin vuonna yli 1 000 paikkaa tavoitteesta.

Hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessään (HE 119/2011 vp) lisännyt momentin määrärahaan 1,12 milj. euroa, jotta muutoksenhakulautakuntaan voidaan palkata lisätyövoimaa. Lisäys on erittäin tarpeellinen, sillä muutoksenhakulautakunnan työ on ollut pahoin ruuhkautunutta ja käsittelyajat pitkiä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä sekä lautakunnan toiminnan kehittämistarpeita seurataan ja arvioidaan, sillä valitukset koskevat keskeisiä perusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden nopealla käsittelyllä on suuri merkitys kansalaisten oikeusturvan kannalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan so­siaali- ja terveydenhuollon uusien vireille tulleiden valvonta-asioiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Suomessa on Valvirassa ja aluehallinto­virastoissa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna erittäin niukasti henkilöstöä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon valvontaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät ja voimavarat arvioidaan, jotta varmistutaan valvonnan voimavarojen riittävyydestä kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Raha-automaattiyhdistys on vuodesta 1998 rahoittanut Pidä Kiinni -hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja heidän perheilleen. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta on kuitenkin vuodesta 2010 lukien vähennetty; tänä vuonna tuen määrä oli vielä 1,5 milj. euroa, mutta ensi vuonna se alenee edelleen 750 000 euroon. Tarkoituksena on, että vuodesta 2013 lukien rahoitus siirtyy kokonaan kuntien vastuulle.

RAY:n tuen pienentymisen johdosta kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin on tehty kuluvan vuoden alusta 3 milj. euron lisäys. Tämän ohella eduskunta on jo kahtena vuonna lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan hoitojärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Päihdepalvelujen järjestämisvastuu kuuluu lähtökohtaisesti kunnille, mutta palvelujen riittävyys riippuu kuntien budjetoinnista. Valtionosuuksien korotuksesta huolimatta kuntien määrärahat ovat vähentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuotta koskeva määrärahavaje on 2 250 000 euroa.

Pidä Kiinni -hoitojärjestelmän piiriin on päässyt vuosittain noin 250 perhettä. Toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmannesta ensikodeissa ja kolme neljännestä avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Hallitusohjelman mukaisesti erityisvastuualueille keskitetään vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja järjestäminen, joten aikanaan myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirtyy ns. ERVA-alueiden vastuulle. Valiokunta katsoo, että hoidon rahoitusta koskevat ongelmat tulee ratkaista ja huolehtia siitä, että tarvittava rahoituspohja varmistetaan, kunnes rahoitus saadaan pysyvälle pohjalle.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa Pidä Kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen.

Momentille myönnetään 10 280 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Talousarvioesitykseen sisältyvät veteraanimäärärahat ovat ensi vuonna yhteensä 319,6 milj. euroa. Tämä on 35,6 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän, mutta määrärahaa on kuitenkin veteraania kohden kuluvaa vuotta enemmän.

Veteraanikuntoutukseen osoitettujen määrärahojen riittävyys on noussut esille useina vuosina. Määrärahojen riittävyyden parantamiseksi Valtiokonttori on ohjeistanut kuntia järjestämään kuntoutuksesta puolet avokuntoutuksena. Suuressa osassa kuntia kaikki halukkaat ovat päässeet kuntoutukseen, mutta mikäli kuntoutus on painottunut laitoskuntoutukseen, määrärahat ovat loppuneet kesken. On kuitenkin myös kuntia, joissa määrärahat ovat loppuneet kesken ohjeistuksen noudattamisesta huolimatta.

Tilanteen parantamiseksi kuluvan vuoden alusta on otettu käyttöön uusi toimintamalli, jolla pyritään levittämään ns. parhaita käytäntöjä sellaisiin kuntiin, joissa veteraanikuntoutuksen toimivuudessa on ollut puutteita. Valiokunta pitää toimintamallia erittäin tervetulleena keinona edistää määrärahan riittävyyttä ja sen myötä veteraaneille tarjottavia palveluja.

Valiokunta on niin ikään tyytyväinen toiseen tänä vuonna aloitettuun uudistukseen, jolla kuntoutusmäärärahaa on osoitettu kunnallisiin avopalveluihin (esim. ateria-, siivous-, kuljetuspalvelu), joilla tuetaan kotona selviytymistä.

Veteraanikuntoutuksen määrärahaa korotettiin talousarviota täydentävässä esityksessä (HE 119/2011 vp) 4 milj. eurolla. Valiokunta on tyytyväinen tähän lisäykseen ja pitää perusteltuna, että em. lisäyksestä osoitetaan ainakin puolet kotiin vietävien palveluiden tukemiseen. On myös tärkeää, että veteraanipalvelut nivotaan muihin kunnallisiin palveluihin siten, että ne muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden veteraanien kotona selviytymisen tueksi.

Veteraanikuntoutuksen sisältöä ja laatua on muutoinkin kehitettävä niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin veteraanien tämän hetken tarpeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon myös veteraanien puolisot.

Valiokunta toteaa, että useilla meneillään olevilla kehittämishankkeilla, Kaste-ohjelmalla sekä valmisteilla olevilla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksilla parannetaan koko vanhusväestön ja samalla myös veteraanien palveluja.

Hallituksen käynnistämän kuntauudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut kattavasti koko maassa. Tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla.

Valiokunta korostaa, että palvelurakenteen uudistaminen on kuntauudistuksen keskeinen sisältö, sillä ilman kustannustehokkaita palvelurakenteita kunnat eivät tule selviytymään tulevista tehtävistään. Palvelutarpeiden kasvun ohella myös eräät vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet tuovat toteutuessaan kunnille uusia velvoitteita (mm. vanhuspalvelulaki ja oppilashuoltolaki).

Palvelurakenteita uudistettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan parantamiseen. Vahvoilla peruspalveluilla voidaan jo varhain puuttua ongelmiin ja sairauksiin sekä tukea kansalaisia itsenäisessä selviytymisessä. Palvelujärjestelmää uudistettaessa on myös luotava yhtenäiset ja kestävät rakenteet, jotta palvelut kyetään tarjoamaan yhdenvertaisesti ja huolehtimaan siitä, että väestön terveyserot ja hyvinvointierot kaventuvat. Valiokunta korostaa, että tehokkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa.

Mielenterveyspalveluiden kehittämiseen on viime vuosina suunnattu lisäpanostuksia ja etenkin lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen saatavuutta on pyritty parantamaan. Esim. Kaste I -ohjelmaan sisältyi lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen liittyviä hankkeita ja myös ensi vuonna alkavan Kaste II -ohjelman valmistelussa on yhtenä osaohjelmana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Palvelujen saatavuuden parantamiseksi on myös lisätty sekä resursseja että normiohjausta. Mielenter­veyden ongelmat ovat kuitenkin merkittävä kansanterveyden ongelma ja suurin syy ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen.

Valiokunta korostaa varhaisen puuttumisen sekä ehkäisevän mielenterveystyön vahvistamista, joilla voidaan vähentää sairastavuutta sekä saavuttaa pitkällä aikavälillä tuntuvia sosiaali- ja terveystoimen säästöjä. Varhainen puuttuminen edistää osaltaan myös työurien pidentämiseen liittyviä tavoitteita.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut pyritään aiempaa paremmin nivomaan yhteen siten, että järjestel­mien erilaiset toimintakulttuurit eivät ole esteenä palveluihin pääsylle. Palvelujärjestelmän tulee edistää mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitoon pääsyä ja kynnyksen avun saamiselle tulee olla mahdollisimman matala. Valiokunta korostaa myös lasten ja nuorten tuen tarvetta tilanteissa, joissa vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat vaarantavat koko perheen tasapainoa.

Kouluterveydenhuollon säädösperustaa on viime vuosina vahvistettu, jotta palvelut vastaisivat kansallisia suosituksia ja alueelliset erot kaventuisivat. Määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2011, minkä jälkeen Valvira ja aluehallintovirasto ovat selvittäneet, miten asetuksen täytäntöönpano on toteutunut. Tulosten mukaan asetus on parantanut kouluterveydenhuoltoa, mutta palvelut eivät vieläkään vastaa asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi 15 prosenttia terveyskeskuksista ei järjestänyt ensimmäisen luokan laajaa terveystarkastusta ja monissa terveyskeskuksissa kouluterveydenhuollon henkilöstömäärä alitti edelleen suositukset.

Valiokunta pitää tärkeänä, että säädösten toimeenpanoa seurataan säännöllisesti ja kattavasti, jotta kuntakohtaiset erot vähenevät ja palvelut vastaavat entistä paremmin asetettuja vaatimuksia. Myös hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota kouluterveydenhuollon alueellisten erojen kaventamiseen ja velvoitetaan pitämään huolta koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevan asetuksen (338/2011) toimeenpanosta.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on otettava huomioon myös mielenterveyden ja elämänhallinnan edistäminen ja huolehdittava siitä, että palvelurakenne tukee mahdollisuutta lasten ja nuorten tarvitsemiin poikkihallinnollisiin palveluihin.

Eduskunta käynnisti kuluvan vuoden talousarviossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä koskevan kokeilun. Kokeilu kestää kolme vuotta, ja se toteutetaan YTHS-mallin mukaisesti kahdella paikkakunnalla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilua seurataan huolella, jotta sen pohjalta tehtävillä ratkaisuilla varmistetaan korkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden tasavertainen terveydenhuolto.

Valiokunta korostaa, että kokeilun aikana on myös huolehdittava kunnallisen opiskeluterveydenhuollon resursseista, jotta ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan järjestää laadukkaasti ja kattavasti kaikilla korkeakoulupaikkakunnilla.

Valiokunta nostaa esille myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveydenhuollon kehittämistarpeet, mikä on myös hallitusohjelmassa erityinen painopiste.

Momentin määräraha on 17,5 milj. euroa, joka on säästötoimenpiteiden vuoksi 4,5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määräraha osoitetaan pääosin Kaste II -ohjelmaan, jonka sisältö vahvistetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uusi Kaste-ohjelma on ainakin osin jatkumoa nykyisen Kaste-ohjelman käynnistämälle kehitystyölle.

Valiokunta korostaa myös hankkeiden vaikuttavuutta, mikä edellyttää hankkeiden priorisointia sekä tarkkaa kohdentamista. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen näkökulmasta ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden sekä tiedonhallinnan vahvistamiseen liittyvät hankkeet ovat ajankohtaisia.

Valiokunta toteaa, että hankerahoituksen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että hyvät käytännöt levitetään tehokkaasti kaikkien toimijoiden käyttöön. Myös määrärahojen väheneminen puoltaa toiminnan suuntaamista aiempaa selvemmin jo hyviksi todettujen käytäntöjen ja palveluinnovaatioiden levittämiseen ja juurruttamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeet ovat edenneet suunniteltua hitaammin. Tietojärjestelmät ovat edelleen pirstaleisia, ne ovat monin osin vanhentuneita ja huonosti yhteensopivia. Tietojärjestelmien kehittämisestä on puuttunut valtakunnallinen ote, ja kunnat, terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet omista tarpeistaan lähteviä ratkaisuja. Myös kansallista terveysarkistoa koskeva KanTa-hanke on toteutumassa selvästi alkuperäistä suunnitelmaa hitaammin.

Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu 1.9.2011 voimaan tullut laki (634/2011) selkiyttää tietojärjestelmien kehittämistä, sillä se velvoittaa julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden, yhteistyön sekä yhteisten palveluiden käytön lisäämiseen. Myös KanTa-hankkeen rahoitusta on vahvistettu, ja se on aikataulutettu uudelleen. Osa järjestelmistä on jo käyttöönottovaiheessa tai niiden pilotointi on alkamassa.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hankkeet etenevät suunitelluissa aikatauluissa ja että niiden tarvitsemista resursseista huolehditaan. On niin ikään huolehdittava kansallisen ja paikallisen tason hyvästä koordinaatiosta, sekä siitä, että kehittämistyö sidotaan tiiviisti käynnissä oleviin ja käynnistyviin organisaatio- ja palvelurakennemuutoksiin.

Valiokunta painottaa järjestelmien tietoturvan ohella myös niiden käytettävyyttä, jotta järjestelmien käyttö ei vie liiaksi aikaa varsinaiselta potilastyöltä ja jotta niillä parannetaan aidosti hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Tietotekniikan tuottavuushyötyjen saavuttaminen edellyttää myös toimintatapojen uudistamista, sillä tietotekniikan käyttö ei tehosta toimintaa, ellei samalla myös totuttuja toimintatapoja ja työrutiineja virtaviivaisteta. Uusien ratkaisujen on myös oltava yhteensopivia niiden valtakunnallisten ratkaisujen kanssa, joihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä päädytään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös yksityiset palveluntuottajat otetaan hankevalmistelussa huomioon, jotta uusiin tietojärjestelmiin integroituminen sujuu ongelmitta.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määrärahaa käytetään myös pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen. Tukihenkilöstön avulla on pystytty puuttuman tehokkaasti erityisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen.

Momentin määräraha alenee 35 milj. euroon, sillä säästövelvoitteiden vuoksi määrärahaan kohdistuu 5 milj. euron vähennys. Määrärahan aleneminen on valitettavaa, sillä valtion rahoitusosuuden vähentyessä tutkimuksen kustannukset siirtyvät yhä enemmän kuntien maksettavaksi. Sairaalat joutuvat sisällyttämään lisääntyneet kustannukset edelleen palvelutuotteidensa hintoihin, mikä heikentää niiden kilpailukykyä.

Valiokunta toteaa, että terveydenhuollon toimintayksiköillä on hyvin vähän mahdollisuuksia korvata vähentyvää valtion tutkimusrahoitusta muulla rahoituksella. Lääketeollisuuden rahoitus kliiniseen lääketutkimukseen on vähentynyt, ja myös Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta on vähennetty. Kuntien tiukan taloustilanteen vuoksi on epätodennäköistä, että kunnat lisäävät terveydenhuollon toimintayksikköjen rahoitusta tutkimustoimintaan. Käytännössä valtion rahoituksen väheneminen merkitseekin tehdyn tutkimustoiminnan sekä julkaistujen tutkimusten vähenemistä.

Valiokunta korostaa, että vastuu tutkimuksen rahoituksesta on viime kädessä valtiolla ja että talouden taantumasta huolimatta pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys korostuu väestön ikääntymisen ja terveydenhuollon haasteiden kasvaessa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

Momentille myönnetään 36 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 119/2011 vp)

Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä päätti vuonna 2009 siirtää lääkärihelikopteritoiminnan hallinnoinnin tukiyhdistyksiltä valtakunnalliselle hallinnointiyksikölle. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit perustivat tätä tarkoitusta varten HEMS Hallinnointi Oy:n, joka aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen toiminta alkaa varsinaisesti vuoden 2012 alusta lukien, minkä jälkeen tukiyhdistykset eivät enää vastaa lääkärihelikopteritoiminnasta.

HEMS Hallinnointi Oy:n kulujen arvioidaan olevan ensi vuonna 22,46 milj. euroa, johon on varauduttu myös momentin määrärahamitoituksessa. Tämä kattaa kuuden kopterin toiminnasta aiheutuvat hallinnointi- ja lentotoiminnan menot, minkä lisäksi sairaanhoitopiirit vastaavat lääkinnän kustannuksista.

Valiokunta pitää hyvänä, että toiminta siirtyy viranomaistoiminnaksi ja että toiminnan rahoitus saatetaan vakaalle pohjalle valtion talousarviosta rahoitettavaksi. Julkista terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää lakisääteistä viranomaistoimintaa ei voida valiokunnan mielestä rahoittaa RAY:n varoilla eikä myöskään kansalaiskeräysvaroin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminta ­järjestetään kustannustehokkaasti ja että se on alueellisesti mahdollisimman kattavaa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että kansallisen rokotusohjelman kehittämistarpeet arvioidaan hallituskauden aikana. Valiokunta kiirehtii arvioinnin suorittamista ja toteaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kesällä 2011 esittänyt HPV-rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan.

Saadun selvityksen mukaan kansallisen rokotusohjelman hankintana HPV-rokotteet voidaan saada aiemmin arvioitua edullisemmin. Niiden kustannuksiksi on arvioitu tämän hetkisten hintatietojen mukaan 8,7 milj. euroa ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen vuotuiset kustannukset alenisivat noin 2—3 miljoonaan euroon. Rokotteen arvioidaan säästävän terveydenhuollon kustannuksia noin 20 vuoden aikajänteellä.

Valiokunta toteaa, että HPV-rokote on käytössä jo muissa Pohjoismaissa sekä myös Ahvenanmaalla.

Momentin määräraha vähenee hallituksen sopimien menosäästöjen johdosta 0,5 milj. euroa ja on ensi vuonna siten 4,7 milj. euroa. Vähennykset kohdistuvat talousarvioesityksen painopistetaulukon mukaan muun muassa päihteiden käytön ehkäisyn ja mielenterveyden edistämisen rahoitukseen.

Valiokunta toteaa, että väestön terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa suurelta osin muiden toimijoiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimin, sillä hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan mm. kaavoitukseen, rakentamiseen, sivistys- ja kulttuuritoimeen, liikenteeseen sekä liikuntaan liittyvillä ratkaisuilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, ja sen tulee sisältyä kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että terveydenhuollossa panostetaan terveyspalvelujen saatavuuden lisäksi ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Terveyden edistämisen ja terveyserojen vähentämisen kannalta vaikuttavaa on muun muassa perusterveydenhuollon vahvistaminen ja panostaminen ennakoiviin terveystarkastuksiin sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden (esimerkiksi muistisairaiden ja diabetespotilaiden) hoidon seurantaan.

Terveyden edistämisen kannalta on myös tärkeää, että kunnat parantavat kuntalaisten terveydentilan kehitykseen liittyvää seurantaa. Vuonna 2005 uudistettu kansanterveyslaki velvoittaa kuntia seuraamaan väestön terveydentilan kehitystä väestöryhmittäin ja ottamaan huomioon terveysvaikutukset kunnan kaikessa toiminnassa. Kuntien tulee myös tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keväällä 2011 tehdystä selvityksestä käy ilmi, että vain noin kolmannes kunnista seurasi väestön sairastavuutta, elintapoja, elämänhallintaa tai väestöryhmien välisiä terveyseroja. Ajantasaisella seurantatiedolla voidaan ohjata päätöksentekoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevaan suuntaan.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa hankkeisiin, joilla edistetään esim. päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä.

Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Instituutin valtionavustus on 922 000 euroa, joka on 178 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

UKK-instituutin toimintaan saatiin aiemmin avustusta RAY:ltä, mutta kuluvasta vuodesta lähtien avustus korvattiin valtionavustuksella. Vähennys on osa yleisistä valtionhallintoon kohdistettavista säästötoimista.

Valiokunta lisää momentille 25 000 euroa.

Momentille myönnetään 947 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Ympäristöministeriön hallinnonalan menot ovat vain noin 0,5 prosenttia koko talousarvion loppusummasta. Hallinnonalan määrärahat vähenevät noin 52 miljoonalla eurolla eli 16 prosentilla verrattuna vuoden 2011 varsinaiseen talous­arvioon. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Pienissä määrärahoissa vähennykset ovat helposti suhteellisesti vaikutuksiltaan suurempia.

Valiokunta kiinnittää huomiota ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahoja ei ole käytettävissä rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin vuonna 2012. Rakentamiseen liittyvät säädökset ja määräykset ovat luonteeltaan hyvin kauaskantoisia. Niiden vaikutukset tulee selvittää jo valmistelun yhteydessä perusteellisesti, jotta vältetään mahdollisten rakennusvirheiden aiheuttamat ongelmat.

Valiokunta esittää lisäksi huolensa hallinnonalan tehtäviin kohdistettavien resurssien riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Tehtäviin tarvittava asiantuntemus tulee turvata ja varmistaa myös käytäntöjen yhtenäisyys koko maassa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen käytettäväksi rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 263 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille esitetään 2 000 000 euron määrärahaa. Esityksessä ei ole huomioitu eduskunnan siihen useana vuonna tekemää 50 000 euron korotusta.

Määrärahaa käytetään avustuksiin lähinnä valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä jonkin verran myös valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan. Suurin yksittäinen yleisavustus on myönnetty Pidä Saaristo Siistinä ry:lle, joka on kyennyt veneilijöille suunnatuilla jätehuoltopalveluilla ja aktiivisella tiedotuksella merkittävästi vähentämään meri- ja järviluonnon kuormitusta.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kansalaisjärjestöjen pitkälti vapaaehtoispohjalta tekemään työtä. Niiden suorittama valistus- ja neuvontatoiminta on merkittävää sekä ympäristöön että asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä kokonaisuuksissa.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa järjestöavustuksiin.

Momentille myönnetään 2 050 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Öljykuljetusten määrä Suomenlahdella on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yli kymmenkertaistunut. Öljykuljetukset lisääntyvät jatkossakin, sillä Suomenlahden itäosaan on rakennettu kaksi uutta öljyputkea. Myös muu meriliikenne on kasvanut. Suomi on pitkän ja rikkonaisen rannikkonsa vuoksi erityisen altis öljyonnettomuudesta aiheutuville laajoille haitoille ja suurille kustannuksille.

Suomen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta on jo pitkään kehitetty määrätietoisesti. Ympäristövahinkojen torjunnan valmiuden kehittäminen on määritelty valtioneuvoston Itämeriselonteossa (2009) ja sitä edeltäneessä kokonaisselvityksessä öljyvahinkojen torjuntavalmiuden kehittämisestä vuosina 2009—2018. Suomella on pieneksi valtioksi hyvä torjuntakapasiteetti, mutta asetettuihin tavoitteisiin ei vielä päästä edes naapurivaltioidemme kaluston turvin.

Valiokunta pitää hallituksen tavoin tärkeänä, että varaudutaan pitkäjänteisesti öljyn- ja kemikaalientorjuntakapasiteetin parantamiseen sekä edistetään öljytorjunnan osaamista. Öljyonnettomuusriski on liikennemäärien kasvaessa entistäkin suurempi.

EU:n meristrategiadirektiivi edellyttää, että EU:n merialueet, Itämeri mukaan luettuna, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioneuvoston 2009 hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien tinkimätöntä toteuttamista, mitä tullaan täydentämään lähivuosina laadittavalla merenhoitosuunnitelmalla.

Merenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu kiinteä yhteistyö muiden Itämeren rantavaltioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä hyödynnetään olemassa olevia sopimuksia ja yhteistyörakenteita, kuten Itämeren suojelukomissiota (HELCOM). Myös lähialueyhteistyön kautta on kustannustehokkaasti voitu vähentää Venäjältä Suomenlahteen tulevaa ravinnekuormitusta. Lähialueyhteistyövarojen vähentyessä siirrytään myös Venäjän osalta kohti tasavertaista kumppanuutta, eikä budjettirahoitusta ole tältä osin enää saatavilla vuonna 2012.

Itämeren suojelua toteutetaan laajasti monin toimin. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että hallitus budjettikäsittelyn yhteydessä koordinoi Itämeren suojeluun liittyvät menot. Käsittelyssä olevalta momentilta kohdistetaan Itämeren tilan parantamiseen 3 840 000 euroa (aiemmin mom. 35.10.(23)), joka on 840 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Määrärahaa käytetään merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen, ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin. Valiokunta viittaa hallitusohjelman mukaiseen tuottavuusohjelman korvaamiseen uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ja toteaa, että momentin määrärahan hyödyntämisessä eivät saa olla esteenä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tai ministeriön tiukat henkilötyövuosikiintiöt.

Valiokunta pitää heikossa tilassa olevan Itämeren suojelua tärkeänä ja korostaa, että suojeluun kohdistettavat määrärahat tulee kohdentaa siten, että suojelutoimenpiteiden vaikuttavuus meren tilan parantamiseen on mahdollisimman suuri. Mikään hallinnonala ei myöskään voi yksin parantaa meren tilaa, vaan suojelunäkökulma on integroitava tehokkaasti kaikille hallinnonaloille. Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisen Itämeri-politiikkaa koordinoivan ryhmän perustamista siten erittäin tarpeellisena.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa Itämeren tilan parantamiseen.

Momentille myönnetään 14 160 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille esitetään 26 882 000 euron määrärahaa, joka on 778 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä toteuttaa Metsähallituksen luontopalvelut, jonka hoidossa on 37 kansallispuistoa ja muita suojelualueita. Se myös ylläpitää ja kehittää ­alueiden virkistyskäyttöpalveluja.

Vuonna 2011 perustettiin kaksi uutta kansallispuistoa, Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot. Sipoonkorven käyntimäärät ovat nousseet voimakkaasti, ja siitä on muodostumassa suosittu virkistysalue. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan investoinnit alueen käytön ohjaukseen tulisi tästä syystä toteuttaa ensitilassa, jotta suojeluarvojen säilyttäminen sekä käytön kestävyys voidaan varmistaa.

Valiokunta toteaa, että uusia kansallispuistoja perustettaessa on varmistettava, etteivät vanhojen kansallispuistojen tarpeet jää hoitamatta. Samalla on syytä muistaa, että kansallispuistoilla on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijänä ja aluetalouden kannalta. Kansallispuistojen palveluihin sijoitetut varat palautuvat jopa 20-kertaisesti paikallistalouteen. Luontopalvelut ovat myös merkittävä nuorten työllistäjä. Erityisesti kesäksi palkattavalla kausityövoimalla on voitu helpottaa Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeaa työttömyystilannetta. Toiminnan rahoituksessa tulisi jatkossa huomioida nämä välilliset vaikutukset.

Momentin määrärahan lisäyksestä huolimatta virkistyspalveluihin käytettävissä olevat määrärahat vähenevät, ja Metsähallitus joutuu priorisoimaan toiminnan rahoitusta sisäisin siirroin.

Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa.

Momentille myönnetään 27 832 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Momentille esitetään 10 850 000 euron määrärahaa, johon sisältyy investointiluonteisten ympäristötöiden osuutena 7,2 miljoonaa euroa aiemmalta ympäristötyöt-momentilta 35.10.(77). Varsinaisten ympäristötöiden osalta määrärahataso on kokonaisuudessaan noin 10 miljoonaa euroa eli 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Merkittävä osa momentin määrärahasta suunnataan siirtoviemäreiden rakentamiseen. Siirtoviemäreillä kootaan haja-asutuksen jätevedet isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin jätevedenpuhdistamoihin. Näin päästään sekä taloudellisesti että vesiensuojelullisesti parhaaseen lopputulokseen.

EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden pohja- ja pintavedet, Itämeren rannikkovedet mukaan lukien, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Poikkeamat tavoitteesta ovat perustelluissa tapauksissa hyväksyttäviä.

Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesienhoidon toteutusohjelmasta vuosille 2010—2015 esitetään toimet, joilla vesien hyvä tila voidaan turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Monilla rannikkoalueilla ja jokivesistöillä hyvä tila voidaan saavuttaa vasta vuonna 2021 tai 2027.

Vesienhoidon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat tavoitteen saavuttamiseksi noin 1,7 miljardia euroa. Julkisen hallinnon osuuden arvioidaan olevan noin 110 miljoonaa euroa vuodessa (ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa). Suurin osa kustannuksista kohdistuu maatalouteen (70 miljoonaa euroa) ja maaperän happamuuden aiheuttamien haittojen torjuntaan (noin 14 miljoonaa euroa), joiden kustannukset voidaan kattaa osittain maatalouden ympäristötukea kohdentamalla. Muiden sektoreiden yhteenlaskettu osuus on noin 27 miljoonaa euroa, josta ympäristöhallinnon osuus on 20 miljoonaa euroa.

Valtion osallistuminen vesienhoitosuunnitelmien toteutuksen rahoitukseen on välttämätöntä, jotta niihin saadaan myös muiden tahojen sitoutuminen. Vesienhoidon toteutus vaatii ympäristöministeriön lisäksi usean muun ministeriön osallistumista ja rahoitusta. Vesien hyvän tilan saavuttamisen kannalta myös tuleva EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja sen yhteydessä tehtävät kansalliset ratkaisut ovat keskeisiä. Maatalouden tukitoimia tulisi voida kohdentaa siten, että ne edistävät myös vesienhoitosuunnitel­mien ja merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Siirtoviemärihankkeet ovat keskeisiä toimenpiteitä alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten esitysten ja maakuntaohjelmien toteutussuunnitelmien mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi toteuttaa lähes 30 uutta siirtoviemärihanketta sekä noin 15 muuta ympäristötyökohdetta, lähinnä pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita. Hankkeille on myös haja-asutuksen jätevesisäädösten toimeenpanemiseksi erityinen tarve vuoden 2016 alkuun saakka, jolloin kiinteistökohtaiset järjestelmät tulee saattaa talousjätevesiasetuksen mukaisiksi tai liittää vesihuoltoverkkoon. Siirtoviemäreiden avulla saadaan niiden varrella olevaa haja-asutusta tehokkaan jätevedenpuhdistuksen piiriin ja vältytään kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiselta.

Viemäriverkoston laajentamisesta huolimatta tarvitaan myös kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Kiinteistönomistajien päätöksentekoa pyritään helpottamaan haja-asutusalueiden jätevesineuvonnalla, johon esitetään 1 000 000 euron määrärahaa. Määrärahalla pystytään tarjoamaan lähinnä yleisneuvontaa. Valiokunta pitää neuvontaa erittäin tarpeellisena ja toteaa, että kiinteistönomistajien tiedon lisäämiseksi olisikin samalla tärkeää herättää asiasta julkista keskustelua sekä jakaa laajasti tietoa jo ratkaistuista ongelmista.

Valiokunta korostaa toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden mahdollisimman suurta vaikuttavuutta ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä sekä pitää siirtoviemäreiden rakentamista kustannustehokkaana tapana parantaa vesien tilaa. Suhteellisen pienellä valtion ­tuella on merkittävä ohjaava ja käynnistävä vaikutus kuntien ja vesi- ja viemäriosuuskuntien toteuttamiin hankkeisiin. Ympäristönäkökulman lisäksi on syytä korostaa myös hankkeiden suurta työllistävää vaikutusta.

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa ympäristötyöhankkeisiin.

Momentille myönnetään 11 750 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2012 jälkeen ­aiheutuvan määrärahan tarve on enintään 5 900 000 euroa.

Momentille esitetään 50 830 000 euron määrärahaa, joka on 11 000 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Lisäyksestä merkittävä osa kohdennetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta edistävän ohjelman (METSO) hankintoihin ja korvauksiin, joihin esitetään noin 32 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahalla tavoitellaan 6 500 suojeltua hehtaaria vuonna 2012. Lisääntyvien määrärahojen käytön kannalta on tärkeää, että myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstöresurssit tehtäviin turvataan.

Momentin määrärahalisäys on tarpeellinen, sillä ohjelma on merkittävin yksittäinen hanke, jolla Suomen metsäluonnon köyhtymistä pyritään pysäyttämään. Valtioneuvoston periaatepäätös METSO-ohjelmasta on tarkoitus päivittää vuonna 2012 ja samalla päättää ohjelman jatkamisesta vuoteen 2020. Ohjelman toteutuksesta vastaavat yhdessä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteiden tasapainoinen toteuttaminen sekä suojelualueilla että talousmetsissä edellyttää lisäpanostuksia myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan, josta määrärahaa on vähennetty 3,0 miljoonalla eurolla.

Valiokunta pitää ohjelman toteutusta tärkeänä ja toteaa sen edistävän myös merkittävästi hyvien suojelun ja kestävän käytön toimintatapojen kehittämistä metsien käsittelyssä ja suojelussa, millä on suuri merkitys ohjelman määrällisten tavoitteiden ohella.

Kohtuuhintainen asuminen on merkittävä yleisen hyvinvoinnin edistäjä, ja on erittäin tärkeää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tiedostetaan asumisen ja asuntopolitiikan keskeinen rooli mm. talouden kasvussa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen edistämisessä.

Asuntomarkkinat ovat eriytyneet alueellisesti toisistaan selvästi poikkeaviksi. Valiokunta ­pitää hyvänä, että hallitus jatkaa väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä AKKU-työryhmän jättämän mietinnön pohjalta. Kasvukeskusten ja erityisesti pääkaupunkiseudun ongelmat ovat päinvastaiset. Pula kohtuuhintaisista asunnoista ja ennen kaikkea pienistä vuokra-asunnoista on muodostumassa esteeksi työvoiman saatavuudelle ja haittaa yleistä talouden kasvua ja kilpailukykyä.

Riittämätön asuntotarjonta ilmenee paitsi korkeina asuntojen hintoina myös seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisena. Vuosittainen rakentamisvaje on noin 5 000 asuntoa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtio yhdessä kuntien kanssa edistää tonttitarjontaa kaavoitusta lisäämällä ja nopeuttamalla. Oleellista on myös jatkaa Helsingin seudun aiesopimuksia. Tätä ns. maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä tulee kehittää entistä tavoitteellisemmaksi siten, että se tukee myös yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä kestävämmäksi, ja järjestelmän käyttöä tulee tarpeen mukaan laajentaa myös muihin kasvukeskuksiin.

Asuntotuotannon lisäämisellä voidaan vaikuttaa myös rakentamisen kustannuksiin. Ympäristöministeriön selvityksen (ympäristöministe­riön raportteja 8/2011) mukaan rakennusalan kilpailutilanne ei ole tyydyttävä ja alalle tarvitaan sekä lisää toimijoita että tuotantokapasiteettia.

Keväällä 2011 voimaan saatettuja uusia rakentamisen palomääräyksiä voidaankin pitää hyvin tervetulleina. Muutokset helpottavat puun käyttöä sekä kerrostalojen uudis- että korjausrakentamisessa. Sen käyttö on osoittautunut kiinnostavaksi erityisesti täydennysrakentamisessa. Puun käytön lisäämisellä voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia sen sitoman hiilidioksidin avulla. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset tulisikin huomioida nykyistä paremmin hankkeiden kilpailutuksissa rakentamisen ekologisuuden lisäämiseksi. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena puurakentamisen edistämistä jatkossakin mm. työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimalla puurakentamisen ohjelmalla. Useampien materiaalien ja toimintatapojen yleistyminen lisää alan kilpailua ja mahdollisuuksia rakennuskustannusten alentumiseen pitkällä aikavälillä.

Yhtenä keskeisenä syynä kustannustason kohoamiselle valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidettiin myös rakentamista koskevaa lainsäädäntöä ja normiohjausta. Ympäristöministeriön johdolla toteutetut normitalkoot tuleekin valiokunnan mielestä viedä tehokkaasti käytäntöön.

Valtion toimenpiteet riittävän asuntotuotannon aikaansaamiseksi ovat välttämättömiä, jotta kasvavan väestön asuntotarpeeseen voidaan vastata turvaten samalla myös elinkeinoelämän tarpeet täyttävä työvoiman liikkuvuus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2011 loppuun mennessä laadittavaan asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan sisällytetään esitykset keinoista, joilla pitkällä aikavälillä voidaan hillitä asumisen kustannuksia ja turvata riittävä asuntotuotanto.

Valiokunta käsittelee tarkemmin valtion tukemaa asuntotuotantoa momentin 35.20.60 kohdalla.

Korjaus- ja energia-avustuksiin esitetään 55,5 miljoonan euron määrärahaa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan määrärahasta on tarkoitus suunnata 37,5 miljoonaa euroa korjausavustuksiin ja energia-avustuksiin 18 miljoonaa euroa.

Määräraha on 35 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011, mikä vaatii avustusten tarkkaa kohdentamista niitä eniten tarvitseville ja asetettujen ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavimpiin kohteisiin. Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että uusien hissien jälkiasentamista sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista esteettömyyden vähentämiseksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi voidaan edelleen tukea. Tukea ei kuitenkaan myönnetä enää hissien korjaamiseen, erillisten perusparannusten suunnitteluun eikä haja-asutusalueiden talousjätevesijärjestelmien korjaamiseen vaatimusten mukaisesti.

Määrärahan vähennyksestä 26 miljoonaa ­euroa kohdistuu energia-avustuksiin ja erityisesti uusiutuvan energian avustuksiin, jotka pienenevät 30 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan ­euroon. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia­strategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian avustustusten väheneminen vaikeuttaa lämmitystapamuutoksia, kuten lämpöpumppujen ja pellettilämmityksen käyttöönottamista, ja hankaloittaa siten osaltaan uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuksissa käytetään noin 40 prosenttia energiasta, ja rakennusten lämmityksestä aiheutuu noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, joten rakennetulla ympäristöllä on muutenkin keskeinen rooli asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Asumisen ja rakentamisen ekotehokkuuden lisääminen on hyvin esillä kansallisessa toimintaohjelmassa (ERA17), joka on mainittu myös hallitusohjelmassa.

1.7.2012 voimaan tulevien uudisrakentamista koskevien energiamääräyksien avulla siirrytään kohti asetettua tavoitetta lähes nollaenergia­rakentamista vuoteen 2021 mennessä. Vuosittainen asuntojen uustuotanto on kuitenkin vain noin prosentti koko asuntokannasta. Ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on vanhan rakennuskannan energia­tehokkuuden parantaminen, mikä painottuu vääjäämättä tulevissa perusparannuksissa. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan korjausrakentamista koskevia energiamääräyksiä, jotka on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti annettava heinäkuussa 2012.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamaan suureen korjaustarpeeseen ja pitää valmistelta­vien energiatehokkuutta parantavien määräysten vaikutusten arviointia välttämättömänä, jotta vältytään tulevilta kosteus- ja homevaurioilta. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä Hometalkoot-ohjelman toteuttamista suunnitelmien mukaisesti. Momentin määrärahasta voidaan myöntää ns. terveyshaitta-avustusta terveyshaittoja aiheuttaneiden home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Muilta osin niiden aiheuttamaa korjaustarvetta avustetaan toisaalta valtion talousarviosta (esim. homekoulut mom. 29.10.34). Valiokunnan katsoo, että terveyshaitta-avustusten maksaminen on erittäin tarpeellista, mutta saadun selvityksen mukaan järjestelmän toteutustapa tulisi kuitenkin harkita uudelleen. Nykyinen järjestelmä on noin sadalle vuosittaiselle hakijalle raskas, ja avustus tulee usein myöhässä.

Valiokunta toteaa, että korjaustoiminnan avustusten tarve on erittäin suuri. Avustuksilla on merkittävänä ohjaava vaikutus kalliiden korjausten aloittamisessa ja korjaustapojen valinnassa sekä suuren työllistävän vaikutuksensa myötä myös harmaan talouden ehkäisemisessä. Taloudellisen taakan keventämiseksi valiokunnan kuulemisissa esiin nousi erityisesti täydennysrakentaminen, jossa lisärakentamisoikeudesta kertyviä varoja voidaan käyttää korjausten rahoittamiseen. Valiokunta pitää myös mielenkiintoisina erilaisia rahoituksen laskentamalleja, joissa korjauskustannuksia katetaan laskennallisesti syntyvillä säästöillä.

Valiokunta on huolissaan momentin määrä­rahan riittävyydestä sekä avustusten myöntämisperusteiden kiristämisestä ja korostaa, että muutosten vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja myöntämisperusteita tulee myös taloudellisen tilanteen salliessa tarkastella uudelleen.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 800 000 euroa energia-avustuksiin.

Momentille myönnetään 56 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtion asuntorahastosta myönnettävien uusien korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on 1 025 miljoonaa euroa. Sillä arvioidaan tuettavan noin 7 000 uuden korkotukiasunnon rakentamista. ­Lisäksi varaudutaan 2 000 täytetakauksellisen ns. välimallin mukaisen vuokra-asunnon tukemiseen. Vuoden 2011 perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei voimassaoleva välimalli juurikaan ole houkutellut rakennuttajia.

Viime vuosina valtion tukema asuntotuotanto on painottunut erityisesti erityisryhmille tarkoitettuihin vuokra-asuntoihin ja kohtuuhintaisia valtion tukemia tavallisia vuokra-asuntoja on rakennettu selvästi vähemmän kuin hyväksymisvaltuus olisi mahdollistanut. Hallituksen tavoitteena on erityisesti tavallisten vuokra-asuntojen rakentamisen edistäminen. Valiokunta pitää myönteisenä toimijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi tehtyä normaalien vuokra-asuntojen raken­tamiseen osoitettua korkotukilainan perusoma­vastuun puolittamista (1,7 %) vuoden 2014 loppuun saakka. Muutoksen konkreettinen vaikutus riippuu lähinnä korkotason kehityksestä.

Valiokunta toteaa, että on erittäin tärkeää saada valtion asuntorahaston hyväksymisvaltuus täysimääräisesti käyttöön heti vuoden alusta alkaen. Tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta nostaa esiin myös yleishyödyllisyystyöryhmän ehdotusten toteuttamisen ainakin siltä osin, ettei rajoitteista vapautuva tuotanto estä uuden tuotannon käynnistämistä samaan taloyhteisöön.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on esitettyä valtuutta suurempi ja tarve näyttää tämän syksyn tietojen mukaan kasvan nopeasti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Rakentamishalukkuutta saattaa lisätä omistusoikeusasuntojen rakentamisen väheneminen, korkotason yleinen kehitys ja edellä mainittu vuokra-asuntojen perusomavastuukoron puolitus sekä mahdollisesti alenevat rakennuskustannukset. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden lisäämiseen on siten varauduttava, jos rakentamishalukkuus ja taloudellinen tilanne sitä vaativat.

Asumisoikeusasunnot. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös riittävään asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. Asumis­oikeusasuntojen kysyntä on selvästi kasvanut, ja niitä jonottaa jo yli 6 000 hakijaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 40 000 asumis­oikeusasunnon määrä voitaisiin olemassa olevan tarpeen perusteella kaksinkertaistaa kymmenessä vuodessa. Asumisoikeusasuminen tarjoaa hyvän vaihtoehdon muiden hallintamuotojen rinnalle ja monipuolistaa asuntotarjontaa.

Erityisryhmien avustusvaltuudeksi esitettyä 110 miljoonan euron valtuutta voidaan pitää kohtuullisena. Erityisryhmien asuntojen tarve tulee kuitenkin kasvamaan mm. väestön ikääntymisen ja muistisairaiden määrän kasvun sekä pitkäaikaisasunnot­tomuuden vähentämisohjelman jatkamisen ja ­kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Valtuuden riittävyyttä ­tulee seurata ja tarvittaessa palata sen korottamiseen lisätalousarvion kautta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Asumisen rahoitus- ja tutkimuskeskus voi käyttää 700 000 euroa asuntorahaston varoista asumisen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Näin tuetaan hankkeita, jotka kohdentuvat mm. asuntojen, asuinalueiden sekä ARA-tuotannon kehittämiseen sekä energiakäytöltään tehokkaaseen asuntojen peruskorjaamiseen. Hankkeet ovat käytännönläheisiä ja poikkeavat ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksella toteutettavista vaikuttavuusselvityksistä.

Asumisneuvonnan toiminnan tukemiseen esitettävää uutta 600 000 euron avustusvaltuutta valiokunta pitää myös hyvin tarpeellisena. Sen turvin voidaan mm. ehkäistä asunnottomuutta ja edistää vanhusten sekä mielenterveyskuntoutu­jien asumisratkaisujen ja -olojen parantamista.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tukipalveluiden turvaamiseen Kaste-ohjelman rahoituksella. Tukihenkilöstön avulla on pystytty puuttumaan tehokkaasti erityisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen.

Momentille esitetään 1 350 000 euron määrä­rahaa, joka on 1 000 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Määrärahaa myönnetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen kulttuurihistorial­lisesti arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Vanhan rakennuksen suojeluarvot säilyttävä ylläpito voi vaatia suurtakin panosta. Tästä syytä on kohtuullista, että valtio voi edelleen pieneltä osin tukea kiinteistöjen omistajien suojelutyötä.

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 40 400 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 7 400 913 000 euroa.

Lisäys johtuu valiokunnan menomomenteille ehdottamista muutoksista, joiden yhteismäärä on 40 400 000 euroa.

Momentille merkitään nettotuloa 7 350 913 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tulo­arviot että määrärahat päätyvät 52 517 497 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 40 400 000 euroa. Vastaava lisäys on tehty tuloarvioihin momentille 15.03.01.

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Perussuomalaiset on poliittiseen keskustaan sijoittuva johtava oppositiopuolue Suomessa. "Suomalaiselle parempi" -varjobudjetissamme olemme esittäneet vastuullisen, perustellun ja oikeudenmukaisen vaihtoehdon hallituksen esitykselle.

Vaihtoehtomme perustuu selviin arvovalintoihin. Olemme kansallismielinen ja kristillis-sosiaalinen puolue, jonka keskeisiä periaatteita ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioittaminen sekä henkinen kasvu. Emme usko oikeistolaiseen rahavaltaan emmekä vasemmistolaiseen järjestelmävaltaan. Suhtaudumme terveen kriittisesti Euroopan unioniin ja siksi vastustamme EU:n velkaunionia sekä EU:n kampeamista Bryssel-johtoisen yhteisen raamibudjetoinnin liittovaltioksi.

Talouspoliittinen ohjelmamme edistää ihmisen oikeuksia keskitettyä valtaa ja suuria talousyksiköitä vastaan. Haluamme auttaa heikompiosaisia pärjäämään ja osallistumaan yhteis­kunnan elämään. Korostamme PK-yrittäjyyden merkitystä tulevaisuuden talouskasvun lähteenä. Tahdomme rakentaa yhtenäistä Suomea koko valtakunnan laajuisesti. Lisäksi talouspolitiikan keinoin on turvattava Suomen sisäinen turval­lisuus sekä uskottava ja itsenäinen maanpuolustus.

Haluamme talouspolitiikalla edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja talouskasvua. Esitämme investoimiseen kannustavan t&k-verotuen käyttöönottoa sekä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävien poistojen kaksinkertaistamista. Esimerkiksi Hollannin malliin perustuva t&k-verotuki olisi taloudellisesti tehokas keino korvata Suomen nykyinen yritystukijärjestelmä, jonka vaikutukset ovat tutkitusti heikot.

Poistojen lisäys olisi puolestaan eräänlainen isänmaallisten yritysten verotuki. Se kannustaisi Suomeen uskovia yrityksiä investoimaan Suomeen myös vaikeina aikoina. Toimenpide voitaisiin rahoittaa pitämällä yhteisöverokanta entisellään.

Ajamme pienyrittäjien asemaa vastustamalla hallituksen esityksiä kotitalousvähennyksen leikkaamiseksi ja työvaltaisten alojen alv-helpotuksen poistamiseksi. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen vahingoittaa etenkin vanhuksia ja lapsiperheitä. Lisäksi se ruokkii harmaata taloutta, minkä vuoksi hallituksen ajama toimenpide ei lopulta tuo paljonkaan lisätuloja valtiolle. Esitämme myös useita muita panostuksia työllistymisen edistämiseksi ja etenkin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi.

Verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiit korottamaan korkeatuloisten suomalaisten ansiotuloverotusta nostamalla ylimmän portaan marginaali­veroa. Lisäisimme myös uuden 5. portaan poikkeuksellisen suurituloisia henkilöitä varten. Valtion velka on kasvanut hälyttävällä tavalla viime vuosina ministeri Kataisen ohjaksissa, ja tarvitaan toimenpiteitä suunnan kääntämiseksi. Taantuman aikana olisi vaarallista tehdä suuria leikkauksia, minkä vuoksi oikea tapa on korottaa eniten ansaitsevien verotusta ainakin väli­aikaisesti.

Valtio voisi saada lisätuloja myös varallisuusveron palauttamisella sekä verottamalla maltil­lisesti suursäätiöiden pääomatuloja. Nykyinen järjestelmä on luonut säätiöille veroedun, jonka hinta on vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Järjestelmä luo suhteettoman taakan muille toimijoille, sillä pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verotto­mina.

Tasaverokehitys on pysäytettävä laskemalla energia- ja polttonesteverotusta. Tunnetun sanonnan mukaisesti bensapumpulla ei tuloja kysellä. Lisäksi polttonesteiden veronkorotus heikentää suomalaisen kuljetusalan kilpailukykyä. Edulliset energiahinnan on myös taattava sekä teollisuudelle että yksityishenkilöille, sillä Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään.

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on kestämätöntä. Hallituksen suunnittelema kun­tien valtionosuuksien leikkaaminen netto­määräisesti 448 miljoonalla eurolla on vastuun pakoilua törkeimmillään. Osoittaa hallitukselta todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Kuntaliitto on varoittanut siitä, että hallituksen suunnitelmat pakot­tavat kuntia nostamaan veroasteitaan, mikä vauhdittaa entisestään tasaverokehitystä. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi ­korottamaan veroja myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea.

Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko-osaisimmat kuntalaiset. VATT:n ylijohtaja Aki Kangasharju on todennut, että julkiset palvelut vaikuttavat eriarvoisuuteen tällä hetkellä jopa enemmän kuin 1990-luvulta läh­tien kasvaneet tuloerot. Suomella on jo nyt tutkitusti yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista terveydenhuoltojärjestelmistä, ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden jyrkimpiä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta esitämme useita parannuksia. Lasten ja nuorten mielenterveyteen tarvitaan lisäpanostusta, jotta psykiatrinen hoito ja terapiapalvelut voidaan turvattava kaikille niitä tarvitseville. Köyhien lapsiperheiden ahdinkoon on puututtava, sillä yleinen asumistuki on jäänyt jälkeen hintojen noustessa. Esitämme myös omaishoidon tuen siirtämistä Kelalle sekä lisämäärärahaa tasokorotusta varten. Sotaveteraanien kuntoutukseen on panostettava nyt tai ei koskaan.

Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Opintotuki on jo vuosia laahannut nousevien elinkustannusten perässä, mikä on ajanut monet opiskelijat taloudellisesti vaikeaan asemaan. Opintotuen sitominen indeksiin maksaisi valtiolle noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi olisi selvitettävä yksinkertaisia toimenpiteitä, jotta opintotuella kannustettaisiin tehokkaaseen opiskeluun ja jotta osa-aikainen työskentely onnistuisi ilman mutkikasta byrokratiaa ja keinotekoisia tulorajoja.

On panostettava myös yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallitus ei ilmeisesti usko koulutuksen arvoon, sillä sen kaavailemat leikkaukset uhkaavat viedä yli 2 000 opettajan työpaikan ammattikorkeakouluista lähivuosina. Leikkaukset kohdistuvat etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin ammattikorkeakouluihin. Tällaista kehitystä ei voida hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta on huolehdittava koko maassa. Tarpeellisia uudistuksia on tehtävä, mutta ne on toteutettava harkitummin sekä maltillisemmalla aikataululla.

Myös yleissivistävään koulutukseen tarvitaan lisäsijoituksia, jotta jatkuva lähikoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen paisuminen voidaan pysäyttää.

Maa- ja metsätalouden saralla on turvattava kotimaisen tuotannon edellytykset. Nykyinen tukipolitiikka on johtanut etenkin pienet ja keski­suuret tilat ahdinkoon. Esitämme parannuksia myös maatalouden ympäristötukeen.

Metsätalouteen tarvitaan lisäpanostuksia. ­Kemera-avustusten taso on jatkuvasti liian pieni ja laahaa jäljessä. Pienpuun energiatuki edellyttää lisäpanostuksia, jotta Suomesta voisi tulla puheiden mukaisesti uusiutuvan energiankäytön ja biotalouden edelläkävijämaa.

Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta tämän vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa. Todellisuudessa puolustusvoimien säästötavoitteet joudutaan puolustusministerin arvion mukaan tuplaamaan, ellei jopa nelinkertaistamaan, kuten pääesikunnassa on laskettu.

Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on vastustanut leikkauksia ennestäänkin niukkoihin puolustusmenoihimme. Perussuomalaisten lisäysesitys puolustusbudjettiin takaa sen, ettei puolustusvoimien rakennemuutos ryöpsähdä hallitsemattomaksi ja että jokapäiväinen toiminta - esimerkiksi varusmiesten maastovuorokaudet, reserviläisten kertausharjoitukset, ilmavoimien hävittäjien lentotunnit ja merivoimien alusvuorokaudet - säilyvät kohtuullisella tasolla.

Samoin on lopetettava poliisien resurssien karsiminen, jotta yhteiskunnan turvallisuutta voidaan ylläpitää. Hallituksen politiikka tässä asiassa on edesvastuutonta, sillä se kostautuu ­lukuisina ongelmina tulevaisuudessa. Harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan on päästävä myös poliisin toiminnassa nopeammin kuin mikä olisi mahdollista talousarvioesityksessä ehdotetuin resurssein, jotka eivät vastaa hallituksen hallitusohjelmassa lupailtua kärkihankepanostusta. Harmaan talouden vastainen toiminta edellyttää lisäresursseja, jotka maksavat itsensä ajan kuluessa takaisin. Esitämme myös lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla harmaa talous ja talousrikolliset saataisiin paremmin kuriin.

Esitämme lisäresursseja myös tuomioistuimille. Käräjäoikeuksien juttumäärät ja työpaineet ovat jo pitkään olleet kovia, mikä merkitsee kansalaisten oikeusturvan heikentymistä. Suomen valtio saa jatkuvasti moitteita juttujen ylipitkistä käsittelyajoista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja joutuu maksamaan viivästyskorvauksia. Toisaalta on huolehdittava syyttäjälaitoksen resursseista. Etenkin harmaaseen talouteen liittyvät rikosoikeudenkäynnit ovat vaativia sekä laajuutensa että talousrikossyyttäjille tarpeellisen erityiskouluttautumisen vuoksi.

Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenteeseen, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. ­Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, ja samalla pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna.

Esitämme varjobudjetissamme useita konkreettisia säästökohteita, kuten leikkauksia kehitysyhteistyöstä, lähialuetuista ja puoluetuista. ­Lisäksi on mielestämme tarpeen aloittaa toimenpiteitä pidemmän tähtäimen säästöjen toteuttamiseksi.

Esimerkiksi Suomen nykyinen pakkoruotsilainsäädäntö aiheuttaa huomattavia hallinnol­lisia kustannuksia valtiolle ja kunnille. Nämä kustannukset ovat tarpeettomia etenkin niillä alueilla, joilla ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on häviävän pieni. Esitämme pakkoruotsin valtion- ja kansantaloudellisten kokonaiskustannusten selvittämistä, jotta voitaisiin paremmin arvioida tarvittavien toimenpiteiden laajuutta. Selvitystyön toteutus voitaisiin antaa Valtion taloudelliselle tutkimuslaitokselle (VATT).

Maahanmuuton väärinkäytökset aiheuttavat Suomelle mittavia kustannuksia, jotka olisi tarkemmin selvitettävä. Tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä etenkin perheenyhdistämistapausten käsittelyä varten.

Nykyisessä hallintobyrokratiassa on paljon tehostamisen varaa. Esimerkiksi päällekkäiset ohjelmistoratkaisut aiheuttavat mittavia tappioita, jotka voitaisiin välttää paremmalla suunnit­telulla. Kuitenkin tärkeimpiä ongelmia on ylhäältäpäin tulevan valvonnan lisääntyminen, mikä on johtanut jatkuvaan lippujen ja lappujen täyttämiseen. Tämä trendi on vain lisännyt henkilöstön stressiä ja turhautumista. Perussuomalaiset haluaisivat käynnistää systemaattisen ­ohjelman tarpeettoman ja henkilöstöä rasittavan byrokratian vähentämiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Mielestämme eduskunnan ryhmäkanslioiden tukea voidaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata. Ehdotamme tukeen 15 prosentin leikkauksen vuoden 2011 tasosta.

Vuodesta toiseen ovat puolueet saaneet valtiolta yhä suurempia puoluetukiaisia. Viime vuosien vaalirahaskandaalit ovat kuitenkin osoittaneet, ettei monilla puolueilla ole puutetta rahasta. Enemmänkin kyse on lainkuuliaisuuden ja moraalin puutteesta.

Valtiovalta pyrkii säästämään kaikessa mahdollisessa. Puoluetuen olisi syytä olla säästökohteena siinä, missä monet kansalaisten arkipäivän elämää läheisemmin koskettavat peruspalvelutkin ovat. Puolueiden tulisi näin ollen omalta osaltaan osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Ehdotamme tukeen 15 prosentin leikkauksen vuoden 2011 tasosta.

Lähialueyhteistyö oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta hankkeiden määrä on vuosien varrella paisunut niin, että rahan lahjoittamisesta on tullut kiinteä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Väliaikaisesta järjestelystä on tullut vakinainen, vaikka apu alkuaan oli tarkoitettu vain siirtymäkauden ajaksi. Suomi on maksanut vuosina 2004—2011 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa lähialuetyön kohdemaihin, josta 142 miljoonaa on mennyt Venäjälle. Voi perustellusti kysyä: onko mitään järkeä siinä, että Suomi lainaa maailmalta miljardeja euroja, joista osa annetaan Venäjän valtiolle? Venäjä on kuitenkin luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpiin kuuluva maa. Useita lähialueyhteistyöhankkeita on mahdollista karsia Suomen valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Nykyistä kehitysavun määrärahojen tasoa voitaisiin leikata yleisen säästölinjan mukaisesti. Pidämme suorastaan pöyristyttävänä sitä, että hallitus on lisännyt kehitysapumäärärahoja tilanteessa, jossa kotimaamme talous on merkittävästi heikentynyt. Hyväksymme sen, että luonnonkatastrofien tai tautiepidemioiden aiheuttamaa inhimillistä hätää lievitetään suomalaisten veronmaksajien rahalla.

Leikkaukset olisi kohdistettava niin, että karsittaisiin erityisesti niiltä kansainvälisiltä järjestöiltä, joiden toiminnan kuluista huomattava osa katoaa hallintoon ja korruptioon. Samoista syistä tulee vähentää suoria tukia toisille valtioille. Kehitysapu tulisi kohdistaa ennen kaikkea pienemmille suomalaisille järjestöille, jotka toimivat kustannustehokkaasti ja ruohonjuuritasolla vaikuttaen.

Käräjäoikeuksien juttumäärät ja työpaineet kasvavat vuonna 2012, koska taloudellinen taan­tuma-vaihe aiheuttaa velkomus- ja maksukyvyttömyysasioiden määrän selvää lisääntymistä. Sama on nähtävissä suurten, pitkiä käsittely­aikoja vaativien talousrikosjuttujen osalta. Turvapaikka-asioiden oikeuskäsittely Helsingin hallinto-oikeudessa vaatii lisäresursointia. Markkinaoikeuden lisääntyvä ruuhkautuminen 2012 on ilmeistä julkisia hankintoja koskevien kilpailutusriitojen jatkuvan lisääntymisen takia.

Sanotut epäkohdat merkitsevät kansalaisten oikeusturvan huonontumista etenkin juttujen käsittely-aikojen pidentymisen muodossa, mistä Suomen valtio saa jatkuvasti moitteita Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta ja joutuu maksamaan viivästyskorvauksia.

Perustuslakivaliokunta on esittänyt tuomio­istuinten toiminnan rahoituksen varmistamiseksi 2 miljoonaa euroa. Lakivaliokunta ja hallintovaliokunta taas vaativat momentille lisärahaa vedoten muun muassa turvapaikka-asioiden käsittelyaikojen nopeuttamiseen ja harmaan talouden torjuntaan. Kuten edellä mainittujen valiokuntien lausunnoista voi havaita, ovat talous­arvioesityksessä mitoitetut toimintamenot tuomioistuimille riittämättömät epäkohtien lisääntymisen estämiseksi saati niiden poistamiseksi.

Syyttäjälaitos on yksi tärkeä lenkki siinä moni­alaisessa viranomaistoiminnassa, jonka tehokkaalla ja koordinoidulla järjestelyllä laajamittaiseksi paisunutta harmaata taloutta voidaan merkittävästi karsia. Ne rikosoikeudenkäynnit, joissa valtiolla on tilaisuus saada "harmaata" rahaa miljoonienkin eurojen edestä, ovat usein erittäin vaativia sekä laajuutensa että talousrikossyyttäjille tarpeellisen erityiskouluttautumisen osalta.

Talousarvioesityksessä syyttäjälaitokselle ehdotettu toimintaresursointi ei ota yllä mainit­tuja erityistarpeita riittävällä tavalla huomioon. Syyttäjistön talousrikoskoulutuksen ja yleisen kapasiteetin osalta on asianmukaisesti varauduttava siihen talousrikosprosessien lisäänty­miseen, mitä hallituksen lupaama harmaan ­talouden vastainen kärkihanketoiminta tuo tullessaan jo vuonna 2012.

Poliisin toimintamenoihin on kahdesta syystä saatava enemmän resursseja kuin mitä talous­arvioesityksessä on ehdotettu: 1) harmaan talouden torjunta; 2) poliisin kenttätoiminnan näkyvyyden ja viivytyksettömyyden tehostaminen.

Harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan on päästävä myös poliisin toiminnassa nopeammin kuin mikä olisi mahdollista talousarvioesityksessä ehdotetuin resurssein, jotka eivät vastaa hallituksen hallitusohjelmassa lupailtua kärkihankepanostusta. Poliisin esitutkintavoima­varojen välitön vahva lisäys on olennainen edellytys harmaan talouden torjunnassa tarvittavan monialaisen viranomaisyhteistyön tehokkaassa käynnistymisessä. Nopeastikin saavutettavissa oleva nettohyöty on laskettavissa sadoissa miljoonissa euroissa, jos tuntuva lisäresursointi toteutetaan jo vuonna 2012.

Tavalliselle kansalaiselle havaittava poliisin läsnäolo on nykyisellään riittämätöntä sekä kansalaisten yleisen turvallisuudentunteen kannalta kuin myös järjestyshäiriöihin taipuvaisten elementtien etukäteiseksi hillitsemiseksi. Rikos­tapauksissa ja muissa kriisitilanteissa tarvittava konkreettinen poliisiapu viipyy suurten asutuskeskusten ulkopuolisessa Suomessa usein liian kauan. Näiden epäkohtien vähentämiseksi poliisin kenttätoiminta vaatii lisärahoitusta, koska kenttätoiminnan tehostamiseen ei voida riittävästi päästä poliisin sisäisin siirroin, joilla paperitöitä tekevien "konttoripoliisien" vakansseja siirrettäisiin varsinaiseen kenttätoimintaan.

Rajavartiolaitoksella on kasvava merkitys Suomen ja myös muun EU-alueen turvallisuuden kannalta kansainvälistyvän ja monipuolistuvan ns. rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa, myös ihmiskauppa sekä eräät harmaan talouden ilmenemismuodot mukaan lukien. Lisäksi rajavartiolaitoksen merkitys on korostunut maahan turvapaikan hakijoina pyrkivien valvonnassa. Myös meritoiminnan (meripelastuspalvelut, öljypäästöjä koskeva toiminta) voidaan arvioida vaativan lisääntyviä voimavaroja.

Talousarvioesityksessä 2012 ei ole asianmukaisella tavalla huomioitu yllä sanottua rajavartiolaitoksen monipuolisen tehtäväkentän laadullista ja määrällistä kasvua. Toimintojen tyydyttävä taso saati kehittäminen ovat vaarantumassa.

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vähennysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella.

Keskeiseksi ongelmaksi on muodostumassa perheenyhdistäminen. Jonossa on tällä hetkellä noin 10 000 hakemusta. Suomen harjoittama politiikka on huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EU-maiden. Uusien selvitysten tekeminen ei riitä, vaan järjestelmän hyväksikäyttöön on puututtava konkreettisella tavalla. Perheenyhdistämistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheen­yhdistämistapausten romahdukseen.

Hallitusohjelma leikkaa puolustusvoimilta tämän vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa. Todellisuudessa puolustusvoimien säästötavoitteet joudutaan puolustusministerin arvion mukaan tuplaamaan, ellei jopa nelinkertaistamaan, kuten Pääesikunnassa on laskettu. Hallitus on täysin kohtuuttomalla leikkauslinjallaan nakertamassa mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen. Mikään muu hallinnonala ei joudu tällaisen höykytyksen kohteeksi. Kun jalkaväkimiinatkin tullaan tuhoamaan, eduskunnan ratifioitua kuluvana syksynä Ottawan sopimuksen hallituksen esityksen mukaisesti, ei koko maata voida enää puolustaa. Säästöt on pitkälti jo aikaisemmin säästetty puolustushallinnossa, tulevat leikkaukset syövät suoraan puolustusvoimien suorituskykyä.

Perussuomalaisten lisäysesitys puolustusbudjettiin takaa sen, ettei puolustusvoimien rakennemuutos ryöpsähdä hallitsemattomaksi ja että jokapäiväinen toiminta kuten varusmiesten maastovuorokaudet, reserviläisten kertausharjoitukset, Ilmavoimien hävittäjien lentotunnit ja Merivoimien merivuorokaudet säilyvät kohtuullisella tasolla. Erityisen vakavia hallituksen budjetissaan esittämät leikkaukset ovat maavoimien alueellisille joukoille, joiden materiaalin ajan­tasaistaminen on suunniteltu neljälle seuraavalle vuodelle.

Tullilaitoksella on kasvava merkitys Suomen ja myös muun EU-alueen kannalta kansainvälistyvän ja monipuolistuvan ns. rajat ylittävän rikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.

Talousarvioesityksessä 2012 ei ole asian­mukaisella tavalla huomioitu yllä sanottua tullilaitoksen monipuolisen tehtäväkentän laadullista ja määrällistä kasvua. Toimintojen tyydyttävä taso saati kehittäminen ovat vaarantumassa.

Harmaan talouden systemaattista tarkastustoimintaa hoitavat Aluehallintoviranomaisten tarkastajat. He toteuttavat tarkastukset lähinnä työsuojelun näkökulmasta. Heidän tarkastuskäynneillään saadaan kattava kuva myös yritysten hallinnon ja talouden tilasta. He tekevät yhteistyötä verottajan ja poliisin kanssa. Tarkastajien määrä on riittämätön.

Ehdotetaan 2 milj. lisämäärärahaa uusien tarkastajien virkojen saamiseen. Määrärahalla saadaan 25 uutta virkaa. Lisäksi viraston muista tehtävistä voidaan siirtää ja kouluttaa henkilöitä tarkastajiksi. Kunkin tarkastajan vaikutus verotulojen kertymiseen on moninkertainen omaan palkkaansa nähden.

Ahvenanmaalle on hallituksen esityksessä varattu ylimääräinen 50 miljoonan euron määräraha sähkökaapelin rakentamista varten maakunnan ja Manner-Suomen välille. Asiasta on päättänyt Ahvenanmaan valtuuskunta, jolle on Ahvenanmaan itsehallintolaissa annettu laaja valta tehdä merkittäviäkin taloudellisia päätöksiä itsehallintoalueen eduksi Suomen valtion kustannuksella. Päätökset eivät sinänsä edellytä eduskunnan hyväksyntää, vaan valtion taholta ne vahvistaa tasavallan presidentti. Toisaalta eduskunnalla on viimekätinen budjettivalta asiassa, sillä valtion taloudesta päättää aina eduskunta. Mielestämme Ahvenanmaan olisi tässä vaikeassa taloustilanteessa osallistuttava säästötalkoisiin, minkä vuoksi näin merkittävää investointia ei voida pitää hyväksyttävänä vuoden 2012 budjetissa. Tässä on muistettava, että Ahvenanmaa on joka tapauksessa valtiolta suhteellisesti eniten tukea saava maakunta.

Lisäksi on syytä periaatetasolla kyseenalaistaa päätöksentekojärjestelmä, joka antaa Ahvenanmaan valtuuskunnalle näin merkittävän vallan tehdä suuren mittaluokan taloudellisia päätöksiä, joiden rahoituksesta vastaavat suomalaiset veronmaksajat. Ahvenanmaan itsehallinto ei edellytä eikä oikeuta sitä, että Suomen valtio voidaan velvoittaa suuriin infrastruktuurihankkeisiin Ahvenanmaan hyväksi ilman eduskunnan päätöstä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman.

Suunniteltu kuntien valtionosuuksien leikkaaminen nettomääräisesti 448 miljoonalla eurolla on vastuun pakoilua parhaimmillaan. Osoittaa hallitukselta todellista selkärangattomuutta siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi korottamaan veroja myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea. Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko-osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita muualta. VATT:in ylijohtaja Aki Kangasharju on todennut julkisten palvelujen vaikutuksen eriarvoisuuteen olevan tällä hetkellä suurempi kuin 1990-luvulta lähtien rajusti kasvaneilla tuloeroilla. Suomella on jo nyt tutkitusti yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista terveydenhuoltojärjestelmistä ja hallituksen leikkaukset tulevat tätä epätasa-arvoa vain pahentamaan.

Suomi maksaa Euroopan unionille jäsenmaksua, joka perustuu arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon. Tämän lisäksi Suomi osallistuu Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävän EU-maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen ensi vuonna 94 000 000 eurolla. Tämä on täysin käsittämätöntä. Suomen pitää käynnistää välittömästi neuvottelut tämän Kankkulan kaivoon heitetyn rahoitusosuuden poistamiseksi kokonaan. Neuvottelujen vauhdittamiseksi ehdotamme, että Yhdistyneen kuningaskunnan maksuhelpotukseen ehdotettu määräraha poistetaan jo ensi vuoden talousarviosta.

Yleissivistävän koulutuksen laatu ja kouluverkoston kattavuus tulee taata tasaveroisesti koko Suomessa. Peruskoulujen sekä lukioiden lakkauttamiset ja kasvavat luokkakoot ovat selkeitä merkkejä opetusalan riittämättömästä rahoituksesta. Määrärahojen riittämättömyys johtaa koulujen lakkauttamiseen etenkin syrjäseuduilla. Peruskoulu- ja lukio-opetuksen tasapuolinen saatavuus asuinpaikkakunnasta riippumatta tulisi olla jokaisen Suomen kansalaisen oikeus ja mahdollisuus. Koulujen lakkauttaminen asettaakin tässä suhteessa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Liian suuret luokkakoot on yleisesti tiedostettu ongelma maassamme. Suuri luokkakoko oppi-laitoksissamme on ongelmallinen asia niin oppilaiden kuin opettajienkin näkökulmasta. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat laadukkaamman ja yksilöidymmän opetuksen, mikä puolestaan heijastuu oppilaiden opintomenestyksessä. Lisäksi liian suuriksi paisuneet opetusryhmät saattavat olla vaaraksi oppilaiden ja opettajien henkisen hyvinvoinnin kannalta. Riittävät määrärahat on ehdoton edellytys kattavan ja laadukkaan yleissivistävän koulutuksen tasapuoliselle järjestämiselle koko Suomessa.

Valtionosuutta ja -avustusta ammattikoulujen käyttökustannuksiin on lisätty vuodesta 2011. Ottaen huomioon rakennusten kunnon heikkeneminen ja inflaation aiheuttamat lisäkustannukset ammattikoulujen tarvikehankintojen kohdalla, suunniteltu lisämääräraha ei ole riittävä. Suomen ulkomaankaupan tarpeet ovat ennen kaikkea laadulliset, eikä voi ottaa riskiä siinä, että opiskelijoilla ei ole työvälineitä ja materiaalia ammattitaidon rakentamiseen. Myöskään opetuksen laadusta ei voi tinkiä.

Valtionosuutta ja -avustusta ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on lisätty noin viisi prosenttia enemmän verrattuna vuoteen 2011. Ottaen huomioon rakennusten kunnon heikkeneminen ja inflaation aiheuttamat lisäkustannukset ammatti-korkeakoulujen tarvikehankintojen kohdalla, lisämäärärahan osoittaminen on tarpeen. Suomen ulkomaankaupan tarpeet ovat ennen kaikkea laadulliset, eikä voi ottaa riskiä siinä, että opiskelijoilla ei ole työvälineitä ja materiaalia riittävän ammattitaidon rakentamiseen.

Suomalaisten yliopistojen toimintaan panostaminen on merkittävä tapa vaikuttaa kokonaisvaltaisesti maamme sivistyksen ja kansainvälisen kilpailukyvyn tilaan tulevaisuudessa. Yliopistoille tulee taata riittävät resurssit ylläpitää ja kehittää opetus- ja tutkimustoimintaa. Vain tällä tavoin voidaan varmistaa suomalaisen akateemisen tutkimustyön laatu, sekä tuottaa niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille osaavaa korkeakoulutettua työvoimaa tulevaisuudessa.

Yliopistot ovat keskeisessä roolissa inno­vaatioiden ja uusien yritysten synnyn kannalta. Innovaatiotoiminta ja yrittäjyys puolestaan ovat omiaan edistämään positiivista kansantalouden kehitystä. Korkealuokkainen akateeminen tutkimus ja työvoima houkuttelevat myös ulkomaisia yrityksiä maahamme. Yliopistojen valtionrahoituksen tulee mahdollistaa yliopistojemme jatkuva kehitys ja näin ollen edesauttaa talouskasvua, sekä luoda yhä vankempaa pohjaa suomalaiselle sivistys- ja kulttuuritoiminnalle.

Opintotuen sitominen indeksiin kuuluu hallituksen lupausten listalle, mutta toteutus olisi vasta joskus tulevaisuudessa. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Opintotuki on jo vuosia laahannut nousevien elinkustannusten perässä, mikä on ajanut monet opiskelijat taloudellisesti vaikeaan asemaan. Jos Suomessa halutaan säilyttää aidosti tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun tulotasosta tai sosiaaliluokasta riippumatta, on opintotuen mahdollistettava päätoiminen opiskeleminen kaikille halukkaille ja kyvykkäille.

Opintoraha on tällä hetkellä korkeimmillaan toisen asteen opiskelijoille 246 euroa kuukaudessa, ja kolmannen asteen opiskelijoille 298 euroa kuukaudessa, johon sisältyy ateriatuki. Asumislisää maksetaan korkeimmillaan 201,6 euroa kuukaudessa. Yksin asuva toisen asteen opiskelija saa siis enimmillään 447,6 euroa kuukaudessa. Tämä määrä pakottaa yhä useamman opis­kelijan osa-aikatöihin, joka on omiaan piden­tämään opintoaikaa ja siirtää vakituiseen työelämään siirtymistä kauemmas. Tämä ei ole linjassa sen tarpeen kanssa, että työuria tulisi pidentää.

Opintotuen sitominen indeksiin aiheuttaa noin 15 miljoonan euron kustannuksen vuodessa. Ensi vuonna opintotuen korottaminen voidaan kuitenkin käytännössä toteuttaa vasta ­uuden lukukauden alkaessa syksyllä. Näin ollen opintotuen korottamisesta aiheutuva kustannus on vuonna 2012 noin 4,4 miljoonaa euroa.

Euroopan talouden voimakas heikkeneminen heijastuu myös Suomessa työpaikkojen vähentymisenä. Työttömyys on yksi merkittävimmistä nuoria syrjäyttävistä tekijöistä. Koska syrjäytymistä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavissa määrin, hallituksen esittämä summa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ei ole riittävä. Hallituksella on mahdollisuus tehostaa varojen käyttöä, mutta lisämäärärahalla varmistetaan, että sosiaaliset pelastustoimet ovat myös tehokkaita ja nuorten syrjäytymistä saadaan sitä kautta vähennettyä.

Suomessa ei ole Euroopan unioniin liittymisen jälkeen osoitettu määrärahoja pienten- ja keskisuurten tilojen investointeihin. Kansallinen maatalouspolitiikka on vääristynyt ja keskittynyt ainoastaan suurten tilojen suosimiseen. Maaseudun kehityksen ja elinvoimaisuuden turvaaminen vaatii kilpailun tervehdyttämistä sallimalla myös pienemmille tiloille kasvun mahdol­lisuuden.

Pienillä tiloilla rakennus- ja konekanta on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana vanhentunut ja jäänyt jälkeen investointitukien puutteen vuoksi.

Viite: TAA 418/2011 vp.

Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että kansallinen panostus on riittävä. Tilatukijärjestelmän mukainen kansallinen tuki on pidettävä kestävällä tasolla, että kotimaisen ruuantuotannon ja palveluiden saatavuus turvataan.

Maaseudulla ei ole varaa menettää maatalouden työpaikkoja hallituksen lyhytnäköisen leikkauspolitiikan uhrina. Maataloudenharjoittajien elin- ja työolot ovat kotimaisen maatalouden haasteiden kurimuksessa. Maatilojen tulokehitys on jo pitkään ollut sillä tasolla, että se uhkaa kotimaisen tuotannon tulevaisuutta ja syö viljelijäperheiden entistä pääomaa.

Edellisen hallituskauden aikana maatalouden kannattavuus heikkeni nousevan kustannus­tason vuoksi sietokyvyn rajoille. Tästä johtuen ei ole edellytyksiä leikata viljakasvien- ja puutarhatuotteiden kansallisesta tuesta vaan tukea tulee korottaa.

Maatalouden ympäristötuen tarkoitus on maa- ja puutarhatalouden kestävän harjoittamisen tukeminen. Tukiehtoja noudattava tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä.

Kestävän maatalouden yhtenä tavoitteena ovat terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet. Hallitus leikkaa määrärahoja ympäristön ja eläinten kustannuksella vaikka esimerkiksi Manner-Suomen maa-seudun kehittämisohjelman mukaiset toimenpiteet tarvitsevat lisätukea. Perinteinen ympäristötuki on kaavailtua viherryttämistä järkevämpi tukimuoto kotimaisen ruuantuotannon kannalta.

Hallitus esittää maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamista siten, että pellon vuokrauksesta luopumistapana luovutaan. Haluamme säilyttää pellon vuokrauksen vaihtoehtona uudessakin luopumistukijärjestelmässä. Lisäksi ehdotamme tilan sukupolvenvaihdosehtojen muuttamista, siten että tukeen kelpuutetaan myös tilat joiden yrittäjätulo on merkittävästi alhaisempi kuin nykyinen tapauksesta riippuva (9 000—10 000 ı) vaatimus, esimerkiksi 5 000 euroa. Tämä helpottaa erityisesti pienten- ja keskisuurten tilojen sukupolvenvaihdoksia perhepiirissä.

Suomen maaseudun elinvoimaisena pitämisen vuoksi vähäosaisempaa viljelijäväestöä ei tule hallinnollisin keinoin pakottaa luopumaan heikommin ehdoin kovalla työllä hankituista perintötiloista vaaditun suurtilalinjan toteuttamiseksi. Suurempi viljelijäväestön määrä turvaa maatalouden jatkuvuuden Suomessa myös tulevaisuudessa.

Metsäpuiden siemenhuollon tarkoitus on edesauttaa metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa. Metsätalouden käytössä on jatkuvasti oltava saatavilla riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista puuntaimea. Määrärahan osoittamisella halutaan turvata etenkin luonnonpopulaatioiden parhaiden puuyksilöiden, niin sanottujen pluspuiden laatu ja saatavuus siemenviljelyksiin.

Vuonna 2012 alueelliset metsäkeskukset yhdistyvät valtakunnalliseksi Suomen metsäkeskukseksi. Suomen metsäkeskuksen tarkoitus on mm. metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Suomen metsäkeskuksen taloudellisuus-, suorite- ja laatutavoitteita voidaan edistää määrärahan korotuksilla alkuperäisiä tavoitteita tehokkaammin.

Talousmetsien elinvoimaisuus on turvattava tukemalla nuoren puuston harvennusta, pystypuiden karsintaa sekä taimikonhoitoa. Ilman tukitoimia taimikoiden harventaminen ja metsänhoitotyöt ovat taloudellisesti kannattamattomia eivätkä siten rohkaise metsänomistajia tarvit­taviin metsänparannustöihin.

Metsän lannoitus turvemailla ja karuilla kangasmailla on tärkeää, koska maaperän ravinteiden tasa-painottomuus johtaa metsän kasvun hidastumiseen. Taloudellisesti kasvatuskelpoisten alueiden kunnostusojitusta ja metsäteiden rakentamista sekä muita metsätalouden tarpeisiin tarkoitettuja toimenpiteitä ei tule unohtaa. Tehokas metsänhoito luo taloudellista kestävyyttä, joka turvaa ja mahdollistaa metsäteollisuuden kehittymisen ja säilymisen maassamme.

Puheissa Suomi esitetään usein uusiutuvan energiankäytön ja biotalouden edelläkävijämaana, mutta visio ei toteudu ellei pienpuun energia­tukeen osoiteta riittävää määrärahaa. Pienpuun energiakäyttö on korkeiden tuotantokustannusten vuoksi taloudellisesti kannattamatonta ­ilman korjuutukea.

Puuperäisen energian merkitys kasvaa huomattavasti käyttötavoitteen korotuksen vuoksi, lisäksi puusta polttamalla saatavan energian on todettu olevan kolme kertaa tuulivoimaa edul­lisempaa.

Tuen avulla heikoimmatkin metsälöt saadaan kasvukelpoisiksi ja tuottaviksi.

Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenneväyliin, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. ­Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyk­sien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme reuna-alueilla, sekä pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asutettuna.

Perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja alempi­asteisille teille. Hyväkuntoinen tieverkosto moottoriteistä alempiasteisiin yksityisiin metsäteihin asti on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Määrärahaan on tästä syystä syytä tehdä reilu korotus.

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen pitkän aikavälin talouskasvusta. Suomen nykyinen, suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestelmä on tutkitusti hyvin tehoton ja järjestelmän suurimmat hyödynsaajat ovat Nokian kaltaisia suuryrityksiä, jotka saisivat helposti markkinoilta rahoitusta projekteihinsa. Nykyiset yritystuet ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituksiin, joita osaavat käyttää hyväkseen vain isot ja vahvat yritykset, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset jäävät helposti tukien ulkopuolelle.

Näistä syistä Perussuomalaiset kannattavat Suomen nykyisen yritystukijärjestelmän osittaista korvaamista t&k-verotuella. Jäljelle jäävät yritystuet tulisi uudelleen kohdentaa erityisesti pk-yritysten tuotekehitykseen ja kasvuyritysten toimintaedellytyksien parantamiseen.

Pk-yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden tie katkeaa liian usein pääomien puutteeseen. Esitämme rahaston perustamista pk-yritysten tuotekehitystyön loppuun saattamisen ja innovaatioiden/teknologioiden testaustyön rahoittamiseen.

Rahasto myöntää pk-yrityksille vaihtovelkakirjalainoja. Lainojen suuruus olisi 1—3 miljoonan välillä. Rahastoa hallinnoisi ministeriö. Rahastoon tulleet hakemukset käsittelisi usean ­asiantuntijan riippumaton työryhmä, jossa korostuisi alan osaaminen, tulevaisuuden tutkimus ja yritystoiminnan ymmärtäminen. Rahastosta voitaisiin myöntää rahoitusta myös usean yrityksen muodostamalle yhteenliittymälle.

Rahoitusta tulisi suunnata kasvualoille sekä kehitystyöhön, jotta pystytään säilyttämään nykyiset työpaikat yrityksen toimintoja uudis­tamalla. Suomesta häviää turhaan satoja hyviä yrityksiä rahoitusvaikeuksiin vuosittain. Osalla yrityksistä olisi mahdollisuudet kehittää toimintaansa nykyisten markkinavaatimusten tasolle, jos ne saisivat rahoitusta kehitystyöhönsä.

Rahaston toinen kohderyhmä on erityisesti uusien teknologioiden, kuten uusiutuvan ener­gian ratkaisut, testaus ja pilottivaiheen rahoittaminen. Rahoituksella pystyttäisiin rakentamaan pilottiversiot ja sitouttamaan lisää asiantun­temusta innovaation loppuunsaattamiseen. ­Nykyiset rahoitusmallit eivät sovellu niille yrityksille, joiden oma pääoma ja nykyinen liikevaihto ovat pienet, mutta keksintö kuitenkin lupaava. Lupaavat pienten yritysten innovaatiot jäävät kaupallistamatta tai ne viedään käsistä pilkkahintaan. Onnistuneen pilottivaiheen jälkeen keksinnön arvo moninkertaistuu. Rahoituksen riskien hallintaa helpottaa rahoituksen myöntäminen vaiheittaisesti.

Rehellinen työ on talouden ja yhteiskunnan peruspilari. Maassamme on aivan liian paljon kyvykkäitä ihmisiä vailla työtä. Tarvitaan panostuksia moniin erilaisiin toimenpiteisiin työllistymisen edistämiseksi.

Esimerkiksi mestari-kisälli -toimintamallien kehittäminen helpottaa oppisopimuspaikkojen saantia ja tehostaa koulutusta. Nykyisin nuorten on vaikea löytää yrityksiä, jotka pystyvät ottamaan nuoria oppisopimuskoulutukseen. Lisäpanostuksella koulutettaisiin eri alojen senioreita mestarivalmentajiksi, jotka tulisivat PK-yritysten ja muiden työnantajien yhteisiksi resursseiksi.

Nuorten työttömyyden katkaisemiseksi palkkatuki on tehokas ja taloudellinen työllistämiskeino, jossa valtio ja työnantajat maksavat yhdessä palkkausmenot. Kun otetaan huomioon säästyvät sosiaali- ja työttömyyskulut ja palkasta saatavat verot, valtiolle ja kunnille palautuu palkkatukiosuudesta kaksi kolmasosaa suoraan takaisin. Palkkatukea voitaisiin myös kohdistaa erityistä tarvetta vaativiin tehtäviin, sillä esimerkiksi vanhusten- ja vammaistenhoitoon tarvittaisiin välittömästi lisää työntekijöitä turvaamaan vanhuksille ja vammaisille riittävät ruokailu- ja ulkoilumahdollisuudet.

Suhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymiseen. Ehdotamme määrärahaa uuden toimintamallin kehittämiseen, jossa ammattiin valmistuvalle, yli 6 kuukautta ilman oman alan työtä olevalle henkilölle kehitetään jatkokoulutusmalli. Jatkokoulutus rakennettaisiin yhteistyössä yrityksen ja työntekijän kanssa.

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vähennysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella.

Keskeiseksi ongelmaksi on muodostumassa perheenyhdistäminen. Jonossa on tällä hetkellä noin 10 000 hakemusta. Suomen harjoittama politiikka on huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EU-maiden. Uusien selvitysten tekeminen ei riitä, vaan järjestelmän hyväksikäyttöön on puututtava konkreettisella tavalla. Perheenyhdistämistä hakevilta on esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä ja väitetystä sukulaisuussuhteesta. Ruotsissa uusi käytäntö on johtanut perheen­yhdistämistapausten romahdukseen.

Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, joka mahdollista lukuisten suomalaisten kotona asumisen laitostumisen sijaan. Nykyisellään omaishoitoa valitettavasti tuetaan kunnissa hyvin vaihtelevan tasoisesti. Jos omaishoidon tuki olisi Kelan vastuulla, voitaisiin nykyistä paremmin taata kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu koko maassa. Kelalle siirron voidaan ajatella olevan kustannuksiltaan lähes neutraali, kun samalla kunnille myönnettävää valtion osuutta voidaan tältä osin pienentää. Omaishoidon tuki on kuitenkin nykyään aivan liian alhaisella tasolla, joten siihen ehdottomasti tulisi myös tehdä tasokorotus.

Viite: TAA 439/2011 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Yleistä asumistukea tulisi kehittää vastaamaan paremmin nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen.

Asumisen kustannukset ovat kohonneet, samoin vuokrataso. On kohtuutonta, että pieni­tuloinen vuokralainen joutuu yhä enemmän laittamaan tuloistaan vuokranmaksuun. Tämä on pois muista välttämättömistä elinkustannuksista, jotka ovat myös kohonneet. Yleistä asumis­tukea tulisikin kehittää mm. tarkistamalla paitsi tulorajoja myös korottamalla tuen perusteena olevien asumistukimenojen enimmäismääriä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Kela-maksut poistaneessa lakiesityksessä kansaneläkemaksun poistoa perusteltiin työnanta­jien työvoimakustannusten alenemisesta syntyvällä elvytysvaikutuksella ja työeläkkeiden turvaamisella. Tutkittua näyttöä työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutuksista työllisyyteen ei ole. Jo 90-luvulla kansaneläkemaksua alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta pysyviä vaikutuksia ei kyetty todentamaan. Vuodesta 2003 lähtien on Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristokunnissa kokeiltu työnantajan sosiaaliturvamaksun poistoa yrityksiltä. Näiden kokeilujen työllistäviä vaikutuksia ei ole pystytty todistamaan. Korkeintaan ne ovat saattaneet pienentää työpaikkojen vähenemistä, mutta sitäkään ei ole pystytty todistamaan. Myös kansainväliset tutkimukset työnantajamaksujen muutoksen ja porrastuksen vaikutuksista työllisyyteen ovat ristiriitaisia. Kansaneläkemaksun palautuksen mahdolliset negatiiviset työllisyysvaikutukset pystytään varmasti kompensoimaan, kun vastaava summa käytetään julkiseen kulutukseen ja investointeihin.

Työnantajien kansaneläkemaksun palautus takaisi myös kansaneläkkeiden rahoituksen kestävällä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nykyisellään kansaneläkkeiden rahoitus joutuu kilpailemaan muiden valtion budjettitalouden menojen kanssa, mikä tekee kansaneläkkeiden rahoituksesta epävarmempaa.

Perussuomalaiset vaativatkin Kela-maksun palautusta yksityiselle sektorille. Haluamme tällä ennen kaikkea taata hyvinvointivaltion rahoituksen myös tulevina vuosina. Kuntatyönantajalle emme kuitenkaan halua asettaa tätä lisärasitetta, koska kuntien talous on muutenkin tiukoilla ja kyse olisi vain julkisen rahan kierrättämisestä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Rintamalisän määrä on tällä hetkellä 45,82 euroa. Sen ostoarvo on alentunut vuosi vuodelta elinkustannusten jatkuvasti kohotessa. Pidämme tätä rintamalisän määrää riittämättömänä. On kunnia-asia tukea vielä noin 55 000 sotaveteraaniamme. Näin ollen rintamalisää tulisi korottaa vastaamaan elinkustannusten nousua.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 6.4.2011 edellyttää, että rintamaveteraanien kuntoutuksen sisältöä on tarve uudistaa siten, että tuetaan mahdollisimman monipuolisesti veteraanien omatoimisuutta ja kotona selviytymistä ottamalla käyttöön kotona selviytymisen toimintamalli samalla kun etuuksien korvausmenettelyä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sotainvalidien ja rintamaveteraanien sosiaaliturvasta, palveluista ja määrärahojen varaamisesta sekä siihen liittyvästä lainsäädännöstä.

Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten liitto, jotka edustavat yli 40 000 sotiemme veteraania, ovat yhdessä esittäneet veteraanien etuuksien parantamista omiin selvityksiinsä perustuen siten, että kuntoutusmäärärahat tulee säilyttää vuoden 2010 tasolla, yhteensä 34,1 miljoonassa eurossa. Lisäksi kotona selviytymistä tukevien palveluiden ulottaminen koskemaan kaikkia tuen tarpeessa olevia edellyttää 12,3 miljoonan euron määrärahaa. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2012 veteraanikuntoutuksen ja kotona selviytymisen mallin tukemiseen on esitetty todellista tarvetta huomattavasti pienempi määräraha.

Tutkimuksin on voitu osoittaa jo pitkään, että lasten ja nuorten kokemat vaikeudet elämässä aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Suurena haasteena ovat lasten ja nuorten tunne-elämän vai­keudet sekä erilaiset käytösongelmat. Osaltaan nämä ajavat nuoria päihdekokeilujen kautta päihteiden ongelmakäyttäjiksi ja aiheuttavat myös yhä lisääntynyttä ahdistusta ja masennusta sekä ongelmia koulunkäyntiin ja opiskeluun.

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja tera­piapalvelut on turvattava kaikille niitä tarvitseville. Nämä palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Turvaamalla lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saatavuus voidaan ennalta ehkäistä monia muita haittavaikutuksia, joihin psyykkiset ongelmat voivat johtaa. Jokaiselle psykiatrista hoitoa tai terapiaa tarvitsevalle lapselle tai nuorelle tulisi turvata mahdollisuus hoitoon.

Viite: TAA 444/2011 vp.

Lapsiperheköyhyys on kasvanut vuosi vuodelta Suomessa. Pienituloiset yksinhuoltajaperheet ovat erityinen huolenaihe. Suomessa on ensi vuonna arviolta 28 000 toimeentulotuella elävää yksinhuoltajaperhettä.

Lapsilisä on aikanaan luotu lapsikohtaiseksi tulonsiirron muodoksi, johon vanhempien tulotaso ei vaikuta. Tosiasiassa tavoite ei toteudu, sillä toimeentulotuella eläviltä lapsiperheiltä etuus on poistettu. Nykyisin toimeentulotukea laskettaessa myös lapsilisä huomioidaan perheen tuloksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lapsilisän määrä vähennetään toimeentulotuesta. Kuitenkin näissä perheissä tätä tulonsiirron muotoa ehdottomasti tarvittaisiin korjaamaan taloudellista tilannetta.

Lastensuojelun ammattilaiset ovat voimakkaasti puhuneet sen puolesta, että lapsilisää ei huomioitaisi toimeentulotukilaskelmissa. Erityisen suuri merkitys sillä on yksinhuoltajaperheiden selviämiselle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Terveyden edistämisen tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa väestön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä, vähentää elinympäristön vaaratekijöitä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyden edistämisen rakenteiden, menetelmien ja laadun kehittäminen sekä eri toimijoiden yhteistyön tehostaminen ovat keskeisiä painoalueita. Terveyden edistämistä toteutetaan tehokkaimmin laajoin, samanaikaisin ja usean eri toimijan yhteisin toimin.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee tukea Terveys 2015 -kansanterveysohjelman, terveyserojen kaventamisen toimenpideohjelman ja muiden valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa. Erityisesti tuetaan laaja-alaisia useiden toimijoiden yhteishankkeita.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden tavoitteena on muun muassa tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuutta, kohentaa väestön ravitsemusta ja liikuntatottumuksia ylipainon, sydäntautien ja diabeteksen ehkäisemiseksi sekä tukea lasten ja nuorten psykososiaalista kehitystä ja mielenterveyttä.

Mielestämme kaikki edellä mainitut ovat edistämisen arvoisia asioita, mutta pidämme näihin suunnattuja määrärahoja alimitoitettuina.

Avustukset korjaustoimintaan -momentin määrärahaksi esitetään 55,5 miljoonaa euroa, josta korjausavustuksiin suunnataan 37,5 miljoonaa ja energia-avustuksiin 18 miljoonaa euroa. Perusteluista ei ilmene, miten määräraha jakautuu korjaus- ja energia-avustusten välillä. Uusien hissien jälkiasentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen on taloudellisesti ja inhimillisesti kannattavaa. Jos hallituksen esitys toteutuu, hissien korjausrakentaminen loppuu kokonaan.

Talousarvioesitykseen hallitusryhmien lisäämässä korjausrakentamisrahoissa (800 000 euroa) on tapahtunut käsittämätön virhearvio. Summan tulisi olla vähintään 8 000 000 euroa. Nyt pudotus on 46,5 miljoonasta 37,5 miljoonaan euroon. Hallitusohjelman teksti ei toteudu miltään osin euroina.

Talousarvioesitys on ristiriidassa eduskunnan vuonna 2011 hyväksymän lausuman kanssa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa korjausavustusmäärärahan myöntämisen perusteena olevia tulorajoja ja korjaus- ja energia-avustusmäärärahaa siten, että avustus edistää pienituloisten kotitalouksien jätevesien käsittelyä.

Energia-avustusten 20 miljoonan leikkaus estää lämmitystapamuutokset, jotka edistäisivät siirtymistä tuontienergiasta kotimaisen energian käyttöön. Energiakorjauksiin sijoitettu euro tulee nopeasti takaisin säästyneenä energiankulutuksena. Uusiutuvan energian käyttöönotolla vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, joten sillä on suuri ympäristövaikutus. Uusiutuviin energialähteisiin siirtymisellä on myös merkittävä vaikutus kotimaisen uusiutuvan energian, esimerkiksi hakkeen ja bioenergian, osalta. Tätä kautta uusiutuvaan energiaan siirtymisen kannustamisella on dynaamisia vaikutuksia myös työllisyyteen ja harmaan talouden ehkäisemiseen. Momentilla on suuri vaikutus sekä ympäristöön että ihmisten hyvinvointiin.

Varallisuusvero on yksinkertainen tapa saada valtiolle huomattavia lisätuloja niiltä kansalaisilta, joiden kokonaisvarallisuus on poikkeuksellisen suuri. Varallisuusveron verokanta oli 0,9 prosenttia vuodesta 1989 vuoteen 2005. Vuonna 2005 varallisuusvero tuotti noin 85 miljoonaa euroa ja verotuksen piiriin kuului liki 30 000 varakasta suomalaista. Perussuomalaiset ehdottavat veron palautusta oikeudenmukaisuussyistä. On vain kohtuullista, että yhteiskunnan parempiosaiset kantavat suuremman vastuun myös yhteiskunnan kustannuksista. Perussuomalaiset ehdottavat, että 300 000 euroa suuremmasta verotettavasta omaisuudesta maksetaan vuosittain 0,8 prosenttia veroa. Tällä tavalla arvioimme valtion kassaan kertyvän noin 125 miljoonaa euroa, ottaen huomioon yleisen varallisuuden kasvun vuoden 2005 jälkeen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Emme hyväksy kotitalousvähennyksen supistamista. Nykyisen tasoinen kotitalousvähennys on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Hallitus ajaa toimillaan monet näistä yrittäjistä työttömyyskortistoon. Pidämme todennäköisenä, että kotitalousvähennyksen supistus johtaa työttömyyden nousuun ja tätä kautta työttömyys- ja sosiaalikulujen kasvuun.

Lisäksi Veronmaksajien keskusliiton mukaan kotitalousvähennyksen supistaminen tulee jälleen lisäämään harmaata taloutta. Valtiovarainministeriön laskelmia kotitalousvähennyksen supistamisesta saadusta hyödystä onkin syytä pitää hyvin kyseenalaisina, koska kysynnän väheneminen ja pimeän työn lisääntyminen tulevat syömään leijonanosan odotetuista verotuloista. Todellista vaikutusta on mahdoton tietää etukäteen, mutta viisainta olisi perua hallituksen esittämä muutos ja pitää kotitalousvähennys ennallaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraan lausuman:

Edellisten hallitusten aikana ansiotuloverotusta on kevennetty voimakkaasti. Se on johtanut tuloerojen voimakkaaseen kasvuun ja eriarvoisuuden lisääntymiseen. Samalla nämä veronkevennykset ovat heikentäneet mahdollisuuksia turvata kansalaisten peruspalvelut.

Verot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Korkeimpien tuloluokkien verotusta on kiristettävä yhteiskunnallisen tasapainon saavuttamiseksi. Nyt olisi otettava enemmän rikkailta ja hyväosaisilta ja jaettava yhteiskunnan käytettävissä olevat resurssit oikeudenmukaisemmin.

Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda heidän työn tarjontansa alenemiseen. Lisäksi riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulonjaolliset tavoitteet, Suomen suurituloisia olisi aiheellista verottaa selvästi ankarammin kuin mitä viimeisten 15 vuoden aikana on tehty.

Näin ollen ehdotamme uutta 5. porrasta valtion tuloveroasteikkoon alarajalla 100 000 euroa ja alarajan ylittävästä tulon osasta maksettavaksi veroa 36 prosenttia. Lisäksi ehdotamme 4. portaan marginaaliveron nostoa 30 prosentista 32 prosenttiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraan lausuman:

Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa valtavat, jopa 2—3 miljardin euron verotulojen menetykset. Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi.

Pidämme riittämättöminä hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi. Yksittäiset muutokset, kuten käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto rakennusalalla, eivät riitä harmaan talouden kitkemiseen. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä, kuten tarpeeksi kovia sanktioita työntekijöiden työehtoja laiminlyöville työantajille, ay-liikkeen kanneoikeutta sekä veronumeron luomista ulkomaisille työntekijöille. Tilaajavastuulain nykyinen sakko, 15 000 euroa, olisi muutettava esimerkiksi niin, että lain rikkoja maksaa kokonaisurakasta laskettuna 15 prosenttia; esimerkiksi 10 miljoonan euron rakennusurakasta sakon suuruus olisi 1,5 miljoonaa euroa.

Nykyisen rikosseuraamuslain käytännön tulkintaa on tehostettava siten, että työmaatarkastuksissa kiinni saaduilta harmaan talouden toimijoilta — niin yrityksiltä kuin työntekijöiltä — takavarikoidaan välittömästi Suomessa oleva omaisuus vakuudeksi korvausten perinnän turvaamiseksi.

Niin ikään tilaajavastuulakia on ensi tilassa tiukennettava ja lain noudattamista valvovien viranomaisten resursseja lisättävä. Myös julkinen rekisteri alihankintaketjuttamisella veroja laiminlyövistä yrityksistä olisi tehokas keino painostaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti. Perussuomalaiset eivät voi sallia taloudellisella dynamiikalla perusteltua verorikollisuuden suojelua.

Määrätietoisemmat toimenpiteet harmaan talouden kitkemiseksi toisivat valtiolle lisätuloja useissa veroluokissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraan lausuman:

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen pitkän aikavälin talouskasvusta. Mielestämme Suomen innovaatiopolitiikan pitäisi tukea nykyistä paremmin innovatiivisia kasvuyrityksiä sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja kehitysinvestointien kohdemaana. Suomen nykyinen, suoriin tukiin perustuva yritystukijärjestelmä on tutkitusti hyvin tehoton ja järjestelmän suurimmat hyödynsaajat ovat Nokian kaltaisia suuryrityksiä, jotka saisivat helposti markkinoilta rahoitusta projekteihinsa. Nykyiset yritystuet ovat kietoutuneet mutkikkaisiin hankerahoituksiin, joita osaavat käyttää hyväkseen vain isot ja vahvat yritykset, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset jäävät helposti tukien ulkopuolelle.

Tarvitsemme uusia toimenpiteitä, joilla muutetaan talouden kasvupohjaa laaja-alaisemmaksi, etenkin liittyen tiedon luomiseen ja sen parempaan hyväksikäyttöön. Suomen nousu 1990-luvun lamasta osoitti, että uuden kasvun avaimet piilevät osaamisen ja uudistumiskyvyn määrätietoisessa vahvistamisessa. Talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta on keskeistä, että innovaatiojärjestelmän avulla kyetään houkuttelemaan t&k-toiminnan piiriin nykyistä selvästi laajempi joukko pk-yrityksiä. Suurimmalla osalla OECD-maita on jo verojärjestelmässään t&k-toimintaa tukevia elementtejä, joiden tulokset ovat poikkeuksetta olleet rohkaisevia.

Perussuomalaiset ehdottavat t&k-toiminnan kannustinjärjestelmän perustaksi hieman muunneltua Hollannin WBSO-järjestelmää. Hollannin malli keskittyy t&k-toiminnan työvoimakustannuksiin, minkä vuoksi se kannustaa etenkin työllistävään yrittäjyyteen. Ehdottamassamme järjestelmässä valtio hyvittää 50 prosenttia t&k-toiminnan palkkakustannuksiin kohdistuvista veroista ja sosiaaliturvamaksuista 150 000 ­euroon saakka. Uusien yritysten osalta hyvitys on 62 prosenttia. Rajan ylittävän osuuden osalta hyvitys on kaikkien yritysten kohdalla 18 prosenttia ja vähennyksiin oikeuttavien t&k-palkkakulujen katto on kaikille yrityksille 5 miljoonaa euroa. Verotuki kohdistuu siis suoraan maksettavaan veroon eikä verotettavaan tuloon. Hollannissa tuesta on noin 70 prosenttia kohdentunut pk-yrityksille ja tutkimuksissa tuen on havaittu lisäävän eniten juuri pienten yritysten t&k-investointeja. Ehdotamme, että järjestelmä otetaan käyttöön aluksi määräaikaisena ja samalla luodaan seurantajärjestelmä tuen vaikutuksien arvioimiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraan lausuman:

Perussuomalaisten mielestä hallituksen esittämä yhteisöveron lasku 1,5 prosenttiyksiköllä ei ole varsinkaan pk-sektorille kovin merkityksellinen toimenpide. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä veron alennuksella ei saavuteta sellaista euromääräistä hyötyä, joka kulminoituisi kasvuun tai kannustaisi palkkaamaan uutta työvoimaa. Yhteisöveron laskusta varsinaisen hyödyn korjaavat suuret yritykset. Perussuomalaiset pelkäävät, että verohyöty valuu suuryritysten osakkaiden taskuun eikä kasvuun ja työllisyyteen. Niiden toimintaa ohjaavat globaalit markkinavoimat, joihin vähäisillä veroratkaisuilla ei ole juurikaan merkitystä.

Näistä syistä ehdotamme veronalennuksen peruutusta ja korvaavana toimenpiteenä tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyt­tävien poistojen kaksinkertaistamista, uusien vuonna 2012 aloitettujen investointien osalta. Vuoden 2012 talouskehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, joka luonnollisesti aiheuttaa varovaisuutta yritysten investointipäätösten teossa. EK:n yrityssektorin luottamusindikaattoreiden viime kuukausien laskusuunta on vahvistanut tätä pelkoa entisestään. Poisto-oikeuden määräaikainen korotus kannustaisi yrityksiä investoimaan myös ensi vuonna ja samalla tasoittasi laskusuhdannetta. Olemme siis valmiita alentamaan verotaakkaa sellaisilta isänmaallisilta yrityksiltä, jotka uskaltavat investoida Suomeen myös epävarmoina aikoina. Tämä on mielestämme täsmäelvytystä parhaimmillaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Veropohjan oikeudenmukaiseksi laajentamiseksi on suurten varakkaiden niin sanottujen yleishyödyllisten säätiöiden ja yhdistysten pääomatulot kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot saatettava verotuksen kohteiksi. Verokannan tulee alussa olla varovaisesti 15 prosenttia, ja pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä ajatellen pienet pääomatulot voisivat jäädä verovapaiksi. Uudistus ei haittaisi niin sanottuja Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, jollaisten tulot koostuvat muualta kuin pääomatuloista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön veroetu vuosina 2004—2005 oli 29—45 miljoonaa euroa. Säätiöiden varallisuudeksi he arvioivat 12—15 miljardia euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Hallitus suunnittelee eräiden työvaltaisten alojen (mm. parturi-kampaamojen, suutareiden ja pienkorjaamojen) alennetun alv-kannan poistamista. Tämä vaarantaa lukuisien pienyrittäjien elannon, kun taantuman ja kasvavan inflaation uhatessa palvelujen kysyntä on muutenkin uhattuna. Vaikka kokeiluluontoisen alv-alennuksen työllistämisvaikutukset eivät olekaan kiistattomia, sillä on merkittävä vaikutus tuhansien pienyrittäjien tulotasoon ja pärjäämiseen. Perussuomalaiset jatkaisivat alv-helpotuksen toteuttamista, sillä se kannustaa terveeseen yrittäjyyteen ja auttaa vyötään kiristäviä pienyrittäjiä selviytymään hengissä talouttamme uhkaavan laman ylitse.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Perussuomalaiset vastustavat hallituksen esitystä arvonlisäveron 9 prosentin verokannan ulottamiseksi myös sanoma- ja aikakausilehtien tilauksiin. Sähköisen median kehitys on viime vuosina ajanut painetun median hyvin ahtaalle, ja arvonlisäveron nostaminen ajaisi alan yritykset entistä vaikeampaan tilanteeseen.

Lehtialan asiantuntijoiden mukaan lainmuutos tulee lisäämään työttömyyttä lehtialan lisäksi painotoiminnassa ja jakelussa. Lisäksi heidän mukaan veronkorotus tulee aiheuttamaan vaikeuksia erityisesti paikalliselle ja maakunnalliselle uutistuotannolle. Näin ollen esitys on räikeästi ristiriidassa jopa hallituksen omien tavoitteiden, kuten työllisyyden ja tasa-arvon vahvistamisen, kanssa.

On lisäksi huomattava, että Viestinnän keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 68 prosenttia kansalaisista vastustaa hallituksen aikeita asettaa lehtitilauksille 9 prosentin arvonlisävero. Vero ei saanut enemmistön kannatusta missään väestöryhmässä. Media-ala arvio myös, että veronkorotus ei todellisuudessa lisäisi verokertymää juurikaan, koska hintojen nousu johtaisi tilauskantojen romahtamiseen. Kun vielä otetaan huomioon veronkorotuksen välilliset vaikutukset, kuten työttömyyden nousu, saattaa veronkorotuksen nettovaikutus valtion talouteen olla jopa negatiivinen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Polttoaineisiin suunniteltu korotus tarkoittaa entistä kalliimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä. Jälleen kerran suhteellisesti eniten kuritetaan pienituloisia reuna-alueiden asukkaita. Polttonesteverotuksen korottaminen on osa tasaverokehitystä; bensapumpulla ei tuloja kysellä.

Diesel-veron korotus ja yleisen polttoaine­veron nosto tarkoittavat myös suomalaisille kuljetusliikkeille toistakymmentä senttiä kalliimpaa dieselin litrahintaa. Tällä linjauksella ei pelasteta yhtään suomalaista kuljetusalan työpaikkaa, vaan päinvastoin edistetään ulkomaisen kuljetuskaluston käyttöä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Energiaverojen korotukset on pitkällä tähtäimellä peruttava. Edellisen hallituksen toteuttama veronkorotus tiesi monille pienituloisille vaikeita aikoja, sillä Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään. Myös energiaa tarvitseva teollisuutemme kärsi mittavan vahingon kilpailukykyynsä.

Edellisen hallituksen virheen korjaaminen maksaa noin 750 miljoonaa euroa, mistä johtuen nykyisessä valtiontalouden tilassa uudistusta ei kyetä toteuttamaan välittömästi, vaan asteittain. Perussuomalaiset kohdentaisivat energiaverojen laskun sähkön verotukseen, etenkin koti­talouksien osalta, jotta kansalaisten sähkölaskun hinta ei kohtuuttomasti nousisi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Lain mukaan Suomen Pankki tilittää puolet voitostaan valtion tarpeisiin. Pankkivaltuusto voi kuitenkin perustellusta syystä vaatia Suomen Pankkia tilittämään suuremman osuuden voitostaan valtion käyttöön. Hallitus on esittänyt tilitettäväksi 150 miljoonaa euroa, vaikka se on useana aikaisempana vuonna ollut tätä korkeampi. Katsomme valtion talouden tasapainotuksen olevan perusteltu syy nostaa tilitettävä määrän samaksi mitä se oli esimerkiksi vuonna 2010 eli 250 miljoonaa euroa.

Keskustan vaihtoehto Kataisen hallituksen budjettiesitykseen:

Keskusta tunnistaa taloudellisen tilanteen vakavuuden. Euron kriisi, maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Suomen tulevaisuus asettavat valtiontaloudelle erityisiä haasteita.

Erityisesti valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Suomi ei voi loputtomiin velkaantua Kataisen hallituksen seitsemän miljardin vuosivauhdilla.

Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehto Kataisen hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen perustuu kolmeen asiaan:

Keskustan mielestä verotulot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Ihmisillä on oltava vahva käsitys verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kataisen hallitus aloitti työnsä lupaamalla kansalaisille taloustilanteeseen ylimitoitettuja veronkevennyksiä. Lupaukset katetaan velkarahalla, mikä on vastuutonta.

Keskustan veromallilla veroja kerätään sieltä, missä on maksukykyä. Keskustan työn verotuksen mallissa pienituloisempien verotus kevenee edelleen, keskituloisten pysyy ennallaan ja suurituloisten kiristyy.

Keskusta keventäisi työn verotusta 365 miljoonaa euroa Kataisen hallitusta vähemmän. Etenkin myllerrysten ja muutosten aikoina tarvitaan yhteisvastuuta; sille on nyt kysyntää. Veroeuroilla turvaisimme ihmisille elintärkeitä palveluja.

Kiristäisimme myös kulutuksen verotusta, mutta oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä ­arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ruuan arvonlisäveroa sekä torjuisimme hallituksen kaavailemia sähkön ja polttoaineiden veronkorotuksia. Näin huolehdimme siitä, ettei veronkiristyksillä vaikeuteta pienituloisten elämää.

Keskusta keräisi kulutusveroja 365 miljoonaa hallitusta enemmän. Veroilla hillitsisimme valtion velkaantumista.

Verojen kerääminen ja verotuksen kiristäminen ei ole keskustalle itseisarvo. Pelkästään verotuksen varaan tulevaisuutta ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ei voi rakentaa. Selviämme edessä olevista haasteista kestävällä tavalla vain edistämällä suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Kasvun edellytyksiä on luotava joka puolelle Suomea. Valtion on panostettava teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energiaan ja ruokaan, innovaatioihin ja osaamiseen sekä koulutukseen koko maassa. 20 000 työpaikan syntyminen lisää valtion tuloja ja vähentää menoja, mikä synnyttää lisää liikkumavaraa tuleville vuosille.

Keskustan linja on aina ollut kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa hyvän kierteellä kurjistamisen sijaan. Keräisimme veroja suuryrityksiltä 365 miljoonaa euroa ja käyttäisimme sen suomalaisen yrittäjyyden edistämiseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen.

Keskustan vaihtoehto on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisempi kuin Kataisen hallituksen budjettiesitys. Tämä näkyy etenkin siinä, mihin euroja käyttäisimme. Esityksemme hillitsee valtion velkaantumista, mutta samalla kykenemme parantamaan kuntien taloutta. Se pelastaa monta koulua, päiväkotia, vanhainkotia ja terveysasemaa sekä takaa tuhansien sairaanhoitajien, opettajien ja lastentarhanopettajien työpaikan säilymisen. Rahaa riittäisi myös kymmenien homekoulujen korjaamiseen.

Keskusta pitää edelleen kiinni siitä, että taantuman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan heikompiosaisilla. Ruuan arvonlisäveron laskun ja energiaverotuksen kiristymisen estämisen lisäksi vaalimme oikeudenmukaisuutta nostamalla myös pienimmät vanhempainrahat työmarkkinatuen tasolle. Keskusta esittää myös työttömälle oikeutta täyteen työmarkkinatukeen riippumatta puolison tai vanhempien tuloista. Omaishoidontuen verovapaus puolestaan olisi merkittävä kädenojennus omaisiaan kotona hoitaville ja erittäin pitkää päivää tekeville ihmisille, joille vastuullisuus itsestään ja läheisistään ei ole pelkkää sananhelinää.

Keskustan vaihtoehto lisää taloudellista toimeliaisuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Tämä tuo talouteen lisää liikkumavaraa kasvaneina verotuloina ja pienenevinä työttömyysmenoina. Näistä rahoista keskusta käyttäisi puolet valtion velan lyhentämiseen ja puolet hyvinvointipalvelujen pelastamiseen.

Mikäli yhteensä miljardiluokan kasvupanostuksilla kykenisimme synnyttämään 20 000 uutta työpaikkaa, merkitsisi se noin 200 miljoonan euron lisäliikkumavaraa yksin valtiontalouteen. Näin voisimme ottaa velkaa jopa 465 miljoonaa euroa Kataisen hallitusta vähemmän.

Hallitusohjelma lupaa sanallisesti paljon. Lu­paukset ovat kuitenkin tyhjän päällä ilman niiden rahoitusta. Talousarvioesitys pohjaa täysin vanhentuneelle jopa 1,8 prosentin talouskasvulle. Viimeksi PTT ennusti -1,5 prosentin sukellusta. On vastuutonta, että Kataisen hallitus ei tee mitään, vaikka talous sukeltaa.

Kataisen hallitus on ajautunut Suomen kannalta erittäin vaaralliseen poliittiseen takalukkoon: nyt tarvittavat verojen kiristykset on pelattu pois puhtaasti poliittisista syistä. Näin päädytään lyhytnäköisiin leikkauksiin työstä ja palveluista etenkin maakunnista.

Kataisen johtamalle hallitukselle synkkenevät näkymät eivät ole voineet tulla yllätyksenä. Silti hallitus on kieltäytynyt muuttamasta politiikkaansa todellisuutta vastaavaksi.

Hyvinvointiyhteiskuntaa tulisi leikkaamisen sijaan kehittää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuudella, laajalla ja toimivalla edustustoverkolla, harjoittamallamme kauppa- ja kehityspolitiikalla sekä siviilikriisinhallinnalla, osallistumme kestävän globaalin kehityksen edistämiseen ja Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen edellytysten vahvistamiseen maailmalla.

Ulkoasiainhallintoon kohdistetut leikkaukset merkitsevät Suomen edustustoverkon supistamista ja edustustojen toimintamahdollisuuksien heikentämistä. Säästöt heikentävät Suomen kansainvälistä toimintakykyä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Kehitysyhteistyön määrärahat jäädytetään vuoden 2012 tasolle vuosina 2013—2014. Tämä merkitsee sitä, että Suomen on vaikea saavuttaa hallitusohjelman mukaista 0,7 %:n tavoitetta vuoteen 2015 mennessä.

Kehitysyhteistyön voimavarojen jäädessä jälkeen tavoitteesta on entistäkin tärkeämpää, että Suomi panostaa yksityisen sektorin mahdollisuuksiin osallistua kehitysyhteistyöhankkeisiin. Teollisen yhteistyön rahastolle Finnfundille on turvattava riittävä pääoma, jotta se voi tukea suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa ja edistää sitä kautta kehitysmaiden yksityisen sektorin vahvistamista.

Siviilikriisinhallinnalla on kasvava merkitys Suomen kriisinhallintapolitiikassa ja rauhanvälitystoiminnassa. Hallituksen tekemät päätökset eivät mahdollista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden määrän nostamista tavalla, joka edellisessä vuoden 2009 turvallisuuspoliittisessa selonteossa päätettiin. Kustannusten noustessa ja toimintaympäristön vaikeutuessa ei ole mahdollista saavuttaa siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaista 150 henkilön minimitavoitetta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Hallituksen kohdistamat leikkaukset ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin johtavat Suomen edustustoverkon karsimiseen ja heikentävät olemassa olevan edustustoverkon toimintamahdollisuuksia ajaa Suomen ulkopoliittisia tavoitteita ja kaupallis-taloudellisia intressejä maailmalla.

Suomella on paljon osaamista ja annettavaa siviilikriisinhallinnassa kansainvälisessä yhteisössä. Hallituksen leikkaus siviilikriisinhallinnan määrärahaan on ristiriitaista Suomen samalla painottaessa rauhanvälistystoiminnan vahvistamista ja kriisinhallinnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän siviilikriisinhallinnan suuntaan muun muassa Afganistanissa.

Viime vaalikaudella hallitus päätti vankiloiden peruskorjausohjelmasta. Sen mukaan Pelson vankilan peruskorjaus piti aloittaa jo vuoden 2010 kesällä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Maaliskuussa 2011 silloinen oikeusministeri Brax vakuutti, että hallituksen iltakoulun lin­jaukset ja eduskunnan tahto toteutetaan. Hänen mukaansa Pelson remontti alkaa viimeistään kesällä 2011. Remonttia ei ole kuitenkaan aloitettu. Rikosseuraamusviraston virkamiesjohto haluaisi lakkauttaa Pelson vankilan. Eduskunnan tahdon tulee kuitenkin ratkaista vankilan kohtalo. Lakivaliokunta on useaan otteeseen todennut, että vankiloiden peruskorjausohjelma tulee viedä loppuun. Hallitus ei ole tehnyt mitään eduskunnan tahdon toteuttamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Budjetin määrärahataso on riittämätön, ja se vaikuttaa jatkossa poliisien määrään. Siitä kärsii erityisesti poliisin näkyvyys, kenttätyö ja yleisen järjestyksen turvaaminen niin kaupungeissa kuin aivan erityisesti maaseudulla.

Valtiontalouden leikkaukset kohdistuvat poliisihallintoon samalla kun sinänsä tärkeät panostukset talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan hajauttavat voimavaroja.

Työttömien poliisien määrä moninkertaistuu jo ensi vuonna Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvien suuresta määrästä johtuen. Samalla erityisesti kenttätyötä tekevien poliisien määrä vähenee.

Poliisihallinnon niukkenevia voimavaroja joudutaan kohdistamaan keskuskaupunkeihin, jolloin asianmukainen palvelutaso kärsii erityisesti maaseudulla.

Tarvitaan toimenpiteitä, joilla poliisin näkyvyys, kenttätyö ja yleisen järjestyksen turvaaminen voidaan taata asianmukaisesti myös keskuskaupunkien ulkopuolella sekä harvan asutuksen alueilla. Myös viranomaisyhteistyötä ja sen antamia mahdollisuuksia esimerkiksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen välillä on tutkittava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Puolustusministeriön pääluokkaan kohdistetut leikkaukset uhkaavat rapauttaa Suomen uskottavan puolustuskyvyn. On perusteltua kysyä, ovatko puolustuksemme peruspilarit — alueellinen puolustus ja yleinen asevelvollisuus — voimassa. Puolustuksemme perustuu vahvaan koulutettuun reserviin. Sen tähden kertausharjoitusten raju leikkaus ei ole perusteltu. Maastovuorokausien, alusvuorokausien ja lentotuntien leikkaukset yhdessä alueellisten joukkojen varustamisen leikkausten kanssa antavat viestin siitä, että ­alueellisesta puolustuksesta ollaan luopumassa.

Valtiotyönantajan tulee mielestämme noudattaa hyvää työnantajapolitiikkaa. Näin ei puolustusministeriön osalta ole ollut viimeisissä ratkaisuissa. Sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt suorittamatta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Hallituksen tekemä leikkaus puolustuksen ­menoihin merkitsee riskinottamista Suomen sotilaallisessa puolustamisessa. Maastovuorokausien, lentotuntien ja alusvuorokausien vähentäminen sekä kertausharjoitusvuorokausista leikkaaminen heikentävät pitkävaikutteisesti Suomen puolustusvoimien suorituskykyä.

Hallitus on vesittämässä valtionosuusjärjestelmän keskeisimmän tarkoituksen, jolla varmistetaan, että kaikilla kunnilla on olosuhteista ja kuntien tulopohjan eroista huolimatta edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistään.

Kuntien rahoitusta leikataan hallitusohjelmaan nähden täydellä määrällä jo ensi vuonna ilman, että kunnille annetaan aikaa sopeuttaa toimintojaan niukkenevaan rahoitukseen esimerkiksi jaksottamalla leikkaus useammalle vuodelle.

Kiinteistöveron poistaminen verotulojen ta­sausjärjestelmästä on valtiontalouden kannalta kustannusneutraali, mutta se muuttaa jyrkästi kuntien välisiä suhteita. Muutoksen vaikutukset ovat kuntakohtaisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen suuret.

Leikkaamalla kuntien rahoitusta, kohdentamalla sitä uudelleen valtionosuusjärjestelmän sisällä verotulopohjaltaan vahvoille kunnille ja lisäämällä samanaikaisesti kunnille uusia velvoitteita hallitus vaarantaa peruspalvelujen saatavuuden koko maassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Riittävän sivistyspohjan varmistaminen myös jatkossa on kansallinen investointi tulevaisuuteen. Tämän vuoksi sekä koulutuksella että kulttuurilla tulisi taloustilanteesta huolimatta säilyttää suhdanteista riippumaton rahoitustaso.

Suomalainen menestystarina niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on rakentunut sivistyksen ja korkeatasoisen koulutuksen perustalle. Nyt tämä perusta on vaarassa, sillä ensimmäistä kertaa historiassa valtion rahoituksen vähenemä koko koulutus- ja sivistyssektorilla edelliseen vuoteen verrattuna on yhtä massiivinen kuin nyt. Hallitusohjelmaan kirjattujen hyvien tavoitteiden ja rahoituksen välillä on kautta linjan suuri ristiriita hallituksen määrittelemällä rahoituksella.

Koulutuksen on vastattava ihmisen, yhteiskunnan ja työelämän tarpeita. Kaikkien koulutusasteiden pitää nivoutua luontevasti toisiinsa. Vain siten kaikille suomalaisille voidaan tarjota keskustalaisen mallin mukaisesti taustasta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen, harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen eri elämänvaiheissa. Tämä arvopohja on saanut ­tuekseen laajan yksituumaisuuden myös eduskunnassa. Taloudellisesti tiukkoinakaan aikoina ei ole tingitty sivistyksen perusedellytyksistä.

Keskustan mielestä hallituksen linjaamat rahoitusleikkaukset toteutuessaan murtavat suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään vallinneen koulutuksellisen tasa-arvon. Leikkaukset johtavat räikeään koulutusmahdollisuuksien epä­oikeudenmukaisuuteen sekä nuorten, aikuisten että alueiden kannalta.

Silmiinpistävää on myös koulutusalojen ja ‐paikkojen keskittäminen. Hallituksen linjauksista käy selväksi, että toimenpiteillä pyritään itseisarvoisesti koulutuksen toimipisteiden ja aloituspaikkojen vähentämiseen. Keskusta ei vastusta koulutusmäärien vähentämistä silloin, kun sille on perusteita ja päätökset tehdään ­yhdessä alueiden kanssa kaikki vaikutukset huomioiden. Ideologista keskittämistä keskusta ei kuitenkaan hyväksy.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Koulujen sisäilmaongelmat ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet. Huonon sisäilman ­aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat kerrannaisvaikutuksiltaan valtavat. Oppilaitosten peruskorjaus-, lisärakennus- ja uudisrakennushankkeiden valtuus laskee kuluvan vuoden myöntövaltuudesta ensi vuoden talousarviossa. Kyseessä on raju leikkaus 36 miljoonasta viiteen miljoonaan euroon.

Kosteus- ja homevaurioiden vuoksi välitöntä korjaustarvetta on noin 1 300 koulussa. Hallituksen talousarviossa esittämällä rahoituksella voidaan käytännössä avustaa vain 2—4 hanketta.

Tilanne vaarantaa opiskelijoiden, opettajien ja oppilaitosten muun henkilökunnan terveyden. Altistus homeelle merkitsee sekä koululaisten että työntekijöiden oireilua ja johtaa vuosittain tuhansien lasten sairastumiseen astmaan. Kor­jausten lykkäämisen laiminlyönnistä aiheutuu arvioiden mukaan noin 200 miljoonan euron kustannukset jälkihoitona terveydenhuollossa.

Kunnat eivät omilla varoillaan pysty kokonaan hoitamaan homekoulujen korjaamista. Tämän vuoksi valtion osuutta rahoituksessa tulee lisätä.

Vapaan sivistystyön noin 350 oppilaitosta, kuten esimerkiksi kansalaisopistot ja kansanopistot, tavoittavat yli miljoona suomalaista aikuista, nuorta ja lasta matalan saavutettavuuskynnyksen ja taloudellisesti järkevän opetuksen piiriin.

Oppilaitokset ja niiden filiaalit antavat matalalla saavutettavuuskynnyksellä taloudellisesti järkevää ja kannattavaa opetusta myös opiskelijoille, joilla on heikot taloudelliset tai muut edellytykset opiskella kotipaikkakuntansa ulkopuolella.

Myös erityisryhmät huomioidaan. Tätä kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävää järjestelmää ei ole syytä romuttaa supistuksilla.

Myös erityisryhmät huomioidaan opintokokonaisuuksissa. Opiskelijamäärien kehitys osoittaa tarvetta suoritemäärien lisäämiseen kaikilla tasoilla. Tällä koulutuksella voidaan paitsi luoda edellytyksiä elinkeinoelämän kannalta tarpeelliselle jatkokoulutukselle, myös torjua monia inhimillisiä syrjäytymisongelmia.

Suomalainen järjestötoiminta merkitsee kansantaloudellisesti sekä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian edistämisen näkökulmasta enemmän kuin rahassa voidaan mitata. Yksittäiselle järjestölle rahoituksen pienikin supistuminen voi olla toiminnallisesti kohtalokasta ja kerrannaisvaikutuksiltaan arvaamatonta.

Hallitus leikkaa yli 16 prosentilla järjestöille suunnattua aikuiskoulutuksen valtionavustusta. Leikkauksen kohteena ovat mm. kotitalousneuvontajärjestöt, käsi- ja taideteollisuusjärjestöt, sivistys- ja kulttuuritoiminnan opintokeskusta ylläpitävät järjestöt ja vapaan sivistystyön keskusjärjestöt.

Suomalainen menestystarina niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on rakentunut sivistyksen ja korkeatasoisen koulutuksen perustalle. Koko koulutussektoria ensi vuoden talous­arviossa koskevat massiiviset leikkaukset vaarantavat sekä tutkimuksen, kehityksen että myös innovaatiotoiminnan.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä keskeiset tutkimus- ja kehitysresurssit vähenevät yli 60 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin verrattuna edellisvuoden tasoon. Tämä vaarantaa hallitusohjelman tavoitteen riittävästä tutkimuksen ja osaamisen rahoituksesta. Rahoituksen leikkaukset vaikuttavat myös yliopiston perustutkimukseen.

Tutkimus- ja kehitysrahoituksen leikkaukset kaventavat mahdollisuuksia luoda uutta osaamista innovaatioiden ja kasvun pohjaksi. Hallitusohjelmassa kuitenkin luvataan huolehtia tutkimuksen ja osaamisen riittävästä rahoituksesta.

Museoviraston toimintamenojen leikkaus johtaa pahimmillaan 16 Suomen Kansallismuseon museon toiminnan keskeyttämiseen. Kesäisin avoinna pidettävät kartanomuseot ja mm. Seurasaari ovat työllistäneet nuoria, pääasiassa opiskelijoita.

Taloudellinen tilanne uhkaa pakottaa ympäri Suomen olevia museoita tai museoalueita sulkemaan ovena.

Maatalouden määrärahojen alentaminen on erittäin lyhytnäköistä, se on myös hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden vastaista. Hallitus­ohjelmassa todetaan "hallitus toimii kilpailu­kykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien tuotantoedellytysten turvaamiseksi". Viljelijöiden tulot ovat kuitenkin laskeneet 27 prosenttia vuodesta 2010, ja nyt hallitus haluaa vahvistaa tulojen syöksykierrettä leikkaamalla maataloustuotannon tukia yli 20 miljoonalla eurolla vuodelle 2012. Suorien leikkausten lisäksi hallitus on myös kasvattamassa merkittävästi viljelijöihin kohdistuvia kustannuksia sekä veroja.

Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on jatkaa metsiin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamista kansallisen metsäohjelman mukaisesti. "Kansallisen metsäohjelman ja Kemeran toteutuksesta huolehditaan. Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO)". Tästä hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta, talousarvioesityksessä rahoitusta leikataan vuoteen 2011 verrattuna yksityismetsien metsänhoidon- ja perusparannustöissä, pienpuun energiakäytön edistämisessä sekä metsäluonnon hoidon edistämisessä yhteensä lähes 25 miljoonalla eurolla. Erityisesti hallitusohjelman kirjauksen "uusiutuvan energian kansallisesta tavoitteesta pidetään kiinni" toteuttaminen on mahdotonta talousarvion määrärahoilla, joilla pienpuun energiatukea leikataan 46,3 prosenttia.

Hallituksen ehdotukset energiaverotuksen korotuksista ja pääomaverotuksen kiristämisestä vähentävät merkittävästi maanviljelijöiden ja metsänomistajien tuloja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Valtionavun pitää olla tasolla, jolla kyetään turvaamaan tasokas sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattava neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa.

4H-nuorisotyötä tarvitaan auttamaan nuoria ja yhteiskuntaa selviämään tulevaisuuden muutospaineista. 4H on kansalaisjärjestöistä merkittävin nuorten työllistäjä ja työelämäkouluttaja, jonka julkisten resurssien niukkeneminen johtaa vääjäämättä mm. työllistämistoiminnan supistumiseen.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarha­talouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä

Valtion talousarvioesityksen määräraha on riittämätön edellä lueteltujen tukien suorittamiseen kohtuullisella tasolla.

Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannol­listen investointien tuen tavoitteena on muun muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2012 sisältyvä määräraha on riittämätön maatalouden ympäristötuelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Paliskuntain yhdistyksen toimintaedellytykset tulee turvata, yhdistyksen tukea tulee korottaa sen toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja ­uusiin haasteisiin vastaamisen mahdollistamiseksi.

Vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen ei talousarvioehdotuksessa ole osoitettu riittäviä määrärahoja jotta tavoitteeksi asetetut toimen­piteet kyettäisiin suorittamaan.

Talousarvioesityksen määräraha on riittämätön Kansallinen metsäohjelma 2015:den ja pitkän ­aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen tavoitteiden metsänhoito- ja perusparannustöille sekä puuperäisen energian lisäämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pienpuun energiatukeen ei talousarvioehdotuksessa ole osoitettu riittäviä määrärahoja, jotta tavoitteeksi asetetut toimenpiteet kyettäisiin suorittamaan.

Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuviin menoihin ei talousarvioehdotuksessa ole osoitettu riittäviä määrärahoja, jotta tavoitteeksi asetetut toimenpiteet kyettäisiin suorittamaan.

Hallitus korottaa perusväylänpidon rahoitusta, mutta korotus ei kata edes kustannustason nousua. Rahoituksen riittämättömyys johtaa maantieverkon, rataverkon ja vesiväylien heikkenemiseen. Perusväylien huononeminen vaikeuttaa jokapäiväistä liikkumista, heikentää liikenneturvallisuutta ja vaikeuttaa yritystoimintaa.

Yksityistiet ovat tärkeä osa suomalaista tieverkkoa. Yksityisteiden merkitys etenkin maa- ja metsätaloudelle, toimivalle puuhuollolle ja muulle yritystoiminnalle on suuri. Hallitus on leikkaamassa yksityisteiden määrärahaa yli 50 prosenttia, mikä johtaa yksityisteiden kunnon rapautumiseen, puuhuollon vaarantumiseen ja satojen tuhansien ihmisten arkkiliikkumisen vaikeutumiseen.

Liikenneinvestointien vauhdittaminen on erityisen tärkeää, kun monilla aloilla investoinnit hiipuvat. Väyläverkkoa kehittämällä luodaan uuden kasvun ja yritystoiminnan edellytyksiä eri puolille Suomea. Tulevien vuosien kasvun vahvistamiseksi ja koko Suomen pitämiseksi kilpailukykyisenä väylähankkeisiin on lisättävä merkittävästi lisää rahaa.

Joukkoliikenteen tukeminen on tärkeää pyrit­täessä säilyttämään joukkoliikenteen peruspalvelutaso pienillä kaupunkiseuduilla ja haja-­asutusalueilla. Julkisen liikenteen pitää olla ­alueellisesti kattavaa, joten sitä ei voi jättää markkinaehtoisen tarjonnan varaan.

Laajakaistahankkeen toteutuminen ei ole edennyt kaikkialla Suomessa toivotulla tavalla. Nopeat ja toimivat laajakaistayhteydet ovat alueellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta ensi­arvoisen tärkeitä. Laajakaistahankkeen pullonkaulojen poistamiseksi valtion on lisättävä omaa panostaan.

Maailmantalouden suotuisankin kasvun oloissa vahvan kasvun politiikkaa olisi pitänyt jatkaa väestörakenteen nopean muutoksen ja globalisaation uusien haasteiden vuoksi. Aivan erityisen tärkeäksi kasvun vauhdittamisen tekee nyt Euroopan velkakriisin vaikeutuminen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen.

Kasvun vahvistamisen sijasta hallituksen talouspolitiikka johtaa päinvastaiseen kehitykseen. Yhteisöveron pientä alennusta lukuun ottamatta hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2012 ja vaalikauden kehykset leikkaavat monilta kohdin kasvun eväitä antamatta uusia tilalle. Toimista tuottavuuden kohentamiseksi, työpanoksen määrän kasvattamiseksi ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ei ole juurikaan tietoa.

Päinvastoin, innovaatiorahoituksesta ja kansainvälistymisen voimavaroista leikataan ja energiakustannuksia lisätään. Eikä juuri taantuman kynnyksellä tarvittavia toimia yrittäjyyskynnyksen madaltamiseksi, yritysten rahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi ja investointeihin rohkaisemiseksi ole näköpiirissä.

Hallituksen talouspolitiikka johtaa talouskasvun hiipumiseen, taantumaan, laman kynnykselle ja sitä tietä menoleikkauksiin.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomi tarvitsee nyt pitkäjänteisen kasvun ohjelman. Tuottavuuden kasvua ja kasvuyrittäjyyttä on vauhditettava, satsausta osaamiseen ja innovaatioihin lisättävä, yrittäjyyttä kannustettava, työuria pidennettävä, investointeja uuden tuotannon perustaan, suomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen, uusiutuvaan energiaan ja kaivostoimintaan on lisättävä. Viennin ja kansainvälistymisen asiaa on autettava.

Voimavarat kasvun vauhdittamiseksi on otettava hillitsemällä ensisijassa tarpeettominta tuontiin perustuvaa kulutusta. Vaalikauden menokehyksissä tälle politiikalle on varmistettava edellytykset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Tekesin jakamaa avustusrahaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan leikataan noin 50 milj. (valtuudet 486 milj. eurosta 437 milj. euroon). Näin suuri leikkaus johtaa monen pk-yrityksen suomalaisia työllistävän ja kasvuun johtavan hankkeen kariutumiseen.

Kansainvälistymisavustusta yritysten yhteishankkeisiin leikataan melkein kolmanneksella (valtuudet 25,5 milj. eurosta 17,5 milj. euroon). Leikkaukset ovat vastoin hallituksen omaa ­ohjelmaa, jonka pitäisi tukea vientiin ja kasvuun pyrkiviä pk-yrityksiä.

ELY-keskusten jakamaa alueellista pk-yrityksille suunnattua yritysten t&k-hankkeiden valmistelurahaa leikataan noin 5 milj. eurolla (määrärahaa 10 milj. eurosta 6 milj. euroon). Juuri alueilta jaettu raha on tärkeää maakunnallisesti.

Erityisrahoituksen riskin lisääminen tässä taloustilanteessa on tarpeen työllistävien ja kasvuhakuisten hankkeiden edistämiseen.

Momentilta rahoitetaan yksinyrittäjän ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatukea ja äkillisen rakennemuutoksen rahaa. Kataisen hallitus on näitä rahoja leikkaamassa peräti 20 miljoonaa euroa (valtuudet 43 milj. eurosta 24,5 milj. euroon).

Esitämme yrittäjäkannusteisiin ja äkillisestä työttömyydestä kärsivien seutujen tukemiseen lisämäärärahaa. Kataisen hallituksen momentille esittämä määräraha ei mahdollista riittäviä yrittäjäkannusteita eikä riittävää tukea esimerkiksi Kouvolan myllykoskelaisille.

Kuntien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisia investointiavustuksista leikataan pois peräti 2/3 (valtuus 15,5 milj. eurosta 4 milj. euroon). Tässä puhutaan sadoista ellei tuhansista rakennusaikaisista työpaikoista ja useista lykkääntyneistä hankkeista juuri kaikkein vaikeimpien työttömyyspaikkakuntien kohdalla.

Maakunnan kehittämisraha on keskeinen rahoitusväline maakuntien omaehtoisen keittämistoiminnan tukemiseksi. Hallituksen hanke leikata määrärahasta lähes 2/3 on täysin perusteeton. Maakuntien kehittämisraha leikataan puoleen (määräraha 32 milj. eurosta 13,5 milj. euroon).

Tämä raha on ollut perinteisesti erittäin merkittävä maakuntien elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta. Yrityksiä eri hankkeissa on ollut mukana vuosittain 7 000. Välillä 2007—2010 uusia työpaikkoja lasketaan syntyneen 1 700 ja uusia yrityksiä 270.

Kainuun hallintokokeilu on ollut toiminnassa reilut kuusi vuotta. Kainuun maakunta hallinnoi kokeilusta annetun lain nojalla myös useita aikaisemmin eri ministeriöiden ohjausvaltaan kuuluneita asioita. Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioon sisällytetty Kainuun kehittämisraha kattaa kaikki lain Kainuun hallintokokeilusta (343/2003) määrätyt menot maakunnan alueella.

Kainuun kehittämisrahaan kuuluu siis laaja kirjo erilaisia toimintoja, kuten mm. maakunnan kehittämisraha, määrärahat työttömyyden hoitoon, joukkoliikenteen ostoon ja perustiestön ylläpitoon sekä -hoitoon. Suurin osa Kainuun kehittämisrahasta menee työttömyyden ja tiestön hoitoon.

Valtion talousarvioesityksessä 2012 Kainuun kehittämisrahan suuruudeksi on esitetty 44 430 000 euroa. Kainuun maakunnan perusteltu esitys oli 61 080 000 euroa. Näköpiirissä oleva vahvasti heikkenevä työllisyyden kehitys, perustienpito ja yritysten investoinnit vaativat merkittävästi suuremman määrärahan kuin talousarviossa on esitetty. Toki huomioon on otettava myös valtion taloudellinen kokonaistilanne, jonka huomioimme esityksessämme siten, että esityksemme huomioiden Kainuun kehittämisrahan suuruus vastaa lähimain vuoden 2011 tasoa.

Kansallisen vastinrahoituksen leikkaus saattaa vaarantaa unionin Suomelle osoittamien rakennerahastovarojen käyttöä. Mikäli kansallisen vastinrahan riittämättömyys uhkaa täysimääräisen unionirahoituksen saamista, hallituksen on korjattava asia lisäbudjettiteitse.

Laajalla yksimielisyydellä sovitun energiapaketin mukaisesti momentin määrärahat ja valtuudet tulee palauttaa aiemmin sovitulle tasolle.

Yleisen taloudellisen kehityksen ja huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset. Keskusta pitää kiinni siitä, että taantuman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan heikompiosaisilla. On ilmeistä, että osoitetuilla määrärahoilla ei pystytä toteuttamaan hallitusohjelman määriteltyjä sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitteita. Määrärahat eivät tue sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista ja ihmisten tasa-arvoa saada perusoikeuksien mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja koko maassa.

Keskustalainen ajattelu lähtee siitä, että ihmisellä pitää olla kaikissa elämäntilanteissa yksilöllinen perusturva. Samalla on kuitenkin ­huolehdittava siitä, että jos kuntia vastuutetaan väestön nopeasti ikääntyessä uusilla sosiaali- ja terveyspalveluvelvoitteilla, valtion on ohjattava niihin riittävät resurssit.

Taloustilanne huomioiden on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon linjataan näköala tulevaisuuden tahtotilalle. Olemassa olevilla resursseilla on saatava nykyistä enemmän irti vaarantamatta terveyspalveluita ja sosiaaliturvan tasoa. Siksi tarvitaan toimia ­sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen sellaiseksi uudistamiseksi, jossa maan eri osien olosuhteet otetaan huomioon. Hallituksen toimille näyttää kuitenkin olevan tyypillistä, että hallituksen ohjelmaan kirjatut hyvätkään tavoitteet, kuten vanhuspalvelulaki, eivät toteudu puutteellisen rahoituksen vuoksi.

Omaishoitajat huolehtivat läheisistään keventäen näin muiden suomalaisten verotaakkaa. Tällä hetkellä kuntien vaihtelevat käytännöt tuen myöntämisperusteissa ja suuruudessa asettavat ihmiset eri puolilla Suomea keskenään eriarvoiseen asemaan. Yhtenäisten kriteerien luomiseksi keskusta vaatii tuen maksatuksen siirtämistä Kansaneläkelaitokselle sekä myös omaishoidon verovapautta.

Hallitus esitti talousarvioesityksessään tuntuvia leikkauksia sotiemme veteraanien kuntoutusmäärärahoihin. Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleet veteraanit ovat kunniakansalaisiamme ja heidän kuntoutustarpeistaan on huolehdittava loppuun saakka.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Ikääntyvä ja vähenevä veteraaniväestö, jota nyt on yhteensä noin 35 000, tarvitsee entistä enemmän yksilöllistä, kotiin vietävää palvelua. Vaikka henkilöiden lukumäärä vähenee, kustannukset eivät laske. Hallituksen täydennyksessään tekemä lisäys veteraanikuntoutukseen ei riitä, sillä vähenevä väestönosa ansaitsee parhaan mahdollisen hoidon.

Kuten ympäristövaliokunnan talousarviosta antamasta lausunnosta ilmenee, monet leikkaukset ovat ristiriidassa hallituksen ympäristötavoit­teiden kanssa. Lisäksi talousarvioesityksen leikkaukset kohdistuvat pääsääntöisesti työllisyyttä lisääviin kohteisiin. Näin ne ovat ristiriidassa myös hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa.

Hallitusohjelmassa luvataan edistää haja-asutusalueen jätevesisäädösten toimeenpanoa tiedottamisen ja neuvonnan resurssien turvaamisen kautta sekä edistää siirtoviemärihankkeita. Tämä näkemys oli kirjattu myös edellisen eduskunnan asiaa koskevaan mietintöön.

Ympäristövaliokunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siirtovesiviemäreiden merkitykseen ympäristönsuojelussa. Siihen esitetyt määrärahat ovat riittämättömät.

Uusien hissien jälkiasentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen on taloudellisesti ja inhimillisesti kannattavaa. Jos hallituksen esitys toteutuu, hissien korjausrakentaminen loppuu kokonaan.

Energia-avustusten leikkaus estää lämmitystapamuutokset, jotka edistäisivät siirtymistä tuontienergiasta kotimaiseen energian käyttöön. Energiakorjauksiin sijoitettu euro tulee nopeasti takaisin säästyneenä energiakulutuksena. Uusiutuvan energian käyttöönotolla vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, joten sillä on suuri ympäristövaikutus. Uusiutuviin energialähteisiin siirtymisellä on myös merkittävä vaikutus kotimaisen uusiutuvan energian, esimerkiksi hakkeen- ja bioenergian, osalta. Tätä kautta uusiutuvaan energiaan siirtymisen kannustamisella on dynaamisia vaikutuksia myös työllisyyteen ja harmaan talouden ehkäisemiseen. Momentilla on suuri vaikutus sekä ympäristöön että ihmisten hyvinvointiin.

Hallitus itse arvioi valtiontalouden pysyvän alijäämäisenä koko hallituskauden. Sopeutustoimista huolimatta alijäämän arvioidaan alenevan ensi vuoden 3,5 prosentista vain hieman vuoteen 2015 mennessä.

Mikäli toimiin verokertymän lisäämiseksi ei ryhdytä, on edessä hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen asti ulottuvat leikkaukset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 89 mrd. euroa, joka on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjetin alijäämä on 7,3 mrd. euroa, joka katetaanlainanotolla. Velan arvioidaan nousevan vuonna 2015 jo 48,1 prosenttiin bkt:sta. Yksin valtionvelan korkojen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,1 mrd. euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: